Itse pilattu maaseutu?

Olin elokuussa Leppävirralla Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksen järjestämässä maaseutututkijatapaamisessa, joka toimi samalla ennakkotapahtumana vuoden 2017 maaseutuparlamentille, joka kokosi paikkakunnalle kuutisensataa maaseudun sydämenasiakseen tuntevaa ihmistä. Kävimme kylällä pitsalla tutkijatapaamista edeltävänä iltana ja silmäilin einettä odotellessa paikallislehteä. Maaseutuparlamentti oli siinä näkyvästi esillä. Viikonloppuna olisi tiedossa ruuhkia, joten kuntalaisia pyydettiin jättämään lauantaina autot kotiin. Ilmassa oli odotuksen tuntua. Kylpylähotelli Vesileppiksen pihassa oli kova kuhina kunnan yhdistysaktiivien pystyttäessä tapahtumalle puitteita ja rakenteita. Perjantaina heidän panostaan tarvittiin ainakin liikennettä ohjaamaan. Tiedossa oli merkittävä tapahtuma leppävirtalaisille. Lue loppuun

Kulutustutkija Mikkelin asuntomessuilla

Asuminen muodostaa suurimman yksittäisen erän suomalaisten kulutusmenoissa tarkastelipa asiaa kotitalouden koon, tulojen tai asuinpaikan suhteen. Asumiseen liittyy taloudellisen näkökulman lisäksi tekijöitä, joita ei voi mitata rahallisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi koti, perhe ja turvallisuus. Näistä lähtökohdista asuntomessut ovat liittyneet läheisesti jokaisen arkeen jo vuodesta 1970.  Lue loppuun

Asiantuntijaksi kasvamassa

Kuluvan vuoden alussa meillä oli täällä Ruralia-instituutissa ilo ja kunnia olla käynnistämässä järjestyksessään jo kolmatta Atria Trainee -ohjelmaa. Atrian valitsemat trainee-opiskelijat suorittavat osana ”atrialaista kasvatusohjelmaansa” Elintarviketalouden PD-ohjelman, jonka toteuttamisesta vastaamme me täällä Ruraliassa. Elintarviketalouden PD-ohjelmassa tavoitteenamme on perehdyttää traineet pellolta pöytään -ketjuun ja tarjota tietopuolista opetusta muun muassa elintarviketeollisuuden toimialasta ja osaamisverkostoista, lihateknologiasta, myynnistä ja markkinoinnista, johtamisesta ja monesta muusta elintarvikealan yritystoiminnassa keskeisestä asiasta. Lue loppuun

Maahanmuuttajat maaseudun yritysten voimavarana

Väestön vähenemisen ja ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet ovat arkipäivää jo monelle maaseudulla toimivalle yritykselle. Kun työssäkäyvä väestö vähenee, tarvitaan uusia maallemuuttajia, olivatpa he sitten kotoperäisiä tai maahanmuuttajia. Monelle maaseudulla toimivalle yritykselle maahanmuuttajien tarjoama työvoimapotentiaali onkin tärkeää. Suurin osa Suomen maahanmuuttajataustaisesta työvoimasta asuu ja työskentelee kuitenkin suurissa kaupungeissa. Maaseudun yritysten työvoiman turvaamisen kannalta olisikin tärkeää, että myös maaseudulla toimivat yritykset ja maaseutukunnat kykenisivät houkuttelemaan ja kiinnittämään maahanmuuttajia osaksi maaseudun paikallisyhteisöjä. Lue loppuun

Lähtijät

Yhdet lähtevät omasta vapaasta tahdosta ja toiset pakon edestä. Osa lähtee nopeasti ja yllättäen. Toisten ääriviivat haalistuvat hitaasti, kunnes eräänä päivänä heitä ei enää ole. Joku lähtijöistä katsoo taakseen pitkään, kun toisen katse on ollut muualla jo vuosia.

