Kategoriat
Uncategorised

Vilkasta keskustelua KEKE:n tutkijatentissä

Olipa hieno kurssin loppuhuipennus! Kyllä jännitti, mutta hyvin se meni ja tsemppasimme toinen toisiamme yhdessä ryhmänä.
Olimme ryhmitelleet kysymykset teemoittain, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Kysyimme tutkimukset viitekehyksenäkin olleesta SEDistä, aineistonkeruumenetelmistä, tutkimuksessa olleesta arvioinnista sekä jatkotutkimus mahdollisuuksista. Saimme myös varjoryhmältämme maailmanpelastajilta positiivista palautetta hyvin aluistetuista ja jäsennelleyistä kysymyksistä.
Varjoryhmämme Maailmapelastajajien tentti oli ennen meitä, ja saimmekin katsoa mallia heidän tentistään. Maailmanpelastajilla oli hyviä kysymyksiä, ja heidän puheenjohtajansa toimi oikein mallikkaasti. Oli mielenkiintoista ja opettavaista seurata heidän kysymyksiään ja tutkijan vastauksia.
Tutkijamme Niclas vastasi kysymyksiin ihanan jäsennellysti ja hänen vastauksista nousi esille monia hyviä jatkokysymyksiä, joita esitimme. Tentissä oli mukava keskusteleva tunnelma ja jäimme juttelemaan Niclaksen kanssa tentin jälkeen.

Kiitokset antoisasta kurssista sekä rofessooreille että kanssaopiskelijoille! <3 Niclas <3

Kategoriat
Uncategorised

Virtuaalimallien ajatuksia tutkijatentistä 

Koko Virtuaalimallit-ryhmälle jäi hyvä fiilis tutkijatentistä ja saimme positiivista palautetta kysymyksistämme sekä tutkijalta että varjoryhmältämme. Tilanne tuntui etukäteen useammasta ryhmämme jäsenestä jännittävältä, mutta keskustelu alkoi sujumaan nopeasti tutkijatentin alettua. Työskentelimme koko tentin ajan tiiminä ja mukautimme kysymysten sisältöä ja järjestystä vielä tentin alettua tilanteeseen sopivaksi. Puheenjohtajamme Irja piti hyvin huolta vuorovaikutuksesta tutkijan ja varjoryhmän kanssa. 

 

Saimme tutkijalta kattavia vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin rajallisesta ajasta huolimatta. Tutkijatentti lisäsi entistä enemmän kiinnostustamme aiheeseen ja keskustelua olisi riittänyt pidempäänkin. Välillä kurssin aikana tuntui turhauttavalle tarkastella nimikkotutkimustamme useista eri näkökulmista mutta tutkijatentissä kattava tarkastelu osoittautui tarpeelliseksi ja auttoi muodostamaan analyyttisiä ja kriittisiä kysymyksiä. 

 

Seurasimme tutkijatentin jälkeen Painonvartijat-varjoryhmämme tutkijatenttiä mielenkiinnolla, ja meille heräsi monia ajatuksia heidän tutkimukseensa liittyen. Jaoimme WhatsApp--ryhmässä ajatuksia varjoryhmämme tentin onnistumisesta ja pohdimme sopivia kysymyksiä ja kommentteja heille yhdessä.  

 

Aili, Elle, IrjaPauliinaKlaudiaVeera, JoniAnne-MariAlisa 

Kategoriat
Uncategorised

Diginuorten terveiset

Kohti tutkivaa työtapaa on tullut tiensä päähän, ja niin myös me Diginuoret päätimme kerääntyä yhteen pohtimaan opittuja asioita sekä ilmiöitä kurssilta. Aivan ensimmäiseksi olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että kurssin aikana pääsimme hyvin nopeasti etätyöskentelyn makuun, erityisesti Zoomissa.

Digitaalinen teknologia oli myös erityisen lähellä työskentelyämme Kai Hakkaraisen artikkelien kimpussa. Kaikilla meistä oli kokemusta tutkimusten lukemisesta, mutta kurssilla pääsimme niiden pintaraapaisun sijaan tekemään tarkempaa analyysia, käsitteiden määrittelyä, aiheen ja viitekehysten rajaamista sekä aina kriittistä pohdintaa.

