Taide- ja elämyspedagogiikka lasten ja nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjinä

Vuosina 2022 ja 2023 HY+ toteutti kolme opetushallituksen rahoittamaa 5 op:n koulutusta teemalla Taide- ja elämyspedagogiikka lasten ja nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Koulutuskokonaisuus toteutettiin lähiopetuksena Helsingissä, Vierumäellä ja Tampereella  20 hengen moniammatillisille (varhaiskasvatus, perusopetus, ammatillinen opetus) ryhmille.

Koulutuksen keskeisimmät tavoitteet olivat:

  • Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen
  • Opetus- ja kasvatushenkilöstön osaamisen lisääminen luonto- ja taidepohjaisiin menetelmiin liittyen
  • Ryhmäytymisen, ryhmädynamiikan, ryhmien psyykkisen turvallisuuden ja toiminnan edistäminen, lasten ja nuorten toimijuuden vahvistaminen
  • Osallisuuden edistäminen ja osallisuustyökalujen soveltaminen
  • Ammatillisen reflektoinnin ja toisilta oppimisen edistäminen
  • Elämys- ja seikkailupedagogisten menetelmien soveltaminen ja kokemuksellisuuden merkityksen avaaminen
  • Erityispedagogiikan tukeminen
  • Sosiaalisen kestävyyden edistäminen

    Koulutus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Outward Bound Finland ry:n kanssa, josta pääkouluttajana kokonaisuudessa toimi työnohjaaja, erityisopettaja, seikkailukasvattaja kouluttajapsykoterapeutti Kaisa Pietilä, taide- ja draamapedagogiikan osuudesta koulutuksessa vastasivat Anne Pässilä (LUT yliopisto) sekä draamapedagogiikan uranuurtaja, professori Allan Owens, Cherterin yliopisto. Luonnon hyvinvointivaikutusosuudesta vastasi tutkija Riikka Puhakka Helsingin yliopistosta.
    Koulutuksen aikana osallistujat koostivat koulutuksen teemoihin liittyvän ja omaan työhön sovellettavan kehittämistehtävän pienissä ryhmissä.

Esimerkkejä koulutuksen aikana tehdyistä kehittämistehtävistä: 

Kokemuksia Oppimista ilmiöiden ja elämysten kautta -koulutuksesta

Tekstin on koonnut kouluttaja Ville Hartonen.

Opetushallituksen rahoittama sekä HY+:n ja Outward Bound Finlandin toteuttama opettajien täydennyskoulutushanke Oppimista elämysten ja ilmiöiden kautta toteutettiin keväällä 2018. Opintokokonaisuuden laajuus oli 5 opintopistettä ja kolmen lähijakson aikana tutustuttiin elämyspedagogiikan teoriaan, elämyspedagogiikan soveltamiseen ilmiöpohjaisen oppimisen tukena sekä toteutettiin mini OB-kurssi. Opintojakso toteutettiin pääkaupunkiseudulla sekä Päijät-Hämeen alueella. Kouluttajina toimivat KM, psykoterapeutti Kaisa Pietilä ja KM, väitöskirjatutkija Ville Hartonen. Heitä avustivat Michelle Suni, Nea Kujala sekä Ellis Barco.

KOULUTUKSEN TAVOITTEET

Opintojakson tavoitteena oli tukea opettajia toteuttamaan opetus- ja kasvatustyötä uuden OPS:n mukaisesti, kouluttamalla heitä hyödyntämään elämyspedagogisia menetelmiä työssään. Koulutuksen tarkoituksena oli tarjota koulutukseen osallistuville työvälineitä elämyspedagogiikan hyödyntämiseen ilmiöpohjaisen oppimisen osana, yli oppiainerajojen, erityisesti luonnonympäristössä. Opintojakson avulla pyrittiin tarjoamaan osallistujille menetelmiä oppilaiden kokonaisvaltaisen kasvun sekä identiteetin vahvistamiseen.