Toisten lähteminen lisää myös omia lähtemiseen liittyviä ajatuksia. Miltä se tuntuisi? Uskaltaisiko? Olisiko se helpotus ja uuden alku vai tuhoisaa itsepetosta, jolla sivusta seuraten ei koskaan olisi ollut minkäänlaisia onnistumisen mahdollisuuksia? Olisiko kuitenkin parempi jäädä ja tyytyä siihen mitä on? Lue loppuun

Maatalousosuuskunta Italiassa

Legnaia on Italian Toscanassa sijaitseva hieman erilainen maatalousosuuskunta. Vuonna 1903 perustettu osuuskunta on paikallinen toimija, jonka Firenzessä sijaitsevasta lippulaivamyymälästä löytyy puutarha- ja elintarvikekauppa sekä taimikasvatusta. Johtaja Carlo Pinferi syvensi osuuskuntansa toimintaa ja vei tutustumaan osuuskunnan taimituotantoon vieraillessani kansainvälisen MADIE-projektin mukana lippulaivamyymälässä. Lue loppuun

Tiede, kriittisyys ja tiedekriittisyys

Nykyään on muotia olla kriittinen. Kriitikkoja löytyy joka asemalle, niillekin joilla ei enää junaa pysähdy. Pelkästään eilen törmäsin ainakin mediakriitikkoon, yhteiskuntakriitikkoon ja maahanmuuttokriitikkoon.

Lue loppuun

YTYÄ kylätoimintaan – mietteitä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä maaseudulla

Ruralia-instituutissa on käynnissä yhteiskunnallisen yrittäjyyden hanke, jonka tavoitteena on selvittää Etelä-Pohjanmaan kylätoimijoiden valmiuksia yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallin mukaiseen palveluiden tuottamiseen. Hanke on alkanut noin vuosi sitten ja jatkuu vielä ensi vuoden alkupuolelle. Lue loppuun

Kielenhuollollinen Suomi 100 -haaste

Suomen juhlavuoden hengessä olen käynnistänyt ihka oman Suomi 100 -hankkeen. Poistan kielestäni sata tarpeetonta lainasanaa. Aloitan kaikkein turhimmista. Ensimmäisenä mielessäni on elefantti. Täydellisiä synonyymejä on harvassa, mutta tässä nähdäkseni on sellainen: norsu ilmaisee täsmälleen saman, mutta tehokkaammin. Se on lyhempi, kauniimpi ja kaikin puolin nasevampi sana, vieläpä ilman vierasta F-kirjainta. Se jo paljastaa, että elefantti on kielellinen saaste. Enpä lausu sitä enää. Lue loppuun

Green Carea osaksi kasvatusta

Muistatko sanonnan luonto kasvattaa? Miten on, tänä päivänä, kasvattaako luonto meitä? Ainakin luonnon merkitys on muuttunut. Ajatellaan vaikkapa kotiviljelyä. Enää ei ole niin valtavan suurta merkitystä, jos oma pieni kasvimaalla kasvava porkkana- tai perunarivi ei tuottaisikaan runsasta satoa. Vuoden ruokatarpeet eivät enää ole se kotiviljelyn päätarkoitus. Päällimmäisenä on ilo maan muokkaamisesta, kylvämisestä ja taimien hoitamisesta sekä lopulta oman työn hedelmistä tuoreine ruokatarvikkeineen. Entä, mitä luonto merkitsee uusille sukupolville? Osa meistä kiinnittää yhä enemmän huomiota luonnon mahdollisuuteen hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisäämisen lähteenä. Voisimmeko kenties kehitellä tätä ajatusta myös ihmistaimen kasvattamisessa, kotona, varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa? Ympäriltämme löytyy jo kasvatuksen ammattilaisia, jotka käyttävät arjen työssään luontolähtöisiä menetelmiä ja siten vahvistavat myös luontosuhteen syntymistä tuleville sukupolville. Tässä kolme esimerkkiä, joissa luonto on esillä kasvatusarjessa. Lue loppuun