Moikka kaikille ja kivaa viikon alkua! Tästä alkaa meidän blogi-viikkomme, eli ryhmän 14.
Ensimmäisessä blogikirjoituksessamme muistelemme kurssin alkua ja ensimmäisellä ryhmäkerralla meille annettua lööppiotsikkoa. Lööppiotsikkomme kuuluu näin: ”Lapsiryhmässä leikkiminen on yksi keskeinen varhaiskasvatuksen opettajana ammatillinen perustehtävä”. Ensimmäinen tehtävämme oli lähteä ideoimaan tietämättä varsinaisesta oikeasta tutkimuksesta mitään, miten itse toteuttaisimme tutkimuksen. Ryhmämme lähti ideoimaan aihetta motivoituneesti. Oli mielestämme todella hyvä, että lööpin ja tätä kautta ryhmän sai päättä itse, koska silloin, motivoituneisuus ryhmätyöskentelyyn tulee kaikilta hyvin esiin ja ryhmän dynamiikka on luontevaa.
Aloitimme lööppimme käsittelyn valitsemalla tutkimuskysymyksemme, joka oli ”Miten opettajan osallisuus leikissä vaikuttaa 3-5-vuotiaiden lasten leikkitaitojen kehitykseen?” . Hypoteesimme oli, että lapsiryhmässä leikkiminen on yksi keskeinen varhaiskasvatuksen opettajan ammatillinen tehtävä ja sillä on positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen.
Rajasimme oman suunnitelman tutkimuksesta laadulliseen tutkimukseen, jonka tutkimuskohteena olivat 3-5-vuotiaat. Tutkisimme ohjatun leikin positiivisia sekä negatiivisia vaikutuksia leikkitaitoihin. Opettajan pedagoginen velvollisuus on osallistua lasten toimintaan myös ns. vapaan leikin aikana. Haluaisimme tutkimuksemme kautta vastauksia siihen miten opettajan osallisuus leikissä vaikuttaa esimerkiksi lapsen leikkitaitoihin, kun hän aloittaa koulun. Ajattelimme, että vertailisimme tutkimuksessamme niitä lapsia, joiden leikkiin opettaja osallistuu ja, joiden leikkiin opettaja ei osallistu. Olemme kuitenkin jälkeenpäin tajunneet, ettei tämä tutkimus olisi eettisesti oikein tai helppo toteuttaa, koska emme voisi kertoa joillekkin vanhemmille, ettei heidän lapensa saisi tarvitsemaansa pedagogista tukea omaan leikkiinsä.
Suunnittelimme, että aineisto voitaisiin kerätä videoiden, tutkittavan opettajan havaintoja apuna käyttäen (ennen ja jälkeen tutkimuksen), yleisesti haastattelut sekä muut aiheesta kirjoitetut artikkelit.
Meillä oli hyvä tutkimussuunnitelma. Jokainen ryhmässämme toi tutkimusaiheeseen sisältöä ja näkökulmia. Tutkija tapaamisessamme päädyimme pohtimaan tutkimustamme vielä syvemmin ja totesimme, että tutkimuksessamme on monta kuoppaa, johon tutkimus voisi kaatua, mutta koimme tämänkin tärkeänä oppimistilanteena. Meistä kukaan ei ole aikaisemmin suunnitellut tutkimusta, joten on ollut todella mielenkiintoista nähdä ja oppia, miten käytännössä asiat tapahtuvat ja mitä asioita tulisi huomioida ryhmän, sekä tutkimuksen kannalta. Tämän ensimmäisen tehtävän kautta oli luontevaa siirtyä varsinaiseen tutkimukseen ja oli hauska nähdä oman tutkimuksemme yhtäläisyyksiä varsinaiseen tutkimukseen.
– Camilla ja Julia (ryhmä 14)