Rautateiden renessanssi

Liikennejärjestelmällä on vaikutusta paitsi eri alueiden saavutettavuuteen myös niiden elinvoimaan. Ilman toimivia liikenneyhteyksiä alueen menestyksen saavuttaminen on useimmiten haastavaa. Liikenneyhteyksien huonontumisen negatiivisia vaikutuksia on nähty etenkin maaseudulla. Liikennejärjestelmää koskevat ratkaisut voivatkin olla käänteentekeviä maaseutualueiden kehityksen kannalta. Samalla liikenneratkaisut ovat suuressa roolissa puhuttaessa muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnasta. Lue loppuun

Luomuviljelijä Siperiassa

Venäjän maatalous on viime vuosikymmenen aikana kasvanut yllättävän nopeasti ja maa on noussut yhdeksi maailman merkittävimmistä maataloustuotteiden viejistä. Tämä on toteutunut keskittämällä maaomaisuudet yhä suuremmassa määrin venäläisten omien yksityisten suurtilojen, ’agro-holdinkien’ käsiin ja toteuttamalla massiivisia investointeja yksityisin ja valtion voimin. Tällä tiellä on jatkettu jo pitkään ja äskettäin hallitus on asettanut uusia määrällisiä tavoitteita viennin kasvattamisesta. Näin halutaan vähentää maan talouden riippuvuutta yksipuolisesti energian viennistä. Lue loppuun

Feministinen lakeus

Suomessa on juuri järjestetty kahdet vaalit, joissa naiset menestyivät hyvin. Ministereissäkin on nyt naisenemmistö ja uusi komissaari on myös todennäköisesti nainen. Vaikka Etelä-Pohjanmaa on maakuntana ollut lasikattojen murtamisessa hyvin asialla, uusimpaan eduskuntaan lähti Vaasan vaalipiiristä vain kolme naista. Se on erikoinen tulos, kun kansanedustajia on kaikkiaan 16. Jos Jutta Urpilaisesta tulee komissaari, niin tilalle nousee vaasalainen Matias Mäkynen ja suhdeluku on sen jälkeen 2/14. Kyseessä on varmaankin onneton työtapaturma, joka ei heijastele mitään sen suurempaa asennemuutosta. Pitää muistaa, että molemmat naispääministerit ovat kuitenkin olleet lakeuden kasvattamia ja tukemia. Antti Tuurinkin mukaan Etelä-Pohjanmaalla viisaus asuu erityisesti ’vanhoissa’ naisissa. Lue loppuun

Pinaattilätty ja jauhelihakastike

Tavat ja tottumukset imetään ympäristöstä huomaamatta. Omaksumme lähimmäisten puhe- ja käytöstavat. Opimme pukeutumaan kuten muutkin meillä päin. Omaksumme ihmisten roolit, uskomukset ja periaatteet. Hyväksymme ne ruokalajit, joita kotona tai tuttavapiirissä syödään.  Tällainen meikäläisyys on kotiseutukokemuksen yksi keskeinen osa. Sen todellisuuden huomaa, kun tapaa ihmisiä, jotka eivät puhu, käyttäydy, pukeudu ja ajattele samalla tavalla. Tässä on yksi esimerkki 2010-luvun Seinäjoelta. Lue loppuun

Kohti datavetoista kansalaisuutta?

Kännykkä on ulkopuolelta tarkastellen kuin utelias vieras, joka on kiinnostunut kaikesta mitä teen. Olen ottanut sen osaksi elämääni ja hyväksynyt vieraan katseen. Mutta oikeasti en tiedä, millainen tarina minusta on tekeillä ja ketkä sitä kirjoittavat. Lue loppuun

Keikalla

Ensimmäisen kerran olin opettamassa aika tarkkaan kaksikymmentä vuotta sitten.  Opetettava aine oli historiaa, vahvinta kouluainettani, jota oli tullut myös harrastettua lapsesta saakka. Pari perusopintojen kurssiakin olin jo yliopistossa suorittanut, joten osaamiseni oli huippuluokkaa. Pidin ensimmäiset tuntini minimaalisella valmistelulla luennoiden. Näin jälkikäteen ajatellen valittu pedagoginen lähestymistapa ei ollut paras mahdollinen opettajalle eikä oppilaille. Oppikirjassa olevat asiat käytiin kyllä läpi, mutta mahtoiko lukiolaisten päähän jäädä mitään noista tunneista? Lue loppuun

Tehoa työnhakuun -mentoroinnit jalkautuivat Etelä-Pohjamaalle

Elintarviketieteiden Seuran Tehoa työnhakuun -mentorointitilaisuudet jalkautuivat Etelä-Pohjanmaalle. Ensimmäinen mentorointitapahtuma pidettiin Seinäjoella Atrian Itikanmäen toimitiloissa yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa maaliskuun alussa.

Lue loppuun

Viron digitaalinen kansakunta on luovassa kasvussa

Viron e-kansalaisuus on poikkeuksellisen rohkea, jopa radikaali sosiaalinen innovaatio. Sen kautta saadaan kerättyä tärkeitä kokemuksia ja tietoa digitaalisen hallinnon, e-kansalaisuuden sekä kansainvälisen e-liiketoiminnan kehittämiseen. Lue loppuun

Ehditäänkö sote-soppaa vielä maustaa myös osuuskuntaratkaisuilla?

Kaupallisista vanhusten hoivapalveluista kohistaan. Mutta oikeastaan vielä yllättävämpää on, että asia ei ole noussut jo aiemmin kunnolla esille. Toisaalta varsinaiset kaupalliset osakeyritykset eivät tee toiminnassaan sinänsä automaattisesti ”pahaa”, niiden tehtävähän on jo lainkin mukaan tuottaa tuottoa omistajilleen. Siksi meidän pitäisikin oikeastaan puhua siitä, miksi myös arvo- ja eettispohjainen vanhusten hoiva ja hyvinvoinnin edistäminen ovat näin yleisesti kytkettyjä nykyisiin markkinatalouden patenttiratkaisuihin? Lue loppuun

Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisympäristöt ovat osa maaseudun innovaatioympäristöjä

Ammatillisen koulutuksen reformi on merkittävin koulutusta koskeva uudistus aikoihin. Uudistuksen taustalla on koulutusjärjestelmän mukauttaminen siihen, että työtä tekevät ikäluokat pienenevät ja digitalisaatio muuttaa ammatteja sekä työnkuvia. Uudistuksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä opintopolkuja, lisätä opiskelun joustavuutta sekä vahvistaa yritysten roolia työssäoppimisen ympäristöinä. Uudistuksessa on nähty mahdollisuuksien rinnalla myös uhkakuvia. Huolta on kannettu muun muassa oppilaitosten resurssien leikkauksista ja siitä, kyetäänkö yrityksiin luomaan riittävän laadukkaita työssäoppimisen ympäristöjä.

Lue loppuun