24.3.2016

Katri Priiki
Langnetin väitöskirjatutkijaedustaja

Väitöskirjantekijöitä kutsutaan tavallisesti sekä arkikielessä että virallisemmissa dokumenteissa jatko–opiskelijoiksi tai tohtorikoulutettaviksi. Jatko-opiskelijavaikuttaa olevan terminä tavallisesti laajempi kuin tohtorikoulutettava.Tohtorikoulutettava on nimittäin usein se nimike, joka lukee työsuhteisen väitöskirjantekijän työsopimuksessa. Jatko–opiskelijoita taas ovat kaikki jatko-opinto-oikeuden saaneet riippumatta siitä, tekevätkö he väitöskirjaansa palkallisina, apurahalla vai muun työn ohessa.

Langnetin piirissä väitöskirjantekijöitä on aiemmin kutsuttu tutkijaopiskelijoiksi eli termillä, jota suomen kielen lautakunta vuonna 1994 suositteli viittaamaan tutkijakoulussa työskentelevään henkilöön. Tämä termi ei kuitenkaan ole saavuttanut kovin suurta levikkiä. Nimitysten yleisyyttä kuvastaa se, ettäjatko–opiskelija saa Googlessa noin 231 000 osumaa, tohtorikoulutettava noin 58 000 ja tutkijaopiskelija vain 2520.

Tieteentekijöiden liitto pitää väitöskirjantekijöiden kutsumista opiskelija-asemaa ja koulutettavana olemista korostavilla nimityksillä ongelmallisena ja suosittaa, että heistä käytettäisiin ennemmin nimitystä nuorempi tutkija. (Tämä nimitys muuten saa Googlessa 102 000 osumaa.) Jatko-opiskelija, tohtorikoulutettava ja tutkijaopiskelijanimikkeinä häivyttävät, että kyseessä ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet asiantuntijat, joille päätoiminen väitöskirjatyö on ihan oikeaa työtä ja jotka tuottavat väitöskirjoina suuren osan yliopistojen tutkimustuloksista. Toisaaltatutkija-nimitystä voidaan vastustaa sillä perusteella, että väitöskirjassa kuitenkin on kyse tutkintoon vaadittavasta opinnäytetyöstä ja siinä mielessä opiskelusta.

Olen itse kohdannut nimitysten sekamelskan ja epäselvyyden esimerkiksi ei-akateemisten sukulaisten ongelmana ymmärtää, että jatko-opinnoista voi saada palkkaa ja palkkaan vertautuvaa apurahaa – opintotuen ja stipendien sijaan. Kun väitöskirjatyötä kutsutaan jatko-opiskeluksi, se näyttäytyy maisteriopintojen jatkeena, ikuisena roikkumisena yliopistolla, joka ei kartuta opintojen jälkeisessä työelämässä tarvittavaa työkokemusta. Pientä mieliharmia pahemman ongelman nimikkeet voivat tuottaa silloin, kun vastaväitellyt hakee työtä yliopiston ulkopuolelta. Jos rekrytoija nimikkeen takia päätyy näkemään väitöskirjan tekoon kuluneen ajan opiskeluna eikä työntekona, paikan voi tohtorin sijaan saada ”oikeita töitä” tehnyt maisteri.

Nimityksen muuttamisessa hankalaa on ensinnäkin, että jatko–opiskelija jatohtorikoulutettava vaikuttavat vakiintuneen käyttöön, ja toisekseen siksi, ettänuorempi tutkija ei välttämättä ilmaise riittävän selvästi, että kyse on nimenomaan väitöskirjaa tekevästä henkilöstä. Vakiintuneiden nimitysten ja liiton suositteleman termin sijaan ainakin allekirjoittanut määrittelee itsensä ennemmin yksiselitteisestiväitöskirjatutkijaksi (25 100 Google-osumaa), ja leikillisissä yhteyksissä on mahdollista puhua lainatulla ilmauksella tohtoranteista tai doktoranteista (vaivaiset kolme Google-osumaa).

Miten sinä, hyvä langneetti, tittelöisit itsesi vaikkapa tv-haastattelussa? Miten määrittelisit yhdellä nimikkeellä nykyisen työsi yliopiston ulkopuoliselle taholle? Oletko tyytyväinen jatko–opiskelijana tai tohtorikoulutettavana, vai haluaisitko itseäsi kutsuttavan ennemmin nuoremmaksi tutkijaksi tai vaikka väitöskirjatutkijaksi? Me opiskelijaedustajat lähetämme pian liikkeelle kyselyn, jossa keräämme toiveitanne Langnetin tulevaisuutta koskien. Yhtenä kysymyksenä tiedustelemme kantaanne nimityksiin, joita väitöskirjantekijöistä käytetään, jotta Langnetin piirissä voisimme yhtenäistää ja tarpeen vaatiessa uudistaa käytäntöjä.

Linkkejä aiempiin kannanottoihin:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=374

http://tieteentekijoidenliitto.fi/liitto/tyoryhmat/nutu_-_nuorempien_tutkijoiden_tyoryhma

[Tämän kirjoituksen jälkeen asiaa selvitettiin Langnetin tutkijaopiskelijoille suunnatulla kyselyllä. Kisan voitti nimike väitöskirjatutkija. Langnetin johtoryhmä päätti kokouksessaan 29.4.2016, että tätä nimikettä käytetään vastedes Langnetin virallisissa yhteyksissä.]