“Nosotros” y “los otros” en la literatura finlandesa

En el siguiente coloquio, organizado por la Asociación de la Literatura Finlandesa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS) en mayo, habrá tres ponencias sobre el tema de “nosotros” y “los otros” en la literatura finlandesa:

Juhlakollokvio SKS:n tutkimusosaston 10-vuotisen toiminnan kunniaksi

Aika: 14.5.2019 klo 10:0015.5.2019 klo 17:30
Paikka: SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki

Keskiviikko 15.5.2019 klo 13–15: Kuka kuuluu joukkoon? “Me” määrittelyn kohteena, pj. Kukku Melkas

  • Mehdi Ghasemi: Work and Workability of Finnish Immigrant Women in Paula Ivaska Robbins’ Below Rollstone Hill and Lauri Lemberg’s St. Croix Avenue
  • Johanna Leinonen: Meitä ja muita ylirajaisissa parisuhteissa
  • Kati Mikkola: Vähemmistöjen perinne ja suomalaisuuden rajat – SKS:n arkiston perinneaineistojen “me” ja “muut”

Hukkuneet: Un nuevo libro sobre los migrantes muertos en el Mediterráneo

https://kustantamo.sets.fi/assets/uploads/sites/2/2018/11/the-drowned_lifevest_graveyard_lesbos_creece_1-1.jpg
Imagen: Anna Autio (https://kustantamo.sets.fi/assets/uploads/sites/2/2018/11/the-drowned_cemetery_catania_italy_1.jpg)

Descripción del libro en la página web de la editorial (S&S):

Taina Tervonen & Anna Autio: Hukkuneet

Voimmeko kääntää katseemme pois?

Huhtikuussa 2015 lähes 800 henkilöä kuljettanut kalastaja-alus haaksirikkoutui Libyan rannikolla, matkalla kohti Italiaa. Vain 28 jäi henkiin. Kyse oli Italian historian pahimmasta haaksirikosta, keskellä Eurooppaa ravisuttavaa pakolaiskriisiä. Vuotta myöhemmin Italian viranomaiset nostivat hylyn merenpohjasta ja aloittivat valtavan työn uhrien tunnistamiseksi. Yksikään Euroopan valtio ei ollut aikaisemmin rahoittanut tällaista operaatiota. Useimmat uhrit jäävät nimettömiksi vainajiksi, joista kukaan ei tunnu kantavan huolta.

Kirjassa liikutaan Välimeren rannoilla, Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa. Äänessä ovat henkilöt, jotka työnsä puolesta joutuvat tekemisiin haaksirikkojen uhrien kanssa: oikeuslääkärit, pelastusoperaatioihin joutuneet merimiehet ja palomiehet, syyttäjät, satamatyöntekijät, hautausurakoitsijat, kunnanjohtajat, jotka joutuvat etsimään tilaa hautausmailta nimettömille vainajille. Jokainen heistä joutuu tavalla tai toisella kohtaamaan kuolleet. Millaisia jälkiä tästä kohtaamisesta jää?
Välimerestä on tullut Euroopan suurin joukkohauta. Noin 30 000 ihmistä on menettänyt henkensä sitä ylittäessä. Monille meistä hukkuneet ovat vain lukuja lehtiartikkeleissa. Jokainen numero on kuitenkin jonkun isä tai äiti, lapsi, veli tai sisko.

Hukkuneet koostuu valokuvista ja haastatteluihin perustuvista teksteistä, jotka kertovat Välimeren ylityksen aikana kadonneista ja heidän jättämistään jäljistä. Se kertoo pakolaiskriisistä niiden kautta, jotka eivät koskaan päässeet perille.

Vuodet 2015 ja 2016 olivat minulle vaikeita, todella vaikeita. Ei pelkästään työn takia vaan myös kansalaisena. Se oli En tiedä, miten osaisin kuvailla niitä kuukausia. Ihmisiä saapui saarelle kaiken aikaa, ihan kaiken aikaa, joka puolelle saarta. Täältä satamasta saattoi nähdä kymmenen tai kahdenkymmenen veneen saapuvan yhtä aikaa. Niitä vain tuli ja tuli. Meidän piti siirtää ihmisiä pois rannoilta, hoitaa busseja kuljettamaan heitä kauemmas. Kenelläkään meistä ei enää ollut työaikoja, paperityöt oli hoidettava illalla kotona, koska päivällä ei ehtinyt. Yritimme antaa kaikkemme, mutta mikään ei riittänyt. Elämä oli pelkkää työtä, työtä, työtä. Kotona odotti kolmevuotias poikani, joka ei ymmärtänyt, miksi äiti oli niin väsynyt.
Nyt ihmisiä tulee vähemmän, ehkä satakunta päivässä. Eilen saarelle rantautui kumivene, jossa oli 78 ihmistä. Neljäkymmentäviisi heistä oli lapsia.

Aggeliki Vrioni, rannikkovartija,
Mytilini, Lesbos, Kreikka

Hukkuneet

 

El powerpoint de clase & materiales adicionales

Encontraréis el powerpoint de la clase de hoy sobre Tela de sevoya aquí.

El documental El último sefardí, que mencioné en clase, del director Miguel Ángel Nieto:

Podéis escuchar aquí el programa de radio Emisión en sefardí de la RTVE. 

Si os interesa la lengua y la cultura sefardí, os recomiendo también echar un vistazo a la Sefardíweb.

También os dejo aquí la canción sefardí “Un kavretiko”, que también aparece en la novela de Moscona (pp. 254-256):

Nueva publicación del proyecto “Comic and Migration”

Si queréis leer el artículo, tengo la revista en el despacho.

Dos artículos sobre Tela de sevoya

Os dejo enlaces a dos artículos sobre Tela de sevoya. Si queréis saber más sobre la cultura y la literatura sefardíes, os recomiendo el de Lockhart. En ese artículo también se discuten brevemente las dificultades que surgen a la hora de traducir textos multilingües.

 

Tanya Tynjälä en la biblioteca de Laajasalo el jueves 11 de abril

 

La imagen puede contener: 2 personas
Title: Tanya POP ART Patchwork Autor: Ramón Siverio (AKA: Niño Jesús) https://www.facebook.com/169246349843821/photos/a.169248189843637/872035269564922/?type=1&theater

Kirjailijavieraana Tanya Tynjälä

  • Laajasalon kirjasto
  • 11.4.2019 klo 17:30 – 18:30

Perulaissyntyinen, espanjaksi kirjoittava Tanya Tynjälä kertoo kirjailijan työstä. Hänen kirjoituksia on ilmestynyt useammassa antologioissa eri maissa.

Tynjälän novelli Rituaali (suom. Jyrki Lappi-Seppälä) on julkaistu kirjassa Suomalaisia saunanovelleja: Juhani Ahosta Mikko Rimmiseen (Aviador, 2017).

Tilaisuudessa voi ostaa Aviador-kustantamon kirjoja.

Tervetuloa!

Teoksessa Suomalaisia saunanovelleja on koottu yksiin kansiin kahdenkymmenen suomalaisen kirjailijan saunanäkemykset. Kirja sisältää kirjallisuutemme varhaisten mestareiden Juhani Ahon, Maria Jotunin ja Pentti Haanpään lisäksi kattavan valikoiman nykykirjallisuutemme valioiden, kuten Hannu Salaman, Mikko Rimmisen ja Tanya Tynjälän novelleja. Tyylillisesti rikas ja aikajänteeltään pitkä teos kuvaa elävästi sitä syvää ja koko elämän kattavaa suhdetta, mikä suomalaisilla on saunakulttuuriinsa.

Tanya Tynjälä on journalisti, kirjailija, kulttuuripromoottori sekä ranskan ja espanjan kielen ja kulttuurin opettaja. Vuonna 2003 hän oli Norma-kustantamon vuoden kirjailija. Hän on kirjoittanut teoksen ”La Ciudad de los Nictálopes”, jota käytetään oppimateriaalina equadorilaisissa, chileläisissä sekä perulaisissa kouluissa. Tanya on perulaisen kirjallisuuslehden kirjeenvaihtaja ja kirjoittaa myös kuukausittain Suomea käsitteleviä artikkeleita argentiinalaiseen nettilehteen. Suomessa hän on järjestänyt kirjallisuustapahtumia ja lukuiltoja kulttuurikeskuksissa. Hän järjestää myös luovan kirjoittamisen työpajoja. Tanyan kielet ovat espanja, ranska, englanti ja auttava suomi.