Tiedolliset ja kokemukselliset tavoitteet:

  • Elämyspedagogiikan historia ja filosofia
  • Elämyspedagogiikan teoreettinen viitekehys
  • Elämyspedagoginen prosessi ja -kurssi sekä niiden suunnitteleminen
  • Omakohtainen kokemus elämyspedagogisesta kurssista (mini OB)
  • Elämyspedagogiikan hyödyntäminen monialaisena opintokokonaisuutena

TOTEUTUS 

 Ensimmäinen lähijakso

Opintojakson ensimmäinen lähijakso toimi johdatuksena elämyspedagogiikan teoreettiseen viitekehykseen. Palautteiden perusteella ensimmäinen lähijakso herätti monelle uusia ajatuksia ja osalle oli avautumassa aivan uudenlainen opettamisen polku, jossa on enemmän toimintaa, liikuntaa sekä yhteistoiminnallisuutta. Eräässä pohdinnasta nousi esille, että ehkä hieman tukahduksissa ollut kipinä elämyspedagogiikan hyödyntämiseen opetuksessa heräsi jälleen kurssin ensimmäisen lähijakson aikana.

Moni oli oivaltanut, että aina ei tarvitse olla toteuttamassa monen päivän retkiä, vaan että prosessin voi aloittaa pienemmästäkin, matalan kynnyksen elämyspedagogiikasta. Eräässä pohdinnassa nousi esille ajatus siitä, että erittäin monista asioista voi saada elämyksellistä, kun vain antaa sille tilaa ja aikaa ja miettii sitä niin itsekseen kuin oppilaidenkin kanssa eri ilmiöstä lähtöisin. Epäonnistumisen sietäminen, rohkeus uskaltaa toteuttaa asioita oman mukavuusalueen ulkopuolella sekä vahvat tunnekokemukset nähtiin syväoppimisen mahdollistajana, mutta ennen kaikkea tämä nähtiin mahdollisena saavuttaa myös pienillä asioilla, ”kunhan alkaa kiinnittää niihin huomiota uudella tavalla”.

Haasteina nähtiin esimerkiksi, kuinka sovittaa opetussuunnitelma elämyspedagogiseen viitekehykseen ja että se vaatii uudenlaista pohdintaa. Ohjeiden antamisen selkeyttä painotettiin, mutta samalla myös, että opettajan oma innostus välittyy opiskelijoille. Samalla, kun osa sai paljon ideoita opetuksen toteuttamiseen, osa toivoisi saavan vielä enemmän konkreettisia ideoita. Eräässä pohdinnassa nostettiin esille, että se kuinka helppoa tai vaivatonta prosessin toteuttaminen on, ei vielä ihan jäsentynyt, ja että osalle kurssilaisista asiat näyttäytyivät vielä hieman monimutkaisina, ensimmäisen jakson jälkeen.

Joissain pohdinnoissa, oli huomioitu se, kuinka Välillä tuntuu, että unohtaa sen, ettei pyörää tarvitse keksiä aina uudelleen, ja että pitäisi vain kaivaa valmiita ideoita ja toteutustapoja netistä ja kirjallisuudesta ja uskaltaa sitten muokata niissä olevia ideoita omille oppitunneille enemmän itsensä näköiseksi. Monessa raportissa kuvattiin, että netti on pullollaan erilaisia materiaalipankkeja, joista voi kaivaa erilaisia ideoita opetuksen soveltamiseen.

Ensimmäinen etäjakso

Ensimmäisen lähijakson aikana opettajat toteuttivat ilmiöpohjaisia, elämyspedagogiikkaa soveltavia monialaisia opetuskokeiluja työpareittain. Toisen lähijakson aikana kävimme opetuskokeilut kootusti läpi ja kertasimme retkeilyyn liittyviä perustaitoja pistetyöskentelynä.