Tutkimusten tulkinnan lisäksi pääsimme sukeltamaan oman nimikkotutkijamme Hakkaraisen tekemisenprosesseihin sekä hänen kohtaamiinsa haasteisiin. Kulissien taakse oli kiinnostavaa kurkistaa, ja huomata mitä kaikkea kokonaisen tutkimuksen rakentamiseen oikeasti kuuluu. Yhteisten kurssin luentojen tapaamisissa saimme myös käsityksiä monista muista tutkijoista sekä heidän tutkimuksistaan. Tämä avasi sitä, kuinka paljon tutkimuksen mahdollisuuksia kasvatusalalla oikeastaan on, ja millaisia eri urapolkuja ne tarjoavat.

Viimeiseksi muttei vähäisemmäksi ryhmässä toimiminen luonnollisesti kehitti meidän kaikkien ryhmätyötaitoja. Saimme hommat tehtyä paremmin, kun työtä jaettiin eri ihmisille ja jokainen sai vuorotellen ohjata ryhmän toimintaa. Pyrimme myös hyödyntämään jokaisen osaamista, ja jokaisen tekeminen otettiin huomioon.

Kategoriat
Uncategorised

KEKE, ja mitä olemme oppineet tähän asti…

Keke, mitä olemme oppineet tähän asti ja missä olemme kehittyneet ?

Jaoimme oppimamme asiat kolmeen kategoriaan: ryhmätyöhön, tutkimukseen yleisesti, sekä spesifimmin nimikkotutkimukseen liittyviin seikkoihin. Alla eriteltyinä teemoja, joista koemme oppineemme kurssin aikana.

1. Olemme oppineet ryhmätyöstä ja ryhmässä työskentelemisestä…

  • ryhmähengestä – miten ryhmähenki syntyy ja miten sitä ylläpidetään
  • vastuun jakamisesta ja kollektiivisesta työskentelystä
  • kriittisen tarkastelun ja yhdessä pohtimisen hyödyistä
  • omien ja yhteisten ajatusten sanoittamisesta: miten tärkeää artikulointi, itsensä ilmaiseminen ymmärrettävästi, kysyminen ja selittäminen ovat. Olemme saaneet harjoitella niitä.
  • millaista on työskennellä porukassa etänä. Tämä on ollut mielekästä siksikin, että tullee vastaan myöhemmin työelämässä.
  • sekä eri alustojen käytöstä ja teknisistä valmiuksista.

    2. Tutkimuksesta yleisesti olemme oppineet…
  • erilaisista tutkimusmenetelmistä ja ratkaisuista
  • tutkimuksen eri vaiheista (esim. aiheen rajaus, eettiset ongelmat, rahoituksen hakeminen…)
  • mitä kasvatustieteellinen tutkimus voi olla, sen peruskäsitteistä
  • kasvatustieteiden laaja-alaisesta merkityksestä, miten eri tieteet voivat lomittua yhteen
  • että tutkimuspohjana voi olla toinen tutkimus tai teoriat
  • että tutkimuksen täytyy olla perusteltua. Lähtiessä tutkimaan tulee tietää miksi lähtee tutkimaan, mitä lähtee tutkimaan ja miten on tutkittu aikaisemmin. Tutkittavaan tulee perehtyä perusteellisesti ennen tutkimusta.
  • eettisistä ongelmista, esimerkiksi, kun lapsia tutkitaan, tulee punnita hyötyjä ja haittoja.

    3. Nimikkotutkimukseen liittyvää:
  • Käsitys kasvatustieteellisestä tutkimuskirjosta on laajentunut, kasvatustieteiden monipuolisuus on auennut entisestään.
  • Olemme tutustuneet kestävään kehitykseen ja kasvatustieteisiin liittyviin näkökulmiin (esim. SED) ja miten ne ovat sidonnaisia isompiin kokonaisuuksiin.
  • Monitieteellisyys tutkimuksessa (esim arkkitehtuurin suhde kasvatukseen).

