Ruralia-instituutin blogi

Blogitekstin kirjoitti verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski, joka toimii osuustoiminnan ja yhteisötalouden yliopistoverkoston (Co-op Network Studies) verkko-opetuskoordinaattorina. Email: pekka.hytinkoski@helsinki.fi

Opiskelijayrityksissä yhdistyy opiskelijan osaaminen, opiskelijoiden osaamisen kaupallinen hyödyntäminen yksin tai yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa sekä oppiminen.  Modernissa opiskelijayrityksessä opiskelijat saavat itse valita oman yrityksensä yritysidean, toimintaperiaatteet sekä tuottamansa palvelut ja/tai tuotteet. Ero perinteiseen luokkahuoneopiskeluun on suuri, sillä opintosuunnitelmiin sisältyvää lähdekirjallisuutta hyödynnetään sekä tarvepohjaisesti aitojen opiskelijayrityksen haasteiden selvittämiseen että toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelua ei rytmitä luennot tai oppitunnit, vaan yrityksen suunnitteluun, käynnistämiseen ja toimintaan liittyvät työvaiheet.  Valmentajat toimivat ohjaajina ja pyrkivät tietoisesti siihen, etteivät puutu liikaa ”oikeilla ratkaisuilla” opiskelijayritysten toimintaan, vaan pitävät valinnaisia teema-alustuksia ja keskustelevat säännöllisesti ryhmien ja opiskelijoiden kanssa. Opettajan rooli siirtyy tiedonjakajasta oppimisen (oppimisympäristön) mahdollistajaksi ja tukijaksi.

Opiskelijayritykset ovat koulutusorganisaatioille sekä haaste että mahdollisuus. Opiskelun organisointi opiskelijayritysten kautta eroaa luokkahuone- tai luentosaliopiskelusta ja asettaa myös opettajille uudenlaisia vaatimuksia. Opettaja siirtyy enemmän taustalle, mutta toisaalta opiskelijat saattavat tarvita opiskelijayrityksissä toimiessaan opettajan tukea ja tietoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Opiskelijayritysten strateginen hyödyntäminen vaatii myös opetussuunnitelmatyötä – miten opiskelijayritykset on kirjoitettu opetussuunnitelmiin?  Monesti opiskelijayritys-toiminta käynnistyykin vasta toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana. Opiskelijayritysten hyödyntäminen osana opetusta ja yrittäjyyskasvatusta on yleistynyt viimeisten vuosien aikana erityisesti ammattikorkeakouluissa ja ammattikouluissa.

Opiskelijayritykset ovat usein tiimiyrityksiä. Opiskelu ja yrittäminen yhdessä tukevat ja kannustavat, mutta tuovat mukanaan myös yhteiseen päätöksentekoon ja organisointiin liittyviä haasteita. Suurin osa opiskelijayrityksistä on valinnut yritysmuodokseen osuuskunnan. Tämä valinta johtuu luultavasti siitä, että osuustoiminta on jo lähtökohdiltaan yhdessä yrittämistä. Lisäksi opiskelijaosuuskunta on kohtuullisen helppo perustaa, sillä se vaatii vain pienen pääomapanostuksen ja opiskelijat voivat muokata yrityksen sääntöjä perustamisvaiheessa joustavasti. Osuuskuntamuotoiseen yrittäjyyteen liitetään myös demokraattisuuden, tasapuolisuuden, rehellisyyden ja paikallisen ja yleisesti kestävän kehittämisen arvoja. Opiskelijaosuuskuntaa perustaessaan opiskelijat voivat rakentaa toiminnan erityisesti yhteistä osaamista ja toimijoille hyötyä tuottavaan suuntaan.

Opiskelutehtävät ovat autenttisia ja liittyvät tiiviisti oman opiskelijaosuuskunnan tavoitteiden suunnitteluun, projektien hakuun, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Opiskelu on erilaista kuin peruskoulussa, lukiossa tai muussa korkeakouluopiskelussa ja osa aloittaneista saattaa kokea tämän liian haastavaksi. Opiskelijaosuuskuntaa pidetään aloituskustannuksiltaan edullisena, joustavana yritysmuotona ja siksi opiskelijayrittäjyyteen hyvin sopivana oppimisympäristönä, jossa opiskelija toimii ja oppii yhdessä muiden kanssa. Opiskelijaosuuskunnat maksavat usein vuokraa opetusorganisaatioille näitä ja tuloja käytetään opintomateriaaleihin tai vierailuihin/vierailijoihin. Opiskelijaosuuskunnan toiminta monista erilaisista virtuaalimalleista siitä, että siinä opiskelijajoukon kulut (esim. verot) ovat aitoja ja tuloja täytyy löytyä kuluja enemmän. Opiskelijaosuuskunnissa opiskelijajoukko ottaa siis hallitun riskin, mikä rikkoo samalla perinteisen opiskelun ja työnteon rajoja. Osaava valmentajajoukko ja muut ympärillä pyörivät opiskelijaosuuskunnat tuovat kuitenkin turvaa, neuvoja ja hyviä käytäntöjä.

Kaikki opiskelijat eivät  ryhdy opiskelijaosuuskunta-opiskelun  jälkeen ryhdy yrittäjiksi, mutta he omaavat silti käytännön kokemusta yhteisyrittäjyydestä. Usein samoissa fyysisissä tiloissa toimivien opiskelijaosuuskuntien edustajat kertovat omista suunnitelmistaan ja toteutuksistaan, joita myös arvioidaan yhdessä. Myös mahdolliset haasteet ja epäonnistumiset käydään yhdessä läpi, jotta kaikki oppisivat näistä ja osaisivat valmistautua ja luoda ratkaisumalleja vastaaviin ongelmiin jatkossa. Opiskelijaosuuskuntien nähdään tuottavan palveluja (työ, kokemus, opintopisteet ja raha, joka sijoitetaan ”hyvinvointiin ja osaamispääoman kehittämiseen”) osuusomistajilleen – opiskelijoille. Osuuskuntamuotoinen opiskelijayrittäjyys koetaan usein joustavana yritysmuotona, joka toimii aidosti koulutusorganisaatioiden ja niiden lähiympäristöjen, työelämän ja koulutuksen rajavyöhykkeillä.