Helsingin yliopisto
Opiskelijoiden ohjaus yliopistossa podcastin toisen tuotantokauden 8. jakson vieras on Jasmin Rantanen.
Puhumme tässä jaksossa opiskelijoiden ohjauksen systemaattisesta kehittämisestä yliopistotasolla ja tutustumme Tampereen yliopistossa tehtyyn työhön ohjauksen kehittämiseksi. Miten ohjauksen toimintamalleja kannattaa kehittää? Mikä on yliopistotason linjausten ja toimintatapojen rooli? Minkälaiset ohjaukseen liittyvät asiat on parasta päättää tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa? Miten ohjauksen kokonaisuudesta saadaan riittävän selkeä opiskelijoille ja kaikille opiskelijoiden ohjausta tekeville?
Jasmin Rantanen työskentelee opinto-ohjaajana ja ohjauksen asiantuntijana Tampereen yliopistolla. Hän kehittää opiskelijoiden ohjausta yliopistotasolla. Sen lisäksi Rantanen tekee myös itse opiskelijoiden ohjausta.
Kuuntele jakso Soundcloudissa
Jakson tekstivastine
Opiskelijoiden ohjaus yliopistossa podcastin 24. ja toisen tuotantokauden 8. jakso.
Jakson aiheena on opiskelijoiden ohjauksen kokonaisvaltainen kehittäminen. Vieraana on opinto-ohjaaja Jasmin Rantanen Tampereen yliopistosta.
Jakso ja tekstivastine julkaistu 2.3.2023. Jakson pituus 39 minuuttia.
Litterointimerkinnät
| Eric: | Haastattelija |
| Jasmin: | Vastaaja |
| sa- | sana jää kesken |
| (sana) | epävarmasti kuultu jakso puheessa tai epävarmasti tunnistettu puhuja |
| (-) | sana, josta ei ole saatu selvää |
| (–) | useampia sanoja, joista ei ole saatu selvää |
| , . ? : | kieliopin mukainen välimerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa |
Eric: Tervetuloa opiskelijoiden ohjaus yliopistossa podcastin seuraan. Podcastissa tarkastellaan opiskelijoiden ja väitöskirjatutkijoiden ohjaukseen yliopistoissa liittyviä kysymyksiä ja aiheita.
Minä olen Eric Carver ja olen tämän podcastin juontaja. Työskentelen Helsingin yliopiston strategisissa palveluissa. Vastaan opiskelijoiden ohjausta koskevien yliopistotason linjauksien valmistelusta ja niiden toimeenpanon seurannasta. Koordinoin myös Helsingin yliopistojen opettajien akatemiaa. Aiemmin työskentelin uraohjaajana Helsingin yliopiston urapalveluissa.
Opiskelijoiden ohjaus yliopistossa podcastin toisen tuotantokauden kahdeksannen jakson vieras on Jasmin Rantanen. Jasmin Rantanen työskenteel opinto-ohjaajana ja ohjauksen asiantuntijana Tampereen yliopistolla. Hän kehittää opiskelijoiden ohjausta yliopistotasolla. Sen lisäksi Rantanen tekee myös itse opiskelijoiden ohjausta. Tervetuloa mukaan Jasmin.
Jasmin: Kiitos. Mukava olla täällä.
Eric: Puhutaan Jasminin kaa täs jaksossa opiskelijoiden ohjauksen systemaattisesta kehittämisestä yliopistotasolla. Miten ohjauksen toimintamalleja kannattaa kehittää, mikä on yliopistotason linjausten ja toimintatapojen rooli. Minkälaiset ohjaukseen liittyvät asiat on parasta päättää tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa. Miten ohjauksen kokonaisuudesta saadaan riittävän selkeä opiskelijoille ja kaikille opiskelijoiden ohjausta tekeville.
Jasmin sä oot ollu juuri tekemässä Tampereen yliopistolle opiskelijoiden ohjauksen uutta toimintamallia. Miks tämmöseen työhön ryhdyttiin ja kerrotko vähän siitä et mitä te käytännössä teitte ja minkälainen oli se lopputulos?
Jasmin: No joo. Mistähän mä oikeen alottasin, varmaan siitä että pitää mennä ihan sinne asti että kun ylipäätään tiedetään että opiskelijoille, hakijoille ne tarjottavat ohjauspalveluthan vaihtelee yliopistoittain ylipäätään tosi paljon. Ja ylipäätään se semmonen kansallinen poliittinen tahtotila ei sido sinänsä yliopistoja ohjauksen järjestämiseen. Ehkä jotain välillistä ohjausta on pienestä, mut et yliopistoilla kun on autonomia siihen ohjauspalvelukokonaisuuksiensa järjestämiseen niin no mehän huomattiin sit just meidän yliopistossa et hitsi että meil on tosi paljon hyviä ohjaajia ja meil on tosi paljon hyviä ohjaustoimia mut ne on jääneet osin piiloon koska ne ei hahmotu kokonaisuutena. Ja tää on semmonen mitä palautetta me on ihan opiskelijoiltakin saatu et kun ne ohjauksen ja tuen tahot ei hahmotu tarpeeks selkeästi opiskelijoille tai ehkä henkilökunnallekaan itselleen niin sit siinä vähän se vaara et ne saattaa osittain jättää myös osan opiskelijoista marginaaliin sitä kautta.