    Ja oppiminen jatkuu…
Kategoriat
Uncategorised

Läsnäolijoiden oppimisterveiset

Opintojakso on laittanut meidät sukeltamaan tutkimuksen ja tieteellisten tekstien maailmaan. Aikaisemmin vieraalta tuntuneet asiat ovat alkaneet näin tulla tutummiksi. Osaamme nykyään esimerkiksi lukea tieteellistä tekstiä sujuvammin ja etsiä sieltä oleellisia asioita. Olemme oppineet myös paljon uusia käsitteitä. Yleinen kuva ja tietämys tutkimuksesta ja sen tekemisestä ovat parantuneet, ja osaamme nykyään arvioida tutkimussuunnitelmaa kriittisesti. Osaamme nykyään myös paremmin löytää tekstistä tutkimuksen kannalta oleellisia asioita. 

Opintojakso on opettanut tieteellisiin teksteihin ja tutkimukseen liittyvien asioiden lisäksi myös paljon muuta, kuten työskentelemään isossa ryhmässä, niin läsnä kuin etänä. Olemme oppineet myös työnjakoa sekä pitämään esityksiä etänä. Lisäksi olemme oppineet esimerkiksi tekemään digiposterin ja käyttämään uusia alustojakuten Preziä. 

Kokonaisuudessaan opintojaksolla opiskelu on ollut mielenkiintoista ja opettanut paljon. Hyvässä ja kannustavassa ryhmässä työskentely on tehnyt oppimisesta kivaa! 

-Läsnäolijat 

Kategoriat
Uncategorised

Mitä olemme oppineet?

Uusi harppaus monille ryhmän jäsenille oli digitaalisen ympäristön käyttö näin laajassa ja pitkäaikaisessa projektissa. Ryhmätyön järjestelyissä on enemmän liikkuvia osia, sillä ryhmän jäseniä on useampi ja eri opinaloista johtuen aikataulut erilaisia. Tämä on vaatinut organisointikykyä. Tätä on varmasti useampi meistä oppinut tämän kurssin aikana ja ryhmätyöskentely onkin hioutunut tehokkaammaksi ja sujuvammaksi kurssin alkuaikoihin verrattuna. 

Erityisesti oma nimikkotutkimuksemme herätteli monia jäsenistä kasvatustieteen laajuuteen tieteenalana. Olemme oppineet myös tutkimusprojektin eri työvaiheista: esimerkiksi aiheen valinnasta ja rajauksesta, erilaisista menetelmistä, tutkimisen tavoitteista ja analysoinnista. Olemme siis oppineet, mitä tutkiminen ylipäätään on. Kurssin alussa sovittiin ryhmän säännöt ja tavoitteet. Mielestämme olemme onnistuneet orientoitumaan kasvatustieteelliseen ajattelutapaan, oppimaan ja ymmärtämään kurssisisällöt ja kehittämään akateemista osaamistamme. Jännityksellä odotamme, mitä tutkijatentti tuo tullessaan! 

-Virtuaalimallit

Kategoriat
Uncategorised

Mitä Maailmanpelastajat ovat oppineet?

Meidät yhdisti väite “Kulttuurinen kestävyys pelastaa maapallon”.  Olemme oppineet kymmenen hengen ryhmässämme paljon sitten syyskuun alun. Yllätyimme, kuinka laaja ja monitasoinen aihealue kulttuurinen kestävyys on.  

Ryhmätyöskentely on tullut meille tutuksi ja olemme saaneet testata erilaisia tapoja työskennellä ryhmässä. Olemme muun muassa jakautuneet pienryhmiin ja tehneet itsenäistä työtä, joista olemme koonneet yhdessä tehtävänannon mukaisen kokonaisuuden. Olemme tavanneet tähän mennessä kerran kasvotusten, joten muut kerrat olemme työskennelleet tietokoneen välityksellä, mikä on opettanut myös digitaitoja. 

