Category Archives: Suomeksi

Qumranin löydöt mullistivat käsityksemme raamatusta – katso videohaastattelu

Akatemiatutkija Jutta Jokiranta avaa uudessa videohaastattelussa Qumranin tekstien eli Kuolleenmeren kääröjen merkitystä Raamatun ja uskonnon historian tutkimukselle. 1940-50 -luvuilla tehdyt löydöt toivat esiin lähes tuhat kirjakääröä, jotka sisältävät tuhat vuotta varhaisempia Vanhan testamentin käsikirjoituksia kuin ennen löytöä tunnetut hepreankieliset tekstit.

– Tekstit ovat peräisin ajalta ennen kaanoneita. Ne osoittavat, miten Raamattu ei ollut kirjanmuotoinen kirja, vaan oli useita käsikirjoitusrullia, jotka poikkesivat toisistaan. Löydöt osoittavat, miten elävä tekstiperinne se oli tähän aikaan.

Kuolleenmeren kääröt ovat myös mullistaneet vanhaa oletusta siitä, että Jeesuksen ajan juutalaisuus olisi ollut puhtaasti lakihenkinen ja ulkokultaisia säädöksiä korostava uskonto. Esimerkiksi rukous- ja siunaustekstit osoittavat, että ajan juutalaiset korostivat henkilökohtaista uskoa ja ajatusta siitä, että Jumala on valinnut ihmisen ja ihminen on täysin riippuvainen Jumalasta.

– Toisaalta meillä on myös tarkkoja ruokaan ja elämäntapaan liittyviä säädöksiä. Tämä yhdistelmä, että meillä on sekä hengellistä elämää että tarkkoja säädöksiä sopii yhteen uuden uskonnontutkimuksen mukaisen näkökulman kanssa, että ihminen on kokonaisuus. Uskonto ei ole joko tai, vaan erilaiset näkökulmat ovat läsnä samassa yksilössä ja yhteisössä.

Videolla Jokiranta myös muistuttaa, että suomalaiset voivat olla ylpeitä siitä, miten merkittävää Qumranin tekstien tutkimusta maassamme tehdään.

– Joskus suomalainen lukiolainen tietää aiheesta enemmän kuin keskimääräinen israelilainen yliopisto-opiskelija. Meillä on ymmärretty, että yksinkertaistava Raamatun idea, joka on nykyään läsnä monissa uskonnollisissa yhteisöissä, on aika myöhäinen. Jos me halutaan ymmärtää meille tärkeää Raamattua, pitää ottaa huomioon kaikki mahdollinen evidenssi. Suomalaiset osaavat myös etsiä aktiivisesti tiedealarajat ylittäviä näkökulmia. Se on vienyt meidät eteenpäin huippuyksikköön asti.

Haastattelu on vuoden 2016 osalta viimeinen osa Suomen Akatemian “Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikön nettihaastattelusarjaa, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista yksikön tutkijoiden kanssa.

Teksti: Ville Mäkipelto

Voiko Raamattua käyttää maahanmuuttokeskustelussa? Katso videohaastattelu

Eksegetiikan ja Raamatun heprean yliopistonlehtori Juha Pakkala toteaa uudessa videohaastattelussa, että Vanhassa testamentissa ei ole yhtenäistä linjaa suhteessa maahanmuuttoon ja vierasmaalaisiin.

– Vanha testamentti on hyvin monen kirjoittajan toimesta, eri kontekstien ja pitkän ajan kuluessa syntynyt kirjakokoelma. Siellä on monenlaista ääntä ja monenlaista näkemystä.

Pakkala hahmottelee kolme erilaista suhtautumistapaa vierasmaalaisuuteen, jotka näkyvät eri tekstigenreissä. Yhtäältä teksteistä löytyy muinaisen Lähi-idän kontekstiin nähden poikkeuksellisen myötämielinen suhtautuminen muukalaisiin. Toisaalta useissa kirjoista kehotetaan tiukkaan erottautumiseen ja suorastaan vihamieliseen suhtautumiseen.

– Joissain teksteissä käsketään jopa tuhoamaan ja tappamaan vierasmaalaiset. Tämä tulee esille hyvin selvästi esimerkiksi Joosuan kirjassa, jossa valloitetaan maa ja käsketään tuhoamaan kaikki sen asukkaat.

Haastattelussa Pakkala muistuttaa, että suurin osa Vanhan testamentin teksteistä on itse asiassa pakolaisuudessa syntyneitä. Silloinkin kun kuvataan vanhempia aikoja, se tehdään projisoiden kirjoitushetken pakolaisuuden kokemusta historiaan. Siksi pakolaisuus ja maahanmuutto ovat aivan keskeisiä teemoja Vanhan testamentin tutkimuksessa.

Kysyttäessä Raamatun tekstien soveltamisesta nykypäivään Pakkala peräänkuuluttaa vastuullisuutta ja kriittisyyttä.

– On tärkeää ymmärtää Vanhan testamentin monimutkainen syntyhistoria ja se konteksti, jossa tekstit ovat syntyneet. Me ei voida vain ottaa sitaattia tai yhtä lausetta Raamatusta ja suoraan soveltaa sitä nykykontekstiin. Erityisesti tutkijoiden vastuulla on tuoda esille Raamatun tekstien kriittistä käyttöä.

Haastattelu on toinen osa Suomen Akatemian “Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikön nettihaastattelusarjaa, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista yksikön tutkijoiden kanssa. Sarjan osia julkaistaan lisää talven mittaan.

Teksti: Ville Mäkipelto

Assyriologi: sukupuoli moninainen jo muinaisessa Lähi-idässä – katso videohaastattelu

Teksti: Ville Mäkipelto

Assyriologian dosentti Saana Svärd kertoo tutkimuksen huippuyksikön uudessa videohaastattelussa, että muinaisen Lähi-idän teksteistä välittyy moninainen suhtautuminen sukupuoleen. Usein ajatellaan, että Lähi-idässä naiset olivat alistettuja ja heidän roolinsa yhteiskunnassa ei ollut kovin aktiivinen

– Kun tekstievidenssiä alkaa tarkemmin seulomaan, niin sieltä nousee ensinnäkin voimakkaista naishahmoja: kuningattaria ja hovin tärkeitä naisjäseniä, jotka ovat olleet mukana talouden hallinnassa ja poliittisessa päätöksenteossa, Saana Svärd kertoo haastattelussa.

– Toiseksi, kun me ajatellaan millaisia naiset ja miehet ovat, niin me ajatellaan usein siitä näkökulmasta, miten sukupuoliroolit ilmenevät meidän omassa suomalaisessa kulttuurissa. Oleellinen asia on, että kun tekstimateriaalia käy läpi kulttuurin omilla sisäisillä silmillä, niin silloin sieltä nousee esille monenlaisia kertomuksia. Kuvasta tulee monisyisempi.

 

Svärd kertoo myös kirjoittavansa artikkelia yhdessä Martti Nissisen kanssa Assinnu-virkanimikkeellä toimineista henkilöistä. He olivat ilmeisesti biologiselta sukupuoleltaan miehiä, mutta ottivat erityisesti rituaaleissa samanlaisia sosiaalisia rooleja kuin naiset. Heillä oli oma tärkeä roolinsa Ishtar-jumalattaren temppelissä.

Videohaastattelussa näytetään myös, millaista oli muinainen nuolenpääkirjoitus savitauluilla ja keskustellaan suomalaisen assyriologian nykytilasta. Haastattelu on ensimmäinen osa Suomen Akatemian ”Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikön nettihaastattelusarjaa, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista yksikön tutkijoiden kanssa. Sarjan osia julkaistaan lisää syksyn mittaan.

Septuagintan Kriittinen Editio Syntyy Yhteistyössä: Haastattelussa Tuukka Kauhanen

(for an English version of this interview, please click here)

Muinaisten tekstien muutosten tutkimusta voi verrata diagnostiikkaan. Käsikirjoituksissa havaitut erot ovat oireita ja merkkejä tiloista tai sairauksista. Oireita tarkkailemalla voi päästä käsiksi erojen syihin ja löytää hoitokeinon eli vastauksen kysymykseen: mitä tekstille on tapahtunut? Continue reading Septuagintan Kriittinen Editio Syntyy Yhteistyössä: Haastattelussa Tuukka Kauhanen

Mitä väitteillä Raamatun jumalallisuudesta tarkoitetaan? Katso paneelikeskustelu

Akatemiatutkija Jutta Jokiranta (tiimin 4 johtaja) osallistui Ryttylän Kansanlähetysopistolla järjestettyyn paneelikeskusteluun, jonka otsikko oli ”Raamattu – inspiroitu ja erehtymätön?” Keskusteluun osallistuivat myös Matti Kankaanniemi, joka on väitellyt historiallisesta Jeesus-tutkimuksesta Åbo Akademissa ja opettaa helluntaiseurakuntien Iso Kirja -opistolla sekä Juha Ahvio, joka on dogmatiikan dosentti Helsingin yliopistossa ja Patmos-lähetyssäätiön tutkimusjohtaja. Continue reading Mitä väitteillä Raamatun jumalallisuudesta tarkoitetaan? Katso paneelikeskustelu

Käännöstyön käänteitä tutkijan silmin – Haastattelussa Elina Perttilä

Vanhojen kielten taito ei ole ihan tyypillinen osaamisala Suomessa, mutta huippuyksikössä yhden tai useamman muinaisen kielen osaaminen on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Monen huippuyksikköläisen kielitaitolistalta löytyy esimerkiksi koineekreikka tai raamatunheprea. TT Elina Perttilä on yksi harvoista, joilla on hallussa myös muinaisessa Egyptissä käytetty koptin kieli. 
Continue reading Käännöstyön käänteitä tutkijan silmin – Haastattelussa Elina Perttilä

Hämmentävä Torinon käärinliina -näyttely

Teksti: Elina Perttilä ja Kirsi Valkama

Vuonna 2010 koottu ja muutamassa seurakunnassa Suomessa kiertänyt Torinon käärinliina -näyttely oli maaliskuussa esillä Roihuvuoren kirkossa Helsingissä. Lähdimme katsomaan paljon mainostettua ”aitoa kopiota” Torinon käärinliinasta. Ainoana ennakkotietona oli Kirkko ja kaupunki -lehden (8/2016, s. 22–23) artikkeli, jossa mainittiin, että näyttely ei ota kantaa Torinon käärinliinan aitouteen. Continue reading Hämmentävä Torinon käärinliina -näyttely

Katsaus uutuuskirjaan Raamattu ja magia

Teksti: Kirsi Valkama

Katsaus uutuuskirjaan Raamattu ja magia (Toim. Kirsi Valkama, Hanne von Weissenberg ja Nina Nikki. Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja 110)

Mibible and magic editorstä on magia? Kun puhumme arkikiele
ssä magiasta, saattaa ensimmäisenä tulla mieleen populaarikulttuurin tuotteet kuten Harry Potter tai Aku Ankan Milla Magia. Magiassa vaikuttaa olevan jotain salattua, jotain tavallisesta ja oikeaoppisesta uskonnollisuudesta poikkeavaa. Kristinuskon ja juutalaisuuden historiassa magiaa on yleensä pidetty kielteisenä, näihin uskontoihin tai niiden virallisiin muotoihin kuulumattomana asiana, jota on vastustettu. Ei ole ollut epätavallista esittää, että ”toiset” kyllä harjoittivat magiaa, mutta varhaiset israelilaiset tai kristityt eivät suinkaan niin tehneet. Myös varhaisempi tutkimus on vahvistanut ”uskonnon” ja ”magian” vastakkainasettelua ja korostanut syvää juopaa näiden kahden välillä. Continue reading Katsaus uutuuskirjaan Raamattu ja magia

Tutkimus valottaa sodan ja rauhan kysymyksiä

Huippuyksikössä tehtävä työ oli jälleen keskeisesti esillä Suomen Eksegeettisen Seuran (SES) vuosittain järjestämässä Eksegeettisessä päivässä. Tämän vuotisen päivän teemana oli ”Sota, rauha ja Raamattu”, ja puolet päivän kuudesta esitelmöitsijästä oli huippuyksikön jäseniä. TT Kirsi Valkama avasi päivän puhumalla piirityssodankäynnistä rautakauden Juudassa, ja aamupäivää jatkoi tohtorikoulutettava Hanna Vanonen pyhää sotaa Raamatussa ja Qumranin kääröissä käsitelleellä esitelmällään. Iltapäivällä PhD Jason Silverman käsitteli sodan ja rauhan kysymyksiä persialaisaikana.  Continue reading Tutkimus valottaa sodan ja rauhan kysymyksiä