Ja kun tiietään että ne yliopistojen ohjauksen seuranta-arviointiraporteissakin sieltä 2000-luvun alusta on ylipäätään todettu se ohjauksen porrasteisuuden ja semmonen vastuutahojen roolien selkeyden tärkeys niin me huomattiinkin et kyl me nyt tarvitaan sitä ohjauksen ja tuen toimien porrasteisuuden kuvaamista ja erityisesti sitä opiskelijalähtöstä kuvaamista sen kokonaisuuden hahmottamisen tueks. Et saatas ne osin sirpaleiset ohjauksen palvelut koottuu yhteen muodostamaan kokonaisuuden. Ja nähtiin toisaalta myös arvoa sillä että se mahdollistas myös ehkä tämmösen oikea-aikaisen ja ennaltaehkäsevän tuen toteutumisen ja opiskelijoitten paremman hyvinvoinnin lisäks myös auttas meitä ohjaustyötä tekeviä meidän hyvinvoinnissa. Et kun se ohjaus jakautus tasasemmin ja tarkotuksenmukasemmin ja tiedettäis niistä kavereista ympärillä että me ei olla tässä yksin ja hahmotettas sitä omaa ohjausroolia osana kokonaisuutta ja niitä omia ohjaustyön rajoja ja jatko-ohjaustahoja niin tällänen arvo me nähtiin sillä kun me lähettiin tähän työhön.
Eric: No mitä, miten tämä temppu tehtiin sitten?
Jasmin: Yhteistyöllä, ehottomasti. Että kyllähän keskeistä on se, ehottomasti se yhteistyö ja se yhdessä tekeminen et ja se että saadaan opiskelijat mukaan. Et kun kuvataan koko yliopistotasolla sitä ohjausta niin sehän linkittyy tosi moneen toimijaan ja toimintoon. Et pitää päästä samalle kartalle yhdessä kaikki. Ja tän takia sit tähän suunnitteluun kun sitä alotettiin niin oli selvä et halutaan osallistaa niin opiskelijoilta eri aloilta kun opintojen vaiheesta kun sit ihan tiedekunnista eri aloilta niin opettajia, opettajatutoreita kun ihan hallintohenkilökuntaa. Siis koulutusasiantuntijoita jotka tekee kanssa ohjausta ja sit yhteisten ohjauspalveluitten henkilöstöö, niin opoja, opintopsykologeja kun vaikka uraohjaajiakin.
Ja tää on kyllä hauska et tää toki kuten voit arvat vie aikaa ja vaatii kyllä monia keskusteluja ja pohdintoja ja myös haastaa kun on monta toimijaa ja tosi paljon näkemyksii mukana. Mutta on se kyllä tosi antosaakin työtä ja kun tulee niit rikkaita näkökulmia.
Ja ehkä se miten tätä tehtiin niin kuvais ehkä että tää oli tosi semmonen iteratiivinen prosessi että aina kokeiltiin sit muokattiin ja taas uudestaan. Et mentiin tämmöst kehää että aina keskusteltiin yhessä näistä teemoista ja mitä tähän, miten tätä ois hyvä koostaa, mitä pitäs olla mukana ja sitten mä laitoin uusimman muokatun version kokonaisuudesta näytille. Sit sitä taas kommentoitiin, sit sitä muokattiin. Et oli useempi tämmönen kierros mikä me käytiin. Et ehkä tommonen oli se prosessi siellä taustalla mistä tää sitten syntyi.
Eric: No miltä se nyt näyttää? Tää on täs podcastissa et me ei voida laittaa tässä nyt mitään Powerpointtia päälle mutta kuvaile vähän et mikä se lopputulos, minkä mallinen se on?
Jasmin: Joo. Me rakennettiin siis tällänen kolmiportainen ohjauksen kokonaisuuskuvio ja joka kuvaa ohjauksen toimijoita, heidän roolejaan, siellä näkyy ohjauksen teemat missä ohjataan ja sit ne palvelut sekä sit nousee semmosia keskeisiä ohjauksen, ohjaussivuja mitä meillä Tampereen yliopistossa on. Ja ehkä vinkiks tähän väliin voi kuulijoille sanoo et kannattaa käydä kattoo toi tuni.fi/ohjauspalvelut missä heti näkyy sit se kuvio ittessään.
Mutta ehkä jos mä yritän nyt avata vähän tätä kolmen portaan mallii ni siel on tosiaan ensimmäisellä tasolla on tää meidän tiedekuntataso. Se on se ihan ykkösjuttu. Elikkä se ohjauksen pääpaino on siellä tutkinto-ohjelmissa ja tiedekunnissa annettavassa yksilö- ja ryhmämuotosessa ohjauksessa. Et se tiedekunta ja tutkinto-ohjelma on niille opiskelijoille se keskeisin ohjaustaho. Ja muun muassa opintojen suunnittelu, HOPS:t, opintojakson valinnat, oppimisen ohjaus, oman alaan liittyvät pohdinnat, ihan sieltä opintojen alotuksesta valmistumiseen niin liittyy sinne.
Ja tässä mallissa me on avattu vähän tuohon palikkaan opiskelijoille että ketkä sitä ohjausta tukee tiedekunnissa tarjoaa, muun muassa opintoneuvojat ja tutorit mut sit opettajatutorit tai vaikka koulutusasiantuntijat ja opettajatkin. Ja sitten millasia teemoja muun muassa saattaa olla että missä tukee saa näiltä eri tahoilta. Et on liitetty et missä asioissa vois saada jeesii vaikka opettajatutorilta ja hei, missäs pohdituttavissa jutuissa mä voin käydä vetäsee koulutusasiantuntijan hihasta. Et yritetty tätä selkeyttää siihen.