Aikataulujen merkitys on myös korostunut, erityisesti 10 henkilön ryhmätöiden organisoimisessa, mutta myös yli 100 opiskelijan etäkurssilla käytännössä, jossa esitysten ja puheenvuorojen pituuksilla on merkitystä. Olemme hyödyntäneet lukujärjestykseen valmiiksi merkittyjä OTR-tapaamisia sekä mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan sopineet keskenämme lisätapaamisia, esimerkiksi nimikkotutkijan haastattelun etänä.  

Kurssin nimen mukaisesti olemme menneet kohti tutkivaa työtapaa sekä oppineet muun muassa aineiston keruusta, käsitteiden määrittelystä, tutkimusmenetelmistä ja tutkimuksen kulusta. Olemme siis saaneet jonkinlaisen käsityksen, miten tutkimusta tehdään. Lisäksi olemme oppineet itse tutkimisen sekä nimikkotutkimuksen terminologiaa. Meille on muodostunut käsitys siitä, mitä tutkimuksen tekemiseen vaaditan ja mitä siihen kuuluu, esimerkiksi resurssit: rahoitus, sen anominen, työläys sekä tutkimuksen tekemiseen käytetty aika – projektit vievät usein vuosia. 

Olemme saaneet katsauksen kestävän kehityksen osa-alueisiin ja perehtyneet kattavasti kulttuurisen kestävyyden käsitteeseen. Tutkijahaastattelu perehdytti meidät kulttuurin, kulttuurisen kestävyyden ja kulttuuristen oikeuksien käsitteisiin ja merkitykseen. 

Odotamme oppivamme vielä lisää loppukurssin aikana. Erityisesti tutkijatentistä, minkä toteutustapa on aiemmista poikkeava. Jo nyt opitut asiat luovat hyvän pohjan tutkijuutemme rakentumiselle. 

– Maailmanpelastajat

Kategoriat
Uncategorised

KEKE, aineisto

KEKE / aineisto

 

Sandström ym. keräsivät tutkimustaan ”Participatory service design and community involvement in designing future-ready sustainable learning landscapes” varten aineistoa kahden vuoden ajan (2018-2020) useavaiheisessa aineistonkeruuprosessissa. Aineistoa kerättiin HY:llä kampuksen eri käyttäjäryhmiltä (mm. opiskelijat, henkilökunta, siivoajat). Yhteensä aineistoa kerättiin 19 eri käyttäjältä, joista 7 osallistui workshoppeihin ja 12 käyttäjäkävelyihin ja niiden yhteydessä pidettyihin strukturoituihin haastatteluihin. 

 

Tutkijat työskentelivät yhteistyössä alan asiantuntijoiden, kuten palvelumuotoilijoiden sekä sisustussuunnittelijoiden, kanssa koko aineistonkeruuprosessin läpi.  Instrumentteina tässä käytettiin rakenteistettuja haastatteluita, kuvaelisitaatiota sekä workshopeissa palvelumuotoiluprosessia. Kerättyä aineistoa tutkittiin abduktiivisesti. Aineisto on hankittu normaalien työpäivien aikana: kokemuksia tiloista ja niiden käytettävyydestä. Kyseisessä tutkimuksessa aineistoa on kerätty useammassa vaiheessa; ensin tutkimuksen valmisteluissa, myöhemmin lopputuloksen testaamisessa. Aineistoa kerättiin monessa yhteydessä, ja yhteensä siihen kului puolisen vuotta. Yhden istunnon kesto oli muutaman tunnin, sitten aineistoa analysoitiin ja kerättiin lisää.

 

Tutkimuksen aineisto muodostui eri osapuolten välisistä haastatteluista ja työryhmien niistä kokoamista muistiinpanoista, workshopeista sekä niiden äänitysten litteroinneista, käyttäjäkokemuksista sekä jo olemassa olevasta aineistosta (SED; Dugdale). 

 

Tutkimus pyrkii vastaamaan kestävän kehityksen ja oppimisympäristöjen muokkaamisen yhteyttä koskeviin kysymyksiin; miten oppimisympäristöjä voisi muuttaa tukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Minkälaiset vaihtoehtoiset suorituskyvyn mittarit voivat edistää kestävien ja ”future-ready” kampuksen oppimisympäristöjen muotoilua?