Alla koontia joidenkin ryhmien etäjakson opetuskokeiluista ja heidän kokemuksistaan niistä.

 1. Retki Vesijärven jäällä

Kohderyhmä:  4A LUMA, 23 oppilasta + 2 ohjaajaa (opettaja ja ympäristökasvattaja)

Projektin aikana oppilaat ovat toteuttivat yhteisöllistä suunnittelua, pohtivat arjenhallintaan ja ylipäänsä ulkoiluun liittyviä turvallisuustekijöitä ja tutustuivat toiminnallisesti ja kokemuksellisesti mm. kitkaan ja painopisteeseen ilmiöinä. Ryhmä koki aikaresurssit haasteellisina, eivätkä ehtineet toteuttaa kaikkia suunnitelmiaan päivän aikana. He valitsivat valinneet toiminnallisia tehtäviä projektiin ja päivässä oli selkeä draamankaari. Päivän aluksi oppilaat tekivät ice-breaker tehtäviä, joissa oli selkeä yhteys johonkin ilmiöön (ihminen ei voi kulkea ilman näköaistia suoraan). Tämän jälkeen oppilaat tutkivat tutkitte ihan OPSin sisältöalueita luovasti ja toiminnallisesti.

 

Retkellä opittua käsiteltiin seuraavana päivänä yhden oppitunnin ajan. Tunnilla käytiin retki läpi uudestaan kuvien kera. Opettaja oli luonut retkiraporttipohjat oppilaille, jotka täyttivät ne kotitehtävänä. Lumitornitehtävä luvattiin teettää myöhemmällä ajankohdalla kuvis- tai ympäntunneilla.

Mitä opittiin:

  • Ihminen ei (toistaiseksi) tuntemattomasta syystä pysty kulkemaan ilman näköaistiaan suoraan, vaan alkaa automaattisesti kulkea kehää.
  • Kappaleenkuljetustehtävä: miten painopiste pysyi parhaiten keskellä, miten liike, kiihtyvyys ja nopeus vaikuttivat tasapainoon, ja miten suoritusta olisi vielä voinut parantaa.
  • Painon jakautuminen verkossa: miten yhteistyöllä on kevyt nostaa painavaakin kappaletta.
  • Ryhmätehtävissä on tärkeää osata kommunikoida selkeästi ja yhdenmukaisesti muiden kanssa.
  • Ulkoillessa kannattaa pitää tavarat vetoketjullisessa taskussa tai repussa (yksi oppilas kadotti menomatkalla kännykkänsä, mutta onneksi joku oli löytänyt sen ja toimittanut läheiseen kahvilaan).
  • Kannattaa käyttää kerrospukeutumista sukissakin, jolloin ne hankaavat toisiaan vasten, eivät kantapäätä aiheuttaen rakkulan.

 2. Yön yli retki

Kohderyhmä:                      14 kanneljärven opiston opiskelijaa

Toinen ryhmä toteutti yönyli retken nuorten kanssa. Ennen retkeä heillä oli kolme valmistavaa kertaa normaalien oppituntien puitteissa: varustetietous, välinetietous sekä kylmäfysiologia. Valmistaville tunneille osallistui koko ryhmä riippumatta siitä, osallistuisivatko yöretkelle vai eivät. Tavoitteena oli vahvistaa ryhmän tietoja talviretkeilyn mahdollisuuksista ja riskitekijöistä. Näkökulma oli vahvasti ammatillisessa ohjaustoiminnassa. Retki alkoi lähtijöiden yhteisellä kokoontumisella, mutta koska illaksi ja yöksi oli luvattu sääennusteissa talven ennätyspakkasta -25C, he päättivät luopua alkuperäisestä suunnitelmasta (läheisen ulkoilualueen laavulla nukkumisesta) ja majoittuivat lähellä olevalle kenttäalueelle puolijoukkueteltassa.