Ja sitten tavallaan kun lähetään siitä ydinpalikasta sitten siihen toiseen palikkaan tai tasoon niin toisena meil on sitten yhteiset ohjauspalvelut missä mäkin sitten työskentelen. Eli me ollaan tämmönen, tarjotaan täydentävää tukee ja ohjausta sille tiedekunnissa annettavalle just ohjaukselle. Ja ehkä keskeiset teemat mitkä meillä on hyvin aika tämmöset ylimalkaset mutta kumminkin on se hyvinvointi, opiskelutaidot, urasuunnittelu. Ja sit ne yksilölliset opiskelujärjestelyt. Et tavallaan opiskelijat on mahdollista hyödyntää meit yhteisiä ohjauspalveluita ihan siitä tutkinto-ohjelmasta riippumatta missä opiskelija opiskelee.
Ja tohon malliin nyt tälle yhteisten ohjauspalveluitten portaalle me on hahmotettu neljä palikkaa tavallaan mitä me tarjotaan me yhteiset ohjauspalvelut sitten opiskelijoille. Ja sieltä tottakai ekana löytyy ihan nää itseopiskelu ja tukimateriaalit, siellä on muun muassa opiskelutaitojen tukimateriaalia, urasuunnittelun moodlee tai vaikka sitten tätä Jyväskylän yliopiston hyvinvointi ja elämäntaito-ohjelman opiskelijan kompassii. Et ne löytyy yhteen paikkaan listattuna mitä pystyy ihan itsenäisesti käydä hyödyntämässä.
Mut sitten tottakai toisena meil on tää matalan kynnyksen ohjaus- ja tukipalvelut, mikä meillä navigaattori-nimellä on. Eli ideana se että ilman ajanvarausta voi saada ohjausta ja tukea verkossa anonyymisti esimerkiks chatin ja Jodelin kautta ja sitten taas kampuksella eri tukipalvelujen vaihtuvien kampuspäivystyksien opojen kampuspäivystysten kautta.
Sit neljäntenä tottakai ryhmän ohjaus, eli on pyritty kokoomaan meidän ryhmämuotonen toiminta tämmöseen hyvinvointikalenteriin ja myös saatavilla oleva vertaistuki pyritty kokoomaan yhteen. Et joskus kun se on vähän levällään niin ne on saatu kanssa yhteen ja tossa mallissa on suorat sit linkit näihin yhteenvetoihin.
Ja neljäntenä tottakai meidän yksilöohjaus sitten mitä meidän opinto-ohjaajat, uraohjaajat, opintopsykologit ja sit ne yksilöllisiä järjestelyjä tekevät asiantuntijat tekee.
Ja sit siel löytyy se viimenen kolmas palikka mikä on kans tosi tärkee koska siinä kolmannella portaalla on kaikki muu tarjolla oleva tuki. Et tottakai on paljon muitakin Tampereen yliopiston mut myös sidosryhmien ohjaus- ja tukipalveluita kuten vaikka oppilaitospastori, opintotoimisto, KV-palveluita tai vaikka YTHS nostona. Että siinä on pyritty hahmottamaan tää yhdelle A4:lle selkeyttää tää opiskeluohjauksen ja hyvinvoinnin tuen kokonaisuus meillä Tampereen yliopistossa.
Eric: Kauan tähän meni?
Jasmin: I know, hei ei oo helppo selittää tota visuaalista kuvaa sanoin.
Eric: Ei kun mun mielestä se oli hyvinkin selkee mut toki kuten kohta paljastuu niin teen samanlaisia asioita työkseni niin mun mielestä toi oli hirveen selkee. Mutta niin kauan ton koko setin rakentamiseen meni suunnilleen?
Jasmin: Joo. Kyllä kun sanoin niitä kierroksii käytiin paljon niin se oli oikeestaan viime keväänä alotettiin ja nyt ennen joulua oli valmis eli semmonen melkein kaks lukukautta. Koska haluttiin aidosti ottaa aikaa sille että saadaan eri äänet kuuluviin ja saadaan, päästään sille samalle yhteiselle tasolle tavallaan siinä että miten me ohjauksest puhutaan ja muuta et se vaatii aikaa kyllä.
Eric: Kyllä. Joo meillä Helsingis on käynnis tavallaan ollu tää lukuvuos ollu tähän ohjaukseen selkiyttämiseen tulee ihan meidän strategiasta ja tietysti onnekkaasti sitten on myös ollu näitä erilaisia hankerahotuksii käytössä et on pystytty sitä tukee mut et periaattees hyvin tutulta kuulostaa et siin on se koulutusohjelmien tiedekuntatason ohjausmallien selkiyttäminen mitä tehdään sieltä käsin heidän johdollaan. He miettii, siel on tietty semmonen sapluuna mikä me on keskitetysti annettu et minkälaisiin kysymyksiin ois ehkä hyvä sitten siinä ohjausmallissa vastata. Ja sitten kaikki sekä meidän niin sanotut lähipalvelut eli koulutussuunnittelijat, opintoneuvojat heidän palvelut on kuvattu yhdenmukasesti tavalla. Erityisohjauspalvelut, opintopsykologit, uraohjaajat, opinto-ohjaajat ja meidän muut ohjaus- ja neuvontapalvelut on semmosella samanlaisella sapluunalla et mitkä on suorat opiskelijapalvelut, mitkä on palvelut ohjaaville opettajille ja sitten koulutusohjelmille.