 

Aineistonkeruun yhteydessä kampusalueen käyttäjistä luotiin käyttäjäprofiileja, jotka muodostettiin haastattelujen pohjalta (kts. alla esimerkki käyttäjäprofiilista). Käyttäjäprofiilit luotiin valmiiksi strukturoitujen haastattelujen pohjalta. Näitä eri käyttäjäprofiileja vertailemalla ja analysoimalla asiantuntijat muodostivat johtopäätöksiä tilansuunnittelun keskeisistä elementeistä ja niiden toimivuudesta.

 

 

Oletettavasti näissä strukturoiduissa haastatteluissa on ollut jonkinlainen haastattelurunko, joka takaa sen, että jokaisella haastatellulla on ollut samat kysymykset, joihin vastata. Tämänkaltainen aineistonkeruu antaa paljon yksityiskohtaisemmat tulokset, kuim esimerkiksi lomake, jossa vastataan kysymyksiin asteikoilla yhdestä viiteen. Ko. metodi toimii hyvin, kun rakennetaan yksittäisiä tiloja ja haastateltavien joukko on tarpeeksi rajattu. Suurempia projekteja varten olisi saatava jokin kustannustehokkaampi ratkaisu asianomaisten haastatteluun, kuten kyselylomake, joiden vastauksia asiantuntijat voisivat analysoida.

 

 

Kategoriat
Uncategorised

Diginuoret aineisto

Aineiston hankkiminen eli keksimisprojektien teko aloitettiin vuonna 2016, jolloin mukaan otettiin peruskouluikäisiä oppilaita. Projektit suoritettiin vuonna 2016 Koulumestarin koulussa, Viikin normaalikoulussa, Arabian peruskoulussa ja Aurinkolahden peruskoulussa, mutta kuitenkin seuraavina vuosina kouluja on tullut lisää. Mainituista kouluista tähän osallistui 14 luokkaa ja yhteensä noin 320 oppijaa. Mukana oli myös 17 opettajaa. Aineistoa keräsi Kai Hakkarainen ja Pirita Seitamaa-Hakkarainen, sekä kouluprojekteja oli mukana kuvaamassa ja videoimassa myös opettajat ja oppilaat itse. 

Tutkimuksessa käytössä olleet aineistonhankinnan instrumentit eivät kuitenkaan ole selkeästi listattuja. Tutkimus- ja keksimisprojektit taltioitiin valo- ja videokuvaamalla, sekä niiden aikaiset suunnitteluprosessit taltiotiin erilaisin digitaalisin välinein.

Kuvaaminen on aineiston taltioimisen muotona erinomainen aineiston tulkinnan kannalta. Kuvattu materiaali esittää tilanteen juuri niin kuin se tapahtuu, eikä jätä materiaalia inhimillisten erheiden tai tutkijan tulkinnan varaan. Liikkeiden ja ilmeiden, pienten yksityiskohtien, tarkasteleminen mahdollistuu, kun aineistoa voi tutkia hyvinkin tarkasti. Haittapuolena videoinnissa on toki materiaalin poisjääminen, kun kamera ei pyöri, sillä materiaalin määrää tulee rajata ja kuvaaminen ei voi olla yhtäjaksoista.

Kerätty aineisto mahdollistaa siis tarkan tutkimisen, ikkunan tutkittavien mieleen, eleisiin ja ilmeisiin, videolta. Tutkittavien suorittamat portfoliotyöt, kuten suunnitelman laatiminen ja tiedonhakuprosessi, tuovat kontekstia tutkittavien käytökselle ja esittää miten tiedon operationalisointi onnistuu. Alku- ja loppumittaukset oppimisen, motivaation sekä tietojen ja taitojen osalta täydentävät edellisiä materiaaleja luoden hyvän kokonaisuuden, josta vetää johtopäätöksiä

Ennen projekteja ja niiden jälkeen on mitattu niihin osallistuneilta henkilöiltä esimerkiksi motivaatiota ja oppimista, mistä tutkimukseen on saatu omanlaistaan aineistoa. Lisäksi oppilaat ovat samalla avanneet omia ajatuksiaan hankkeesta. Myös opettajat saivat tilaisuuksia jakaa kokemuksiaan projekteista tutkijoiden kanssa erilaisissa työpajoissa ja koulutustilaisuuksissa, joita järjestettiin projektien aikana. Merkittävää projektien kautta muodostunutta aineistoa ovat tietenkin oppilaiden kehittämät artefaktit, jotka osoittavat heidän ajatustyötään ja sitoutumistaan projektin aikana.