 3. Retki laavulle

Kohderyhmä:                          4.-6. luokka (viisi oppilasta, joilla kielellisiä              erityisvaikeuksia), kaksi opettajaa ja kaksi ohjaajaa

Prosessin tavoitteet:               yhteistyötaitojen opetteleminen, sähkölaitteiden nimeäminen, tavallisimpien sähkölaitteiden toimintaperiaatteet, ruuan valmistaminen

Integroitavat Opetussuunnitelman oppiaineet ja sisällöt:

  1. luokan ops:n mukainen ilmiö SÄHKÖ, suunnittelun pohjana Tutkimusmatka-oppikirjan teemat: ruuan valmistaminen ilman sähköä, sähkö osana jokapäiväistä elämäämme, sähkölaitteiden nimeäminen ja käyttäminen, kodin turvallisuus

Integroitavat oppiaineet:   ympäristöoppi, äidinkieli, kuvataide, kotitalous

Halusimme viedä lapset metsäretkelle, mutta koululta ei löytynyt tarvittavia ruuanlaittovälineitä. Saimme esimieheltämme luvan hankkia trangioita, ruokailuvälineitä ja -astioita, puukkoja jne. Keskustelimme oppilaiden kanssa siitä, millaisia tarvikkeita heidän mielestään metsäretkellä tarvitaan. Kävimme oppilaiden kanssa kaupoissa vertailemassa tarvikkeiden hintoja, käytettävyyttä ja valmistusmaita. Pienen kartoituskierroksen jälkeen kävimme ostamassa tarvittavat välineet.

Valmistauduimme retkipäivään miettimällä, mitä varusteita retkellä tarvitaan. Pesimme kaupasta hankkimamme astiat ja kattilat, leikkasimme makuualustoista sopivankokoisia istuinalustoja, säädimme lumikengät jokaiselle valmiiksi, harjoittelimme trangioiden kokoamista ja kävimme pyytämässä keittiöstä ruokatarvikkeet. Retkiaamuna haimme koulun keittiöstä evästarvikkeet ja teimme itsellemme voileivät. Jokainen pakkasi oman reppunsa ja kantoi siinä yhteisiä tarvikkeita.

Retken jälkeisenä päivänä keskustelimme oppilaiden kanssa, mitä retkestä oli jäänyt mieleen, mikä onnistui, mikä oli vaikeaa jne. Jokainen kokosi mietteitään käsitekarttaan, jonka avulla kirjoitti vihkoonsa lauseita retkestä. Aika kului retkellä sen verran vauhdikkaasti, että ruuanlaiton lisäksi emme ehtineet käydä läpi suunnittelemiamme sisältöaiheita. Ne jäävät seuraavaan kertaan. Mielestämme retki oli kuitenkin onnistunut: oppilaat keskittyivät, yrittivät parhaansa ja osasivat toimia tarvittaessa yhdessä. Valitusta kuului vähemmän, kuin normaalin koulupäivän aikana.

Olemme onnekkaita, että saimme luvan hankkia koululle tarvittavat retkikeittiövälineet. Nyt ne ovat kaikkien vapaassa käytössä. Lisäksi koulullamme on käytössä autoja, joita saa vapaasti varata haluamaansa tarkoitukseen. Ja koulun omasta keittiöstä voi tilata maksutta ruokatarvikkeita. Puitteet ovat siis varsin otolliset, jos kuka tahansa koulun henkilökunnasta haluaa viedä lapsia retkelle.