Ja nyt tässä tän kevään aikana on sitten toiveena se että tää kokonaisuus sitten saadaan tavallaan kasaan et katotaan päästäänkö me yhteen A4:een vai mikä se lopputulos on mut et nää kuvataan sitten. Meil on semmonen paikka kun opiskelijan ohjeet mis on kaikki ja sitten on opetustyön ohjeet on taas opetus- ja tutkimushenkilökunnalle ja sitten minä koordinoin näitä linjauspapereita että ne ois tarkotus sit koota kaikki yhteen paikkaan et on sieltä yliopistotason päätökset ja sit myös nää tiedekuntien linjaukset ois yhessä paikassa sitten.
Mutta me ollaan vielä kehitysvaiheessa tässä, et katotaan miten käy.
Jasmin: Ja tottakai se että oman näköstä ja teidän yliopistoon sopivaa. Et mikä on tarkotuksenmukasta, et onks se tarkotuksenmukasta et kaikki saadaan yhelle A4:lle vai mikä on se.
Eric: Niin ja ehkä se tavallaan idea on nimenomaan kun puhutaan selkiyttämisestä niin sillon on tämmöset koonnit ja yleistykset on hirveen hyödyllisiä sitten.
No kun sä reflektoit tätä Tampereen yliopiston prosessia niin minkälaisia oppeja sulla tulee mieleen, miten noit toimintamalleja kannattaa kehittää ja onko jotain sellasia asioita mitä erityisesti kannattaa päättää tai linjata yliopistotasolla ja onko jotain sellasia mitä nimenomaan sit siellä tiedekunta- tai koulutusohjelmatasolla pitäs linjata?
Jasmin: No jotenkin ehkä mä palaisin taas siihen yhteistyöhön tässä. Et jotenkin se että ehkä tosi tärkeetä ois osallistaa just monipuolisesti koska sitä ohjausta tapahtuu yliopistoissa ja ylipäätään korkeakouluissa niin monen toimijan toimesta ja sitten monilla eri tasoilla. Niin jotenkin se että osallistetaan monipuolisesti ja jaksetaan käydä uteliaana monia keskusteluita, keskustelukierroksii eri tahojen kanssa. Niin se on kyllä tosi keskeistä.
Mut sit toisaalta myös se et pitäähän olla joku joka fasilitoi sitä ja pitää huolen siit prosessin myös etenemisestä ja ehkä myös siitä tasosta jolla liikutaan että sitäkin pitää mikä ite huomas prosessissa et sitäkin pitää koko ajan vähän hakee et millä tasolla me voidaan nyt tähän yhteenvetoon laittaa tähän asioita. Ja millä tasolla me liikutaan ja ollaanks me kaikki just sil samalla kartalla nimenomaan. Et ymmärretäänks et mist me puhutaan vaikka kun me puhutaan ohjauksesta kun meil on opettajia ja sitten meillä on opintopsykologeja ja sitten meil on opiskelijatutoreita vaikka ja näin et. Koko ajan sitä tason hakemistakin myös ja pysymistä uteliaana sille keskustelulle.
Eric: Kyllä. Siinä on valtava määrä ihmisiä siinä ketjussa mukana.
Jasmin: Kyllä. Ja ehkä sit yhet vielä ihmiset mitkä siihen tulee tottakai niin on sit tietysti just se johdon taso. Et kyllähän se johdon tukikin on tosi tärkeetä että esimerkiks se että meillä tää hyväksytettiin sitten meidän kaikkien tiedekuntien opintopäälliköillä ja sit meidän yhteisten ohjauspalveluitten esihenkilöillä niin se on tosi tärkee saada sieltä semmonen valtuutus et hei, nyt me on päästy tarpeeks tämmöselle yleiselle tasolle et tällä me pystytään etenee tiedekunnasta riippumatta. Ja et saa sille valtuutuksen niin sekin on tosi tärkee juttu.
Eric: Kyllä. Joo me tavallaan kun puhutaan siit tiedekunnis tapahtuvasta ohjausmallien selkiyttämisestä niin päätettiin heti alussa et se on opetuksest vastaavat varadekaanit ja opintoasiain päälliköt jotka sitä paikallisesti johtaa ja me ollaan sitten tavallaan tukena siinä työssä mut et he, heil oli lukuvuosi periaattees aikaa miettii et miten sen aikana se pitäs selkiyttäminen tehdä mut et miten ja missä, millä tavalla ja mitä tehdään just tiedekuntatasol, mitä tehdään koulutusohjelmis, meil on niin erilaisii koulutusalueita ja tiedekuntia niin siin on hyvin paljon annettu vapautta mut et tosiaan pyritään siihen että ne mallit ois kaikkialla selkeitä.
Jasmin: Kyllä. Ja sit itseasias tuli muuten tost viel mieleen kun mainitsit lisähenkilöitä niin tuli mieleen et tottakai myös viestinnän asiantuntijat oli tosi tärkeitä just siinä että me saadaan täst visuaalinen, semmonen mikä houkuttelee, puhuttelee ja on ymmärrettävissä just meidän opiskelijoille. Ja sit myös tottakai se saavutettavuus elikkä ihan tosi liuta ihmisii on ollu mukana tässä työssä. Ja ehkä ihmisten lisäks niin kyllähän siellä taustalla vaikuttaa mitä säkin tossa alussa jo vähän mainitsit niin kyl ne sit ne ohjaussuunnitelmat ja ohjauslinjaukset. Tottakai ne on kaikki siellä sen työskentelyn takana ja erilaiset ohjauksen mallit et paljon itekin tuli läpikäytyy opiskelukykymallist nousevii teemoi, sit se holistisen opiskelijakeskeisen ohjausmallin ylipäätään tahoja, tasoja, teemoja. Mitä muuta opintopolkumallin kautta voi ajatella että tässä just näkys juuri ne opiskelun koko opintopolun toimet jotka ois suunnattu kaikille opiskelijoille opiskeluvaiheeseen katsomatta.