Selvyyden vuoksi eritellen, Seitamaa-Hakkaraisen ja Hakkaraisen tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella (ja samalla kehittää) seuraavia asioita:

  • yhteisölliseen tutkivaan oppimiseen perustuvia toimintatapoja
  • yhteismuotoiluun perustuvia toimintatapoja
  • yhteisopettajuuteen perustuvia toimintatapoja
  • toiminnan yhteiseen säätelyyn perustuvia toimintatapoja
  • koulutuksellisia muutoksia digitaalisena aikana.

Lähtökohtana on ollut näkökulma, jonka mukaan opetuksen tulisia muuttua lineaarisesta enemmän epälineaariseksi, sillä kirjoittajat uskovat soveltamisen, kehittelyn ja rakentamisen taitojen tärkeyden korostuneen uudistuneessa maailmassa.

Keksimisprojektien avulla on luotu keksivän epälineaarisen pedagogiikan tila, jossa toteutuu kaikki yllä mainitut halutut tarkastelun kohteet. Toisaalta, opettajat ovat olleet projekteissa mukana omasta tahdostaan. Voidaan siis päätellä, että aineisto antaa tietoa sellaisesta yhteisopettajuudesta, jossa toiminnan sujuvuutta edesauttaa opettajien vähintäänkin suopeat asenteet. Jää siis epäselväksi se, kuinka yhteisopettajuus onnistuisi, mikäli kaikissa kouluissa alettaisiin virallisesti hyödyntämään lähinnä keksivää, yhteisöllistä ja epälineaarista opetusta. Jotkin toteuttamiseen liittyvät haasteet eivät välttämättä siis paljastu, sillä opettajia on moneksi.

Keksimisprojektien avulla on kuitenkin päästy käsiksi hyödylliseen tietoon erilaisten käytänteiden tarpeellisuudesta ja toimivuudesta. Tarkastelun lisäksi tavoitteena on myöskin kehittää käytänteitä, joten toistuvat keksimisprojektit ovat olleet myös siten toimivia: on havaittu, muutettu, ja siten vertailtu, onko muutos osoittautunut hyödylliseksi. Käteen on jäänyt tärkeitä oppeja käytänteistä liittyen mm. ajankäyttöön ja keksinnön kehittymisen tukemiseen.

Kategoriat
Uncategorised

Uupuneet opiskelijat aineisto

Nimikkotutkimuksemme ”The relationship between Life science students’ burnout profiles, processes of understanding and academic achievement” aineisto on hankittu vuoden 2018 keväällä netissä tehdyn strukturoidun HowULearn- kyselyn avulla (Parpala & Lindblom-Ylänne, 2012). Tutkimuksen otoksen muodostivat Helsingin ylipiston Viikin kampuksen biotieteen opiskelijat, joihin kuului opiskelijoita neljästä eri tiedekunnasta: bio- ja ympäristötieteen, eläinlääketieteen, farmasian, ja maa- ja metsätalouden alalta. Otokseen kuului 538 ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijaa, joista 407 oli naista ja 131 miestä.

Aineistoa kerättiin SBI-9 -mittarilla, jolla mitattiin opiskelijoiden koulu-uupumusta uupumuksen tekijöiden avulla (loppuunpalaminen, kyynisyys ja riittämättömyyden tunne). ECTS- järjestelmällä mitattiin opiskelijoiden opintojen edistymistä (opintopisteiden määrä). Opiskelijoiden opintomenestystä mitattiin keