Peli käynnissä Wundanyin nurmikentällä (Kuva: P. Pellikka).
Tutkijat rentoutuvat tavallaan ja minä pelaamalla Taitavuorilla jalkapalloa. Pelaan Junior FC:n miesten joukkueen kannsa, joka koostuu lähinnä 18-30 vuotiaista nuorukaisista. Joukkueen toiseksi vanhin on 35-vuotias kelloseppä Patrick Were.
Viime viikolla kenttätyönteostani ei oikein tullut mitään. En päässyt suorituspaikalle, kun taksilakko lamautti lähes kaiken liikenteen townshipeihin ja townshipeista.
Hyvin suuri osa liikenteestä townshipien ja muun Kapkaupungin välillä toimii taksien välityksellä. Taksit eivät ole vanhoja tai uusia henkilöautoja, vaan tavallisia, valkoisiksi maalattuja pakettiautoja, joihin sovitetaan kerrallaan kevyesti yli kymmenen matkustajaa. Continue reading
Ennen muuttoa Saudi-Arabiaan mietin paljon, miten uskonto vaikuttaa täällä jokapäiväiseen elämään. Saudi-Arabia on täysin islamilainen valtio, jossa kantaväestön ei ole sallittua kuulua muuhun uskontokuntaan (eikä muidenkaan ilmaista muita uskontojaan vapaasti).
Kampuksella islam näkyy ensinnäkin moskeijoina. Rukouskutsun kuuluessa halukkaat menevät rukoilemaan, mutta muut toiminnot jatkuvat suhteellisen normaalisti. Continue reading
Asuinpaikkamme lähellä on Masiphumelele-niminen township. Se on erittäin pieni townshipiksi. Siellä asuu vain noin reilut kolmekymmentä tuhatta ihmistä.
Juuri pienuutensa tähden moni kansalaisjärjestö on aloittanut hankkeensa Masiphumelelessa. Pienessä yhteisössä on mahdollista saada homma toimimaan paremmin, ja tuloksia on helpompi arvioida. Sen jälkeen toimintamallin voi viedä muualle.
Saman on ymmärtänyt muuan yritteliäs vapaakirkkopastori. Continue reading
Vietin juuri kaksi viikkoa ja kaksi päivää yksinhuoltajana tutkijamieheni työmatkan vuoksi. Tällainen rupeama yksin kaukomailla oli hieman extreme ratkaisu, mutta kahden pikkulapsen äitinä saatoin jo toisena iltana todeta, että pahinta koettelemuksessa ei todellakaan ollut kaukomaa.
Kotitöitä ja vastuita on loppumattomiin, ja lisäksi tulevat ylimääräiset riesat, kuten hellan hajoaminen, popcorn-pussin alla kuhisevat muurahaiset ja keskilattialle vettä sylkevä suihku – nämä kaikki ilmiöitä yhdeltä illalta. Continue reading
Kenttätyömatkani alussa murehdin sitä, etten oikein saanut mitään irti miehistä. Kun halusin puhua aidsista heidän kanssaan, he vaikenivat. Varsinkin, jos naisia oli lähettyvillä.
Joka maanantaiaamu ajan noin tunnin matkan Khayelitshaan. Siellä on seudun, joidenkin mukaan jopa Etelä-Afrikan, ainoa vain miehille tarkoitettu hiv- ja sukupuolitautiklinikka.
Moni on viime aikoina kysellyt, onko meillä täällä Saudi-Arabiassa turvallista. Arabimaailma kuohuu, mutta se ei juuri näy kampuksellamme. Jos joku suunnittelee vallankumousta, minulle hän ei ole siitä kertonut.
Maassa on tietenkin epäkohtia, mutta öljyn tuoma vauraus mahdollistaa kansan tyytyväisyyttä lisääviä uudistuksia. Nykyinen kuningas, vuodesta 2005 hallinnut kuningas Abdullah, on käsittääkseni pidetty. Absoluuttisessa monarkiassa kansalaisyhteiskunta on kylläkin varsin ohut ja siten on selvää, etteivät kaikki äänet pääse kuuluviin.
Muistan kun saavuimme maahan marraskuussa. Continue reading
Apartheidin aikana Etelä-Afrikan väestö jaettiin valkoisiin, mustiin, värillisiin ja intialaisiin. Mitä vähemmän pigmenttiä, sen enemmän sinulla oli oikeuksia ja sen paremmat olivat sinun mahdollisuudet hyvään elämään.
Rotuerottelun aikana määriteltiin esimerkiksi tarkkaan, missä mihinkin etniseen ryhmään kuuluva sai asua. Vuonna 1950 astui voimaan Group Areas Act eli ryhmäaluelaki. Sen tuella ihmisiä pakkosiirrettiin pois kodeistaan townshipeihin ja muille, ei-valkoisille tarkoitetuille asuinalueille. Mitä tummempi olit, sen kauemmaksi ja sen kurjempaan paikkaan jouduit -periaatteen mukaisesti.
Uskallanko sanoakaan, että elämä täällä Saudi-Arabiassa on aika kivaa. Tunne on yllättävä, mutta yliopiston turvallisten muurien sisällä meillä on todellakin kaikki, mitä arkeemme tarvitsemme: työ, koti, kauppa, koulu, paljon muita lapsiperheitä sekä harrastus- ja päivähoitomahdollisuudet. Aurinko paistaa lähes aina, joten pyykkikoneessa tarvitsee pyörittää vain keveitä kesävaatteita.
Moni yliopiston tutkija suuntaa jossain vaiheessa uraansa ulkomaille. Jos on varaa, kannattaa haarukoida sopiva paikka mahdollisimman tarkkaan. Continue reading
Sanotaan, ettei suomalainen mies puhu. Tai jos puhuu, niin mahdollisimman vähän, pelkkää asiaa eikä silloinkaan mielellään. No, sama pätee osittain eteläafrikkalaisiin miehiin.
Haastattelut, joita teen Kapkaupungin townshipeissä asuvien ihmisten parissa, ovat tärkeä osa kenttätyötäni. Haastattelujen kieli on useimmiten jotain englannin ja paikallisen xhosan väliltä. Xhosaa en valitettavasti osaa kuin muutamia sanoja ja fraaseja. Siksi minulla on avustaja, joka tulkkaamisen lisäksi auttaa minua esimerkiksi järjestämään haastatteluja. Paikalliset avustajat – jotkut kutsuvat heitä Himalajan vuorioppaiden mukaan sherpoiksi – ovat monesti korvaamaton apu vieraassa paikassa.