Ohjauksen organisointimalleja käytiin taustalla. Ja sit tää verkostomaisesti tuotettu ohjauspalveluitten VOP-malli oli kyllä myös että sen ajatusten mukaan saadaan näkyviin myös sitä alueellista ulottuvuutta eli eri sidosryhmiin mitä vaikka Tampereellakin on. Tai organisaation tasolla just sitä työnjakoa näkyviin että kyl hyvää et jotenkin tosta vinkeistä just kun sanoin niin ehkä vinkkinä et kun hyvää apua ja tukea on saatu ohjauksen malleista ja teoriosta ja myös siitä mitä hyvää muissakin korkeakouluissa on tehty. Et esimerkiks vaik Jyväskylän yliopiston saralla tai ylipäätään muidenkin vaikka mitä keskusteluita sunkin kanssa me on käyty sparrailtu yliopistossa toinen toisiaan niin mun mielestä se on tosi arvokasta keskusteluu mitä on käyty. Et on hyvä tunnistaa semmosii erilaisii korkeakouluohjauksen jäsennyksiä, mitäs hei ne kaverit onkaan tehny siellä toisissa korkeakouluissa ja sit luoda sitä oman näköstä omaan yhteisöön sopivaa ja oman yhteisön näköstä kokonaisuutta.
Eric: Kyllä. Niin täs on tavallaan hyvin paljon saman kaltasia kysymyksiä, haasteita mitä yliopistoilla on ja sit on myös ne yliopistokohtaset asiat. Se kulttuuri, se tieteenala, se miten on tehty aikasemmin niin sanottu eletty historia ja se sosiaalinen todellisuus ja sillon täs on tavallaan sekä sen paikallistuntemuksen, sen tietynlaisen sensibiliteetin ja sit kuitenkin sen että saadaan joku yhteinen kehys. Se on semmosta pendulum heiluu siinä jotenkin välissä.
Jasmin: Hyvin sanottu. Se on ihan totta.
Eric: No miten tämmösest ohjauksen kokonaisuudesta saadaan sitten riittävän selkeä opiskelijoille ja kaikille tosiaan täs ketjussa toimiville eli opiskelijoiden ohjausta tekeville? Mitä siihen tarvitaan?
Jasmin: No ylipäätään ehkä se taustaidea on tässä tosiaan se että kun me koostetaan niitä toimintoja yhteen ja jäsennetään niitä osaks sitä kokonaisuutta niin sillon ne, me aatellaan että ehkä ne toiminnot saa myös semmost vipuvoimaa toinen toisistaan ja opiskelijoitten helpompi hahmottaa sitä kokonaisuutta ja löytää sillon sinne tuen piiriin kun se on esitetty yhtenäisesti selkeesti ja nimenomaan opiskelijoitten kielelle, opiskelijalähtösellä tavalla.
Et kun ne toiminnat on osa kokonaisuutta niin sillon ne ei jää irralliseksi vaan leijumaan. Ja ehkä sitten semmonen asia mikä kanssa on tärkee et kun on vaikka tehty nyt tämmönen kokonaisuus niin ylipäätään et miten nyt saadaan tästä tietosekskin. Sehän on tosi tärkee kans just että miten me saadaan opiskelijat tästä tietoseks ja tää jalkautumaan sinne arkeen ja tää on varmaan liittyy samoja pohdintoja kun opiskelijoitten tavottamiseen nyt yleensäkin liittyy.
Mut ylipäätään se että sen lisäks et opiskelijat tulis meidän ohjauspalveluitten luo niin me nähtiin täs tärkeenä et me mennään sinne mis ne opiskelijat on. Et kun ne moninaiset opiskelijat vaatii moninaisia ohjauksen tapoja ja kanavia ja et tehdään opiskelijalähtösesti ja opiskelijoitten näköstä niin me on viety tätä mallii esimerkiks kurssien moodle-alueelle, opiskelijajärjestöjen kautta tai vaikka sosiaalisen median kautta että ja sit tottakai se opiskelijalähtönen visuaalinen ulkoasu, lähettiin miettii ihan sitäkin kautta. Koska sillonhan vaan kun me saadaan tätä jalkautuu niin sehän tarkottaa et sitten me saadaan vast sitä palautetta. Eli sillon päästään siihen en tiiä onko se paras osuus, mutta siihen että jatkokehittämään koska se että eihän tää tarkotus ookkaan olla semmonen et tää on ensimmäinen versio, ja tää kehitystyö jatkuu koko ajan. Et nyt kun tää on koonti saatavilla olevist palveluista tän ohjauksen toimijoista, teemoista niin on me nyt jo heränny tosi hyvii pohdintoja, keskusteluita kun tämmönen koonti on tehty opettajilta että opiskelijoilta et mitä, hei tähän ois hyvä vaikka enemmän viel näkyviin sitä et yhteisö ohjaa, ei vaan ne formaalit semmoset ohjauksen tahot. Tai jotenkin saatasko me jotenkin se opiskelijan omatoimijuus viel tähän näkyy sen lisäks et täs on ne palvelut. Et opiskelija ei vaan ota näitä palveluit jotenkin vastaan vaan on myös aktiivinen toimija niitten kehittämisessä ja myös toisaalta vastuunottamisessa siihen ohjaukseen hakeutumisessa ja ylipäätään et tästä vasta mun mielestä alkaa se tosi mielenkiintonen vaihe kun päästään kehittää ja miettii et miten me otetaan täs mallissa, puhutteleeks tää ja ottaaks tää huomioon sitä opiskelijajoukon heterogeenisyyttä, moninaistuvia tarpeita, huomioks tää intersektionaalisutta kuinka hyvin. Siis tän tyylisii, elikkä must on hienoo et ensimmäiset askeleet on otettu ja ylipäätään saatu yhdelle sivulle monet näkökulmat ja kokonaisuus mut kyl arvokkainta on ehottomasti mun mielest se että nyt päästään yhessä kehittää tätä edelleen.
