Aihearkisto: Myötätuntokulttuuri

Ryhmän 9 kolmas blogipäivä

Hei! 

On ryhmän 9 viimeisen blogipostauksen aika. Tässä postauksessa ajattelimme vielä kirjoittaa siitä, miten tutkimukseen tutustuminen on muokannut lähtökohtiamme ja tekstinlukutaitoamme.  

Kun tulimme kurssille, meillä ei ehkä ollut niin paljon valmiuksia lukea tieteellisiä tekstejä kriittisesti. Vaikka pääsykokeeseen päntätessä tuli monta artikkelia tutuksi, silloin keskittymisen kohteena oli enemmänkin aineistonhallinta kuin sen kriittisesti tulkitseminen.  Kun erikseen kävimme läpi tutkimuskysymyksiä, aineistoa ja sen keruuta, saimme myös paljon realistisemman kuvan tutkimuksien toteutuksesta. Emme ennen olleet kovin tietoisia siitä, mitä kaikkea tutkimuksen tekoon sisältyy. Nykyään tutkimuksen lukeminen on helpompaa, kun on idea siitä, miten tekstin voi jakaa pienempiin osiin.  Lukukokemus ei ole niin puuduttava, kun on enemmän ideaa siitä, mikä on artikkelissa olennaisinta. 

Tutkimuksemme perustui siis Helena Kontiolan tekemään pro graduun, jonka pohjalta Antti Rajala kirjoitti tutkimusartikkelin. Tutkimuksessa tutkittiin myötätuntokulttuuria alle 3-vuotiaiden päiväkotiryhmässä. Tutkijoiden aineiston analyysin mukaan myötätunto on yhteydessä päiväkodin toimintakulttuureihin. On tärkeää tutkia, miten päiväkodin aikuiset rakentavat myötätuntokulttuuria, ja rohkaisevat lapsia osallistumaan lohdutustilanteisiin. Näin kehitetään lasten toimijuutta, kun he saavat aktiivisesti osallistua näihin tilanteisiin. Tulokset antavat pohjaa artikkelissa esille tuodulle sosiokulttuuriselle teorialle, mutta ne eivät pienen otannan vuoksi ole tilastollisesti yleistettävissä.  

Tutkimus itsessään antoi meille uuden näkökulman myötätuntoon ja sen rakentamiseen. Aikaisemmin olimme lähinnä tarkastelleet myötätuntoa yksilöpsykologisesta näkökulmasta, emmekä olleet kiinnittäneet huomiota sosiokulttuuriseen puoleen.  Artikkeli haastoi tämän yksipuolisen lähestymistavan.  Myötätuntokulttuuri on aihe, joka tulee vaatimaan lisätutkimusta ja kasvatustieteissä yleisemminkin lisää tarkastelua.  

Toisimme vielä esiin kiinnostavan aiheeseemme liittyvän artikkelin Tutkittua varhaiskasvatuksesta – blogista, jossa Lasse Lipponen kertoo surusta sosiokulttuurisesta näkökulmasta.  

Kurssi on nyt lopuillaan ja tutkijatentin ja nimikkotutkimuksen myötä tieteelliseen tutkimukseen tutustuminen on avartanut paljon käsityksiä ja akateemista lukutaitoa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäikohti uusia haasteita 

 

Terveisin Ryhmä 9 (Myötätuntokulttuuri) 

 

https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2019/11/15/oikeus-surra-lasten-suru-ja-suremisen-kulttuuriset-kaytannot-varhaiskasvatuksessa/ 

Ryhmän 9 toinen blogipostaus

Heippa! Tutkijatentti on vihdoin takanapäin. Tentin jälkeiset fiilikset ovat meidän ryhmässämme aivan mahtavat. Jännitettiin, ehtiikö tutkijamme Antti Rajala matkustaa New Yorkista tarpeeksi ajoissa tenttiin. Onneksi ehti!  

