Kirjoittaja: Laura Ylämäki
Lukuklaanin tavoitteena on ollut tukea lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukuharrastuksen syntymistä, sekä kehittää lukemista edistäviä käytäntöjä ja ympäristöjä. Tavoitteen saavuttaakseen hanke on lahjoittanut kirjapaketteja peruskouluille. Lisäksi on luotu käsikirja lukupiireihin, joka sisältää erilaisia tehtäväkokonaisuuksia toteutettavaksi kirjapakettien kirjoilla.
Erään koulun 5.-6.-luokkalaiset osallistuivat Narrit-lukupiiriin kolmen viikon ajan. Ylämäki (2019) tutki pro gradu -tutkielmassaan näiden oppilaiden (N=37) ajatuksia lukemisesta ja lukupiiristä. Lisäksi hän selvitti, miten lukupiiri tuki oppilaiden lukumotivaatiota ja mitä mieltä he olivat Narrit-lukupiirin tehtävistä. Tutkittu lukupiiri oli yleisesti ottaen kaikin puolin onnistunut – oppilaat pitivät lukemistaan kirjoista, tehtäviä oli sopivasti, aikaa oli riittävästi ja ryhmätyöskentely sujui hyvin. Toki joukkoon mahtui myös niitä oppilaita, joiden mielestä kirja ei ollut kovin hyvä tai tehtävien määrä ei ollut sopiva, mutta nämä oppilaat olivat selkeässä vähemmistössä.
Tutkituista oppilaista puolet luki kirjoja vapaa-ajallaan harvemmin kuin viikossa, mutta suhtautuminen lukemiseen oli kuitenkin melko myönteistä. Tutkitun lukupiirin aikana ei ollut havaittavissa muutosta oppilaiden lukumotivaatiossa tai -tottumuksissa, mutta työskentely tuki oppilaiden motivaatiota lukupiirimuotoista lukemista kohtaan. Lähes kaikki oppilaat halusivat lukupiirin työskentelymuodoksi myös seuraavalla kerralla, kun koulussa luetaan kirjaa. Lukupiiri onnistui tukemaan motivaation kannalta olennaisia perustarpeita (yhteenkuuluvuus, pystyvyys ja autonomia). Noin puolet oppilaista piti ryhmässä lukemisesta ja hieman vajaa puolet totesivat ryhmän helpottavan lukemista. Lukupiirin sosiaaliset elementit, kuten keskustelu ja ryhmäpaine lukemiseen, tukivat oppilaiden lukumotivaatiota. Sosiaalinen vuorovaikutus tuki siis erityisesti yhteenkuuluvuutta ja pystyvyyttä. Autonomiaa tuki se, että oppilaat saivat valita lukemansa kirjat useista vaihtoehdoista. (Ylämäki 2019.)
Kaiken kaikkiaan tutkittujen oppilaiden kohdalla oli nähtävissä, että lukemista on arvostettu koulussa ja sille on annettu aikaa. Narrit-lukupiiri oli osaltaan onnistunut myös siksi, että luokkailmapiiri oli hyvä ja oppilaat kokivat voivansa työskennellä kaikkien kanssa – vain harvan oppilaan tärkein kriteeri ryhmävalinnalle oli se, että paras kaveri on samassa ryhmässä. Lukupiirin onnistumisen kannalta onkin tärkeää, että oppilaat kokevat yhteenkuuluvuutta sekä saavat jonkin verran valinnanmahdollisuuksia esimerkiksi luettavien kirjojen suhteen. Lukupiiri puolestaan tukee oppilaiden pystyvyyttä, sillä ryhmässä voidaan pohtia yhdessä ja oppilaat voivat auttaa toisiaan. (Ylämäki, 2019.)
Lukupiiri on siis tämän tutkimuksen valossa oppilaille mielekäs tapa lukea ja käsitellä kirjallisuutta koulussa. Se voi motivoida oppilaita lukemaan, mikäli kirjavalinnat ovat onnistuneita ja ryhmätyöskentely sujuu hyvin.
Laura Ylämäki (2019). ”Kivaa kavereiden kanssa” Oppilaiden ajatuksia lukupiiristä ja lukemisesta Lukuklaanin Narrit-lukupiirissä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.