Eric: Niin täs on, tässä ehkä näis ohjauksen toimintamallien järjestelmien kehittämisessä on sekä tietynlainen armeliaisuus että armottomuus siinä että se ei oo koskaan valmis.
Jasmin: Kyllä.
Eric: Et kun se organisaatio elää, se koulutus elää, opiskelijoiden tarpeet elää ja sit tietysti resurssit elää myös välillä positiivises, välil negatiivises mielessä niin tavallaan se että miten me voidaan sitä systeemii systemaattisesti yli ajan kehittää niin et se ei oo silleen, että tehtiin vuonna -23, done ja sitten joku palaa kymmenen vuoden pääst tähän et mitäs täällä olikaan täällä sivuilla. Et sehän täs on tavallaan se haaste. Mut myöskään niin et ei voi koko ajan ollu joku valtava kehittämisprojekti et sille arjelle pitää antaa myös rauha.
Jasmin: Toi on tosi hyvin itseasias sanottu koska se ehkä meilläkin oli tässä ekassa vaiheessa et me ei sinällään lähetty mitään uutta kehittää, se uutuus oli vaan se et kootaan nää hommat yhteen. Et toi oli tosi hyvin sanottu koska tavallaanhan tää nyt kun nää toiminnot on koottu yhteen niin nythän tää vasta avaa meille kaikille sitä ja sille keskustelulle paikkaa että millasta ohjausta me nyt oikeesti yliopistona tarjotaan. Et nyt kun tää on tehty niin me voidaan tarkastella sitä että millasii katvekohtii jää, onko jotain jossa on ehkä jotain ylitarjontaa. Just et kenen äänii kuuluu, kenen ei, jääks joku marginaaliin. Et nyt kun on koonti niin päästään helpommin ehkä yhteisönä käsiks siihen kaikki samalle kartalle kehittämään ja tarkastelemaan et hei, minkälaisii toimintoi on ja palveleeks nää nyt. Kun nyt ne on koottu yhteen ja me vähän tiedetään toistemme tekemisestä ja muusta. Niin se on ehkä tässä kanssa se arvo mikä toi sun kommentti herätti ehkä.
Eric: Niin, niin tavallaan jotta voi kokonaisuutta kehittää se pitää ensin nähdä.
Jasmin: Kyllä. Just näin.
Eric: Ja meil on Jasminin kans säännöllisen epäsäännölliset tämmöset lounasseminaarit niin yks asia mist me on puhuttu on nimenomaan se että usein nää ohjauksen kehittämissykkeet on tämmösiä hankevetosia tai tämmösiä ja siinä ei oo sinänsä mitään pahaa mut jos ei ne tule osaksi kokonaisuutta niin siin on vähän se riski et ne jää just ilmaan roikkuu.
Jasmin: Kyl.
Eric: Hienoi juttui tehään mut sit ne ei löydä sitä paikkaa siin kokonaisuudessa.
Jasmin: Just näin kyllä.
Eric: No me ollaan yhdessä Jasminin ja sit Turun yliopiston Susanna Ahteen ja Jyväskylän yliopiston Leena Penttisen kanssa ollaan koolle kutsumas tämmöst uudenlaist verkostoo yliopistojen opiskelijoiden ohjauksen kehittäjille. Nimenomaan tän yliopistotason kehitystyön tekijöille. Niin mistäpäs Jasmin tää idea tuli ja mihin me tällä oikein pyritään?
Jasmin: Ihana kun sä heität mulle tän pallon tässä. Ei siis, mä muistan sillon kun nää on varmaan lähteny jostain meidän et kaikki me on havaittu itse erikseen että välillä on ehkä vähän yksin ja vitsi että ois tarvetta nimenomaan et sais yhessä joittenkin kanssa vähä sparrailla ja miettii sitä et mitäs me täällä yliopistojen ohjauksen kehittämisessä oikein tehään, mihin päin me tätä viiään ja muuta semmost. Niin ehkä sitten se oli hauska kun erilaisten lounaskeskusteluitten kautta päädyttiin yhessä tätä ajattelee ja tajuttiin muistan se et jotenkin puhuttiin siitä että se on tosi mahtavaa kun korkeekoulukentällä nykyään kehitetään valtavasti ohjausta ja erilaisii hyvinvoinnin tukitoimii, esimerkiks tää just kohoverkosto yliopisto ja ammattikorkeakoulujen ohjauksen ja hyvinvoinnin kehittämishankkeelle ollu tärkee jakamisen paikka. Mut sit jos me tunnistettiin myös että hitsi että meillä vois olla oikeesti semmosta tarvetta nimenomaan yliopistojen välillä, yliopistojen ohjauksen kehittäjien asiantuntijaverkostolle. Et saatas vähän tarkasteltuu yhessä sitä ohjauksen kokonaisvaltasta kehittämistä yliopistoissa ja yhteistyössä ja just mä muistan pyöriteltiin paljon myös sitä et hitsi kun ei aina tarvis keksii yksin sitä pyörää uudestaan. Et se on niin hauska kun mekin on aina puhuttu vaik lounaal tai muual et ei meilläkin tehään samaa, ai teilläkin tehään samaa. Niin se et jotenkin päästäs niitä hyviä toimintojuttui jakamaan enemmän ja kaikkien ei tarvis aina yksin kehittää sitä samaa vaan voitas toinen toisiltamme sparrailla. Niin ehkä se on semmonen mikä on tärkee juttu tässä miks ehkä me muistan et saatettiin lähtee tällaseen hulluun hankkeeseen.