 4. Kevättalven metsäretki Oittaalla

Kohderyhmä: Jalavapuiston koulun 2 A ja 2B

Tavoitteet: Kahden luokan yhteistoiminta lisääntyy, oppilaat saavat elämyksellisen kokemuksen ”kevät”talvisesta luontoretkeilystä, yllättävien haasteiden kohtaaminen ja niihin sopeutuminen, vahvuuksien (sinnikkyys, itsesäätely, myötätunto) tunnistaminen

Integroitavat aineet:          Liikunta, Ympäristöoppi, Musiikki, Suomi, Kuvaamataito

Luokka teki retken läheiselle laavulle. Retken aikana oppilaat tutkivat ja kuvasivat talvista luontoa ja valmistivat ruokaa laavulla. Monille oppilaille oli ensimmäinen kerta, kun he olivat laavulla ja saivat itse osallistua ruoan valmistukseen. Lapset olivat niin innokkaita tutkimaan luontoa, että aikataulut meinasivat mennä plörinäksi. Laavulle saapui myös muita ihmisiä, jotka olivat erittäin iloisia nähdessään lapsiporukan leikkimässä ja laulamassa metsässä.

Retken aikana tavoitteena oli havainnoida omia vahvuuksia, kuten sinnikkyyttä, itsesäätelyä ja myötätuntoa. Retken jälkeen oppilaat saivat kertoa omista sinnikkyyden ja myötätunnon kokemuksistaan, missä tilanteissa he havainnoivat niitä ja miten ne ilmenivät.

5. Lajitunnistusretki metsään

Kohderyhmä 15-18 kahdeksasluokkalaista oppilasta

Tavoitteet:  OPS:n laaja-alaisten taitojen sekä ympäristöopin sisältöjen integrointi toiminnallisuuteen, elämyksellisyyteen ja kokemuksellisuuteen

Integroitavat oppiaineet: Ympäristöoppi, FYKE, terveystieto, maantieto

Opiskelijat tekivät retken lähilaavulle, jossa he tekivät autenttisessa oppimisympäristössä luonnontieteellisiä kokeita, lajitunnistusta. Keskeisenä kysymyksenä oppilaille oli noussut kysymys siitä, miten eläimet talvehtivat? Tätä varten he olivat etsineet tietoa etukäteen kirjoista sekä internet -lähteistä. Retken aikana he tutkivat hämähäkkejä, lumikiteitä ja esimerkiksi lumen PH-arvoa eri mittauspisteissä ja pohtivat sen merkitystä paikalla esiintyvien lajien kannalta. Oppilaan tutkivat erilaisia eristeitä mittalaitteistolla ja pohtivat sen merkitystä talviretkeilyn ja omat terveyden kannalta.

6. Talviretki lähilaavulle, koulun retkeilypäivän osana

Kohderyhmä:   15 seitsemäsluokkalaista oppilasta

Tavoitteet:  Talviretken suunnitteleminen ja toteuttaminen

Integroitavat aineet: Kotitalous, liikunta, ympäristöoppi

Opettajilla ei ollut yhtään yhteistä tuntia, mikä vaikeutti yhteistyötä. Kouluun retkeilypäivä osoittautui kuitenkin erinomaiseksi tilaisuudeksi toteuttaa yhteisopettajuutta, retkeilyn tiimoilta.

Retken suunnitteluvaiheessa oppilaat jakoivat omia retkeilykokemuksistaan, opettajat kertoivat retkipäivän kulun ja oppilaat jakautuivat ryhmiin. Samalla tutustuttiin Trangian käyttöön ja oppilasryhmät suunnittelivat itselleen menun. Pohdittiin millainen voisi olla sopiva varustus talviretkeilyä varten.

Oppilaiden mukaan Oli helppoa keksiä ruoka, fiilis (5/5) ja he odottivat retkestä hauskaa päivää ystävien kanssa. Heidän mukaansa suunnittelu onnistui hyvin ja ruuan päättäminen kävi helposti. Työnjako tasainen, rasvapalo, ruuan ja leirin pystytys sujui hyvin. Kaikki siivosivat omat osuudet retken lopuksi ja heidän mukaansa retkellä oli mukavaa, hyvä ilmapiiri.

Toinen etäjakso

Oppimista elämysten ja ilmiöiden kautta -opintojakson toisen etäjakson aikana opiskelijat suunnittelivat ruokaryhmittäin retken ruokailut sekä 45min. kestävän OPS.n perusteisiin liittyvän, ilmiöpohjaisuutta ja elämyspedagogiikkaa hyödyntävän opetustuokion. Opetustuokiot käytäisiin läpi kolmannella lähijaksolla.

Kolmas lähijakso

Kolmannen lähijakson tarkoituksena oli tarjota kurssilaisille omakohtainen kokemus elämyspedagogisesta kurssista. Tämä toteutettiin mini OB-kurssina Evon (ja Nuuksion) retkeilyalueella. Kokoonnuimme Evon metsäopistolla. Siellä tutustuimme aluksi turvallisuussuunnitelmiin, jakaannuttiin ryhmiin ja tämän jälkeen ryhmät saivat itsenäisesti suunnitella reitin Erakkomurjulle.

Päästyämme Erakkomurjulle valmistimme lounaan, jonka jälkeen toteutimme ensimmäisen erän opetustuokioita. Aiheina oli tutustumisleikkejä lapsille ja nuorille, sähköoppia erityisryhmille, sekä ensiapurasteja. Päivällisen jälkeen toteutimme toisen osan opetustuokioita. Tuolloin aiheena oli Hortoileminen, eli ruoan laittoa kevään kasveista sekä toiminnallisia suunnistusrasteja. Tämän jälkeen pidimme iltapiirin ja ryhmästämme lähti kotimatkalle kaksi henkilöä.

Toinen päivä oli suunniteltu loppuvaksi kello 13:00, joten päivän aikana emme ehtineet paljoa tekemään. Aamupalan jälkeen teimme aamujumpan ja toteutimme sooloharjoituksen. Tämä kuitenkin herkisti osallistujia siinä määrin, että käytimme verrattain kauan aikaa tehtävän purkamiseen. Purun aikana kuulimme laulua, runoja, kiitimme toisiamme erinomaisesta kurssista ja jätimme tavallaan jäähyväisiä toisillemme. Soolon jälkeen valmistimme lounaan, siivosimme leirin, siirryimme P-paikalle, luovutimme ryhmätarvikkeet ja lähdimme kotiin.

Tiedolliset ja kokemukselliset tavoitteet

Koulutuksen tavoitteet voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin:

  • Elämyspedagogiikan teoreettinen viitekehys (historia, filosofia)
  • Elämyspedagoginen prosessi ja -kurssi sekä niiden suunnitteleminen
  • Omakohtainen kokemus elämyspedagogisesta kurssista (mini OB)

Elämyspedagogiikan hyödyntäminen monialaisena opintokokonaisuutena

Opiskelijat tuottivat ensimmäisellä etäjaksolla erittäin toimivia opetuskokeiluja, joissa he sovelsivat mielestäni luovasti ja innovatiivisesti ilmiöpohjaista, oppilaiden toiminnallisuutta tukevaa sekä kokemuksellista ja elämyksellistä lähestymistapaa. Projektien aikana oppilaat toteuttivat muun muassa yhteisöllistä suunnittelua, pohtineet arjenhallintaan ja ylipäänsä ulkoiluun liittyviä turvallisuustekijöitä ja tutustuneet toiminnallisesti ja kokemuksellisesti toisinaan vaikeiltakin tuntuviin luonnontieteen ilmiöihin.

Aikaresurssit ovat tekijä johon törmäämme soveltavan kasvatustieteen parissa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet vaativat toisaalta opettajalta hieman enemmän suunnittelua sekä muuta työpanosta ja toisaalta voi olla vaikeaa sisällyttää joitain opintokokonaisuuksia tiukkoihin aikaraameihin silloin kun liikumme luokkahuoneen ulkopuolella. Tämä vaatii opettajalta tiettyä improvisaatio- sekä soveltamiskykyä, joka haastaa perinteisen oppimisen.