Maahanmuuttajat maaseudun yritysten voimavarana

Väestön vähenemisen ja ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet ovat arkipäivää jo monelle maaseudulla toimivalle yritykselle. Kun työssäkäyvä väestö vähenee, tarvitaan uusia maallemuuttajia, olivatpa he sitten kotoperäisiä tai maahanmuuttajia. Monelle maaseudulla toimivalle yritykselle maahanmuuttajien tarjoama työvoimapotentiaali onkin tärkeää. Suurin osa Suomen maahanmuuttajataustaisesta työvoimasta asuu ja työskentelee kuitenkin suurissa kaupungeissa. Maaseudun yritysten työvoiman turvaamisen kannalta olisikin tärkeää, että myös maaseudulla toimivat yritykset ja maaseutukunnat kykenisivät houkuttelemaan ja kiinnittämään maahanmuuttajia osaksi maaseudun paikallisyhteisöjä. Lue loppuun

Lähtijät

Yhdet lähtevät omasta vapaasta tahdosta ja toiset pakon edestä. Osa lähtee nopeasti ja yllättäen. Toisten ääriviivat haalistuvat hitaasti, kunnes eräänä päivänä heitä ei enää ole. Joku lähtijöistä katsoo taakseen pitkään, kun toisen katse on ollut muualla jo vuosia.

Toisten lähteminen lisää myös omia lähtemiseen liittyviä ajatuksia. Miltä se tuntuisi? Uskaltaisiko? Olisiko se helpotus ja uuden alku vai tuhoisaa itsepetosta, jolla sivusta seuraten ei koskaan olisi ollut minkäänlaisia onnistumisen mahdollisuuksia? Olisiko kuitenkin parempi jäädä ja tyytyä siihen mitä on? Lue loppuun

Maatalousosuuskunta Italiassa

Legnaia on Italian Toscanassa sijaitseva hieman erilainen maatalousosuuskunta. Vuonna 1903 perustettu osuuskunta on paikallinen toimija, jonka Firenzessä sijaitsevasta lippulaivamyymälästä löytyy puutarha- ja elintarvikekauppa sekä taimikasvatusta. Johtaja Carlo Pinferi syvensi osuuskuntansa toimintaa ja vei tutustumaan osuuskunnan taimituotantoon vieraillessani kansainvälisen MADIE-projektin mukana lippulaivamyymälässä. Lue loppuun

Tiede, kriittisyys ja tiedekriittisyys

Nykyään on muotia olla kriittinen. Kriitikkoja löytyy joka asemalle, niillekin joilla ei enää junaa pysähdy. Pelkästään eilen törmäsin ainakin mediakriitikkoon, yhteiskuntakriitikkoon ja maahanmuuttokriitikkoon.

Lue loppuun

YTYÄ kylätoimintaan – mietteitä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä maaseudulla

Ruralia-instituutissa on käynnissä yhteiskunnallisen yrittäjyyden hanke, jonka tavoitteena on selvittää Etelä-Pohjanmaan kylätoimijoiden valmiuksia yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallin mukaiseen palveluiden tuottamiseen. Hanke on alkanut noin vuosi sitten ja jatkuu vielä ensi vuoden alkupuolelle. Lue loppuun

Kielenhuollollinen Suomi 100 -haaste

Suomen juhlavuoden hengessä olen käynnistänyt ihka oman Suomi 100 -hankkeen. Poistan kielestäni sata tarpeetonta lainasanaa. Aloitan kaikkein turhimmista. Ensimmäisenä mielessäni on elefantti. Täydellisiä synonyymejä on harvassa, mutta tässä nähdäkseni on sellainen: norsu ilmaisee täsmälleen saman, mutta tehokkaammin. Se on lyhempi, kauniimpi ja kaikin puolin nasevampi sana, vieläpä ilman vierasta F-kirjainta. Se jo paljastaa, että elefantti on kielellinen saaste. Enpä lausu sitä enää. Lue loppuun

Green Carea osaksi kasvatusta

Muistatko sanonnan luonto kasvattaa? Miten on, tänä päivänä, kasvattaako luonto meitä? Ainakin luonnon merkitys on muuttunut. Ajatellaan vaikkapa kotiviljelyä. Enää ei ole niin valtavan suurta merkitystä, jos oma pieni kasvimaalla kasvava porkkana- tai perunarivi ei tuottaisikaan runsasta satoa. Vuoden ruokatarpeet eivät enää ole se kotiviljelyn päätarkoitus. Päällimmäisenä on ilo maan muokkaamisesta, kylvämisestä ja taimien hoitamisesta sekä lopulta oman työn hedelmistä tuoreine ruokatarvikkeineen. Entä, mitä luonto merkitsee uusille sukupolville? Osa meistä kiinnittää yhä enemmän huomiota luonnon mahdollisuuteen hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisäämisen lähteenä. Voisimmeko kenties kehitellä tätä ajatusta myös ihmistaimen kasvattamisessa, kotona, varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa? Ympäriltämme löytyy jo kasvatuksen ammattilaisia, jotka käyttävät arjen työssään luontolähtöisiä menetelmiä ja siten vahvistavat myös luontosuhteen syntymistä tuleville sukupolville. Tässä kolme esimerkkiä, joissa luonto on esillä kasvatusarjessa. Lue loppuun

Tieteen popularisointia ja suklaata

partanenTieto, jota ei jaeta, on turhaa. Turhaa on myös jakaa tietoa, jota vain harva ymmärtää. Moni arvokas tutkimus voi hautautua arkistojen uumeniin, mikäli sitä ei yleistajuisteta ymmärrettävälle kielelle ja jaeta tiedepiirejä laajemman joukon hyödynnettäväksi. Turhinta, ja joskus jopa vaarallista, on tieto, joka onkin huijausta. Lue loppuun

Some on kunnille vaikea kumppanuuden alue

Torsti_HyyrylainenKunnat ovat hyvinvointivaltion kehityksessä rakentuneet laaja-alaisiksi palveluorganisaatioiksi. Palvelutarjonnasta vastaavat erikoistuneet ammattikunnat. Kunnat näkyvät kansalaisten suuntaan palvelukäyttöliittyminä. Sosiaalinen media on 1990-luvulla syntynyt avoimen vuorovaikutuksen välineeksi. Millainen kuva somen kautta avautuu kuntien suhteesta kuntalaisiin? Lue loppuun

Agraarin ihanne

mantylaMinulta kysytään usein, mitä tekemistä väitöskirja-aiheellani on maaseudun tutkimuksen kanssa. Väitöskirjassani tutkin suomalaisten kulttuurintutkijoiden kokemuksia 1900-luvun alun Lähi-idästä, tutkimukseni liittyy siis tieteenhistoriaan ja kulttuurien kohtaamisen erittelyyn. Ilmiselvien yhteyksien osoittaminen vaikuttaakin ensisilmäyksellä vaikealta. Keskityn väitöskirjassani Helsingin yliopiston kasvattien panokseen suomalaisen idän tutkimuksen kentällä, näin ajatellen ollaan ainakin institutionaalisesti yhteydessä emäyliopistoomme, mutta temaattisesti kaukana maaseudun tutkimuksen painopistealueista. Lue loppuun