Eric: Niin tässä voi ehkä taustottaa sen verran omastkin puolesta et meillähän on uraohjaajilla on, ne on osa tätä työelämän ja urapalveluiden aarresaariverkostoo jollon siellä oma työryhmä sitten opintopsykologeilla on oma verkosto ja sitten tietysti opinto-ohjaajilla on Suomen opinto-ohjaajat ry:n kautta on sitä korkeakoulusektorin verkostoitumista. Mut ei tämmöstä ohjauksen kehittäjien verkostoo ei ollu ja nyt saatiinko me kaikista yliopistoista joku innostumaan tähän.
Jasmin: Melkeinpä kyllä.
Eric: Melkein joo.
Jasmin: Et se on ihan mahtava juttu et ehkä muutkin koki että tälle ois tarvetta. Et pääsis siitä semmosest yksin yrittämisen kulttuurista semmoseen yhteiseen sparrailuun että kun kaikki katotaan vähän sitä ohjausta omissa yliopistoissamme kokonaisuutena niin sitten se että vois olla aika arvokastakin sitten yhdessä pohtia että.
Eric: Kyllä. Ja kyllähän se tietysti jos nyt aattelee vaikka omii kokemuksii, mul on pitkä kokemus sieltä aarresaariverkostosta sekä sieltä uraohjaajaryhmästä et sitten uraseurantaryhmästä niin kyllähän tommoses verkostoyhteistyössä parhaimmillaan toteutuu se semmonen tietynlainen just kun sanoit et semmonen uteliaisuus et halutaan oppii toisilta ja vähän nöyrästikin tarkastella sitä omaa yliopistoo ja pohtii mitä voitas muilta oppii et vaikka välillä korkeakoulusektorilla on vähän semmosta NIH-ilmiötä eli not invented here et ajatellaan et se oma kotipesä on se kaikkein hienoin ja kaunein ja niinhän se tietenkin onkin mutta se ei ehkä tarkota sitä etteikö vois oppii muilta ja näkökulmii vaihtamalla myös löytää uusii ratkasui sinne omaan taloon.
Jasmin: Kyllä. Toi on tosi hyvin sanottu.
Eric: No mitähän sä näät nyt kun teil on tavallaan sä sanoitkin et on tää ensimmäinen kierros tehty niin ja se oli positiivinen kokemus ja nyt lähetään sit miettii sitä jatkokehittämistä niin jos nostaa pikkasen katsetta pidemmälle niin millasia asioita sä näät että tässä meillä kaikilla yliopiston ohjausmalleja miettivällä on tulossa eteen? Onko jotain semmosia isoja teemoja tai kysymyksiä mitä esimerkiks tossa verkostossa joudutaan miettii?
Jasmin: Toi on itseasias tosi tärkee kysymys. Kyl mä nään että ehkä mä palaan just siihen että, ehkä mä palaan siihen että ketä se meidän tavallaan ketä ohjauksen meidän palvelut ja ne, ketä ne puhuttelee, ketä ne palvelee ylipäätään. Elikkä jotenkin se et kyl varmaan ne monenlaiset oppijat ja moninaiset oppijat ja se niin on tosi tärkee. Et me huomioitas just sitä intersektionaalisuutta meidän ohjauksessa ja ohjauspalveluissa. Niin kyl mä aattelen et se on yks tosi keskeinen et me osattas enemmän vielä ottaa huomioon muun muassa vammasuus, etnisyys, erilaiset oppijat. Et se on varmaan ainakin yks semmonen tosi keskeinen et nyt kun meillä on vedetty palveluita yhteen ja saatu kokonaisuus niin kattoo nimenomaan sitä just siltä kannalta et ketä se oikeesti palvelee. Ja kenen äänet, kaikki äänet siel on. Ja mitä ehkä puuttuu. Niin se on varmaan ehkä semmonen ihan ykkösjuttu mikä ittellä tulee mieleen mikä ois tosi tärkee.
Eric: Niin meil on ollu muutamii semmosia aika pysyviä paradokseja. Että ensimmäinen just tää käyttääkö palveluita ne jotka niitä eniten tarvitsee eli miten ne on just se saavutettavuus tietysti inklusiivisuus mut myös niiden palveluiden ihan tunnettuus et miten siinä onnistutaan. Ja sit semmonen toinen paradoksi mitä mä oon jo pitkään pyöritelly ja johon ei ehkä oikeeta vastausta koskaan on se, että kun me puhutaan vaikka nyt ohjauksen erityisasiantuntijoista, opinto-ohjaajist, uraohjaajista, opintopsykologeist niin mikä on se oikee tasapaino sen suoran yksilöohjauksen, erilaisten ryhmä- tai kurssimuotosten ohjauksen jakaminen sit laajemmalle porukalle. Ja sit semmosen tavallaan sen talon sisällä tapahtuvaan tämmöseen kehitystyöhön investointi. Mikä se on se oikee balanssi ja aina välillä kuuluu tosi vahvoja pelkkää yksilöohjausta tai pelkkää kurssia, ei kun train the trainer että pistetään erityisohjaus vaan opetustutkimushenkilökunnan tukiresursseiks, mä oon vähän allerginen näille kaikille. Mun mielest se on aina balanssin hakemista näiden eri roolien välillä.
Jasmin: Toi on tosi hyvin sanottu. Mä oon ite kans ehkä sitä mieltä että kaikki just lähtee siitä että taas palataan siihen yhteistyöhön mut jotenkin siihen että me kaikki tunnistettas ohjaajina on se sit opettajan roolista tai just tämmösestä erityisohjaajan roolista niin käsin, että mikä se on se oma rooli mistä käsin mä ohjausta teen ja just että miten se suhteutuu siihen kokonaisuuteen ja ketkä ne on ne kaverit ympärillä. Niin kyl se on se koko tavallaan lähtökohta ylipäätään sille, mun mielestä tälle koko keskustelulle.
Eric: Kyllä ja samaa vähän ehkä tematiikkaa on sit se opetus- ja tutkimushenkilökunnan roolissa et mis määrin ohjaus integroidaan opetukseen. Laitetaan ne osaamistavotteet selkeesti ja ne on siellä kurssien sisällä mis määrin sit tarjotaan jotain ehkä ryhmä- tai yksilöohjausta, millä pelisäännöillä ja näin. Ja näiskin usein ajatellaan et no käydään nää kaikki asiat sillä ekalla viikolla läpi. Siellähän ne on kaikki luentosalissa, se on siinä ja ikään kuin käytännössä kaikki jotka on orientaatioo vähänkin pidempään pitäny niin ymmärtää sen et aika vähän sieltä jää päähän opiskelijoille. Et moni asia vaan vaatii sen et niihin palataan ja niihin palataan ja niille sitä aikaa tarvii siellä polulla pitkin matkaa. Et sitä ei valitettavasti hoitaa silleen, ohjelmoidaan opiskelija viikolla yksi ja sitten on ohjaus kunnossa.
Jasmin: Kyllä just toi et kuinka me näytään oikeesti siellä osana sitä opiskelijapolkuu ja nimenomaan toikin tärkee et koko polkuu koska meillähän on hirveen tyypillistä mikä on toki tärkeetä ja ensiarvosta et suunnataan ohjaus ja tukitoimia sinne alkuun. Osin loppuunkin mut välillä must tuntuu et me meinataan unohtaa se keskikohta ja opintopolusta ja se että hei, että voitas olla opiskelijoille läsnä ja sanoo et hei että kuule älä jää yksin et kuule että tukee on tarjolla. Niin jotenkin sen viestin saaminen opiskelijoille niin se ois kyl tärkee.
Eric: Kyllä. Niin ehkä se semmonen tietynlainen jatkuvan ja läsnäolevan ohjauksen kulttuuri ois tärkee, ei niin että sitä koko ajan väkisin tuputetaan tai muuta mut et se on silleen läsnä että se kynnys hakeutuu ohjaukseen ei oo koskaan missään vaiheessa opintoja ei nousis liian korkeeks.
Jasmin: Just toi. Mä oon ihan samaa mieltä et se matala kynnys ja sit se ennaltaehkäsevä myös näkökulma mistä oli puhetta just ja oikeeaikasuus myös että on niitä reaktiivisia ja proaktiivisia myös toimii niin se on kyl keskeistä kyllä.
Eric: Kyllä. No tästä ois paljon meillä juttuu varmasti Jasminin kans tähän jaksoon mutta niin ehkä me ei ihan koko pajatsoo tähän näin laiteta. Viimenen kysymys on sama on kaikille muillekin vieraille. Lukuvinkki aiheeseen liittyen tai sen vierestä?
Jasmin: No tää nyt menee ehkä nyt ohjauspalvelukokonaisuuksien kehittämisestä nyt tavallaan viereen mutta ohjaukseen liittyy kyllä. Mä siis pitää alustaa vähän, et mä vedän siis nyt keväällä tämmösii myötätuntomentoroinnin ryhmii tai oikeestaan perehdytän opiskelijaohjaajia ohjaamaan niitä myötätuntoryhmiä. Tää on siis Nyyti ry:n malli ja mä oon niin ihanasti nyt saanu viipyillä sen myötätunnon ja itsemyötätunnon äärellä niin mä nostasinkin tähän loppuun ehkä ihan loistavan kirjan myötätuntoon liittyen mitä mun mielestä meidän korkeakouluyhteisöt ja ylipäätään koko maailma ehkä kaipais et kun tiedetään et monella opiskelijalla on tällä hetkellä hyvinvoinnin haasteita, stressiä, yksinäisyyden kokemuksia niin olis tärkee viipyillä ehkä sen äärellä et miten me kohdattas toisia aidosti, välittäen, kannustaen ja pystyttäs vahvistaa tätä meidän koko opiskelijayhteisössä ja miten me saatais oikeesti lisättyy sitä inhimillisyyttä suorittamisen keskelle ja voitas suhtautuu myös itseemme ystävällisemmin ja ylipäätään ois arvokasta vahvistaa kykyä meidän myötätuntoseen asenteeseen ja toimintaan muita, itseämme ja maailmaa kohtaan niin tästä kun nousee tämmönen kirja kun Ronnie Grandell, Itsemyötätunto ihan loistava opus.
Eric: Kiitos Jasmin kun tulit vieraaksi.
Jasmin: Kiitos oli mukava olla.