Tenttikysymysten muodostamista hieman ehkä vaikeutti se, että Rajalan artikkeli perustui Helena Kontiolan pro graduun. Tutkijamme ei siis itse kerännyt aineistoa, joten eräitä mielenkiintoisia kysymyksiä esimerkiksi hypoteesien muokkautumisesta tutkimuksen aikana on hankala esittää.  

Kuitenkin Rajalan vastaukset täydensivät ymmärrystämme hänen artikkelistaan, sekä myötätunnon tutkimisesta. Tentissä nostimme esiin esimerkiksi kysymyksiä myötätunnon negatiivisesta puolesta, josta Rajala oli keskustellut ensimmäisessä tutkijatapaamisessamme. Kun olimme maininneet tämän puolen muiden ryhmien kanssa keskusteltaessa, se oli herättänyt paljon kiinnostusta. Tämä inspiroi meitä yrittämään vielä tarkentamaan tätä puolta tutkijatentissä. Kuten Rajala kertoikin, myötätunnon negatiivista puolta ei ehkä tuotu esiin tutkimuksessa, johon hänen artikkelinsa perustuu. Kun puhutaan myötätunnosta, on kumminkin tärkeää miettiä, keihin myötätuntoa kohdistetaan, ja toteutuuko se esimerkiksi holhoavalla tavalla.  

Tietoa myötätunnosta voisi Rajalan mukaan lisätä videoinnin ja reflektiokeskustelun lisäksi työntekijöiden käyttäytymisen peilaamisella, vanhempien haastatteluilla ja laboratoriotutkimuksella. Videoinnin idea aiheutti tentin jälkeistä keskustelua ryhmässämme, sillä vaikka Rajala kertoi, että kamerat unohtavat tutkimuksen aikana aika nopeasti, mietimme vielä, onko mitään tapaa mitata, miten paljon videoiminen vaikuttaa videoitujen käytökseen. Ehkäpä tilanteen tapahtuessa spontaanisti videoitava opettaja unohtaa kamerat, mutta tilanteen jälkeen opettaja muistaa olevansa kuvattavana, ja uudelleenarvioi oliko tarpeeksi myötätuntoinen, sekä mahdollisesti palaa lohduttamaan lasta, jos kokee ettei ollut.  

Tutkimuksemme näkökulma oli sosiokulttuurinen, joka tarkoittaa, että oppiminen nähdään tapahtuvan kulttuurisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Näkökulma on vahvistunut vasta viime vuosina. (Lonka, 2014, s.72.) Sosiokulttuurinen näkökulma perustuu psykologi L.S.Vygotskyn oppimisen ajatteluun (Lonka, 2014, s.73). 

Aiemmin vallitsevana näkökulmana on ollut yksilöpsykologinen. Rajala kertoi, että tutkimuksen näkökulman valintaan vaikuttavat eri koulukunnat, joista tutkija useimmiten valitsee yhden. Ehkä jos olisi ollut enemmän aikaa käytettävänä, olisimme voineet vielä kysyä Rajalalta, kokeeko hän vallitsevan näkökulman vaihtuvan yksilöpsykologisesta johonkin muuhun lähitulevaisuudessa? 

Varjoryhmänä seuraaminen oli todella antoisaa, ja antoi myös uusia ideoita tutkijatentin rakenteen muokkaamisesta.  Myös toiselta ryhmältä myöhemmin saatu palaute tutkijatentistämme yllätti meidät positiivisesti. Varjoryhmän mielestä esimerkiksi kysymyksemme olivat pääosin hyviä ja mielenkiintoisia ja lisäksi puheenjohtajamme hoiti tenttitilanteen mallikkaasti.  

Vaikka tutkijatenttiä jännitettiin paljon, oli se meille positiivinen kokemus.  Toivottavasti teidänkin tutkijatenttinne menivät hyvin! 

Terveisin ryhmä 9 

 Lähde: Lonka, K. (2014). Oivaltava oppiminen. (s. 72-73)Otava

Ryhmä 9:n blogiviikon avaus!

Moikka ja tervetuloa seuraamaan ryhmä 9:n blogiviikkoaMeillä aiheena on siis myötätunto ja lööppimmeotsikko oli: ”Myötätunto on varhaiskasvatuksen ytimessäkuitenkin usein keinot sen edistämiseksi ovat ongelmallisia”. Varsinainen käsittelemämme artikkeli on  ”Lohdutustilanteet ja myötätuntokulttuuri alle kolmevuotiaiden päiväkotiryhmässä.” Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kahteen kysymykseen: Miten alle kolmivuotiaiden lasten mielipahan ilmaisuihin vastataan päiväkodin erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa? Minkälaisia tulkintoja päiväkodin myötätuntokulttuurista voidaan tehdä havaittujen lohdutustekojen perusteella?  

Tutkijatentti lähestyy ja ajattelimme, että voisimme käsitellä hieman meidän valmistautumista ja ajatuksia tulevasta tentistä. Meidän käsittelemän tutkimusartikkelin on kirjoittanut Antti Rajala. Hän on kirjoittanut artikkelin Helena Kontiolan pro gradu tutkielman pohjalta. Mielenkiintoista ja osittain haastavaa tilanteesta tekee juurikin se, että Rajala ei itse ole ollut kentällä toteuttamassa tutkimusta, jonka takia hän ei esimerkiksi osaa vastata kysymyksiin kuten: ”Miksi päätit toteuttaa tutkimuksen juuri tällä tavalla” voimme kuitenkin kääntää kysymyksen muotoon ”Miten itse toteuttaisit tutkimuksen?” Ajatuksenamme on siis tiedustella Rajalan näkökulmaa myötätunnosta erityisesti varhaiskasvatuksessa ja saada syvempää tietoa sen positiivisista kuin myös mahdollisista negatiivisista puolista.

Kurssin aikana olemme päässeet keskustelemaan ja esittelemään tutkimustamme muille ryhmille ja olemme saaneet palautetta ja uusia näkökulmiajoilla lähestyä tutkimusta. Muiden ryhmien kommentit ja kysymykset ovat avanneet tutkimusta enemmän. Kurssin alussa oli hankala ajatus tenttiä tutkijaa kriittisestimutta ajan kuluessa se on selkiintynyt. Tutkimuksen auetessa meidän olostamme on tullut paljon varmempi.  Nyt on huolenaettä  emme saa kaikkia pointtejamme tuotua esille tutkijatentin rajoitetussa ajassa.  Avaamme tutkimustamme vielä enemmän blogiviikkomme kuluessa.  Olisiko teillä jotain polttavia kysymyksiä tutkijallemme? 

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tulevaa tutkijatenttiä ja toivotamme samalla tsempit muille ryhmille! 

Terveisin, Ryhmä 9 (Myötätuntokulttuuri) 

 

 

Myötätuntokulttuurin aineisto

  1. Oppimistehtävä

  

Käsittelemme oppimistehtävässämme nimikkotutkijamme Antti Rajalan artikkelin Lohdutustilanteet ja myötätuntokulttuuri alle kolmivuotiaiden päiväkotiryhmässä aineistoaRajalan artikkeli perustuu Helena Kontiolan pro gradu tutkielmaan sekä Kontiolan keräämään aineistoon. 

Aineisto on hankittu pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta kunnallisesta päiväkodista alle 3-vuotiaiden ryhmästä. Kyseisen päiväkodin ja ryhmän valinta johtui tutkijan arviosta niiden tyypillisyydestä. ’Koska aineistot ovat jonkin tuotantoyhteyden ehdollistamia, ne pystyvät kertomaan jotakin paitsi itse tutkittavasta aiheesta myös niistä instituutioista, organisaatioista ja käytännöistä, joista ne tulevat (Tutkimuksen voimasanat s.112)’’ 

Havainnointiryhmään kuului kahdeksan alle kolmevuotiasta lasta (iältään 18-26 kuukautta). Ryhmä koostui kahdesta pojasta ja kuudesta tytöstä. Lisäksi havainnoitiin ryhmää ohjanneiden varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajan käytöstä. Kummallakin oli muutaman vuoden työkokemus päiväkodissa työskentelystä 

Helena Kontiola suoritti aineiston keruun marras-joulukuussa vuonna 2015. Havainnointijakso koostui kymmenestä aamupäivästä. Havainnointia tehtiin aamupäivisin noin kolme ja puoli tuntia, kello kahdeksasta puoli kahteentoista. (8.00-11.30) 

Havainnointiaineisto koostuu tutkijan kenttämuistiinpanoista. Tutkija kirjasi muistiinpanoja tilanteista niiden tapahtuessa ja täydensi myöhemmin muistiinpanoja muistinvaraisesti. Aika, joka on jäänyt tilanteiden ja täydentämisen väliin, on voinut vaikuttaa siihen, mitä tutkija on muistanut tilanteista. Tutkija ei kirjannut havaintoja tilanteista, joihin kuului lapsia muista ryhmistä, koska heidän huoltajiltaan ei haettu lupaa tutkimukseen.  

Havainnointiesimerkkinä: Esimerkki 1 (Ulkoilu, päiväkodin piha) Iida juoksee itkien. Ville huomaa Iidan ja juoksee vastaan hymyillen. Aikuinen käskee Villen pois häiritsemästä Iidaa. Toinen aikuinen ottaa Iidan syliin ja lohduttaa. Iida itkee vielä jonkin aikaa sylissä. 

Havainnointiaineiston keruussa käytettiin strukturoidun havainnoinnin menetelmää, jossa tutkittavasta aiheesta on jo ennestään tietoa (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka, 2006). Strukturoitu havainnointi ohjasi tutkijaa kiinnittämään huomioita ”helposti havaittaviin ja lyhytkestoisiin mielipahan ilmaisuihin, joihin vertaiset ja aikuiset vastasivat pääasiassa spontaanisti.”  

Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kahteen kysymykseen: Miten alle kolmivuotiaiden lasten mielipahan ilmaisuihin vastataan päiväkodin erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa? Minkälaisia tulkintoja päiväkodin myötätuntokulttuurista voidaan tehdä havaittujen lohdutustekojen perusteella? 

 

Aineistolla pyritään tekemään tulkintoja päiväkodin myötätuntokulttuurista. Tutkijat myöntävät, että tutkimusryhmän pienen koon vuoksi tulokset eivät ole tilastollisesti yleistettävissä. Heidän tavoitteensa on sen sijaan tehdä uuden teoreettisen keskustelunavauksen, sekä antaa empiiristä tukea esittämälleen sosiokulttuuriselle teorialla varhaiskasvatuksen myötätuntokulttuurista. Tutkijat nostavat myös esiin tarpeen jatkotutkimukselle. 

Tutkija kertoo ryhmän valinnan perustuneen tulkintaan sen tyypillisyydestä, mutta ei selitä tarkemmin, mitkä faktorit vaikuttavat tähän tulkintaan.  Ovatko päiväkotiryhmät usein näin sukupuolijakaumaltaan vinoutuneita? (2 poikaa, 6 tyttöä) Mihin muihin faktoreihin tulkinta tyypillisyydestä perustuu?  

Tutkimuksesta olisi kenties saatu tarkempia tuloksia, jos olisi käytetty videointia ja litteroitu puheen sävyjä tarkemmin tilanteissa, joissa on ollut havaittavissa myötätuntoa. Kuten Tutkimuksen voimasanoissa mainitaan, jos analyysissa etsitään merkityksiä, litterointiin tarvitaan mukaan jo puheen sävyjen ulottuvuuksia. 

Terveisin ryhmä 9: Sara, Liina, Milla-Riikka, Anna-Maria, Ella, Suvi, Salla, Emma, Tiia ja Kaisa. 

 

Lähde: 

Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu 31.10.2019.) 

Saatavissahttps://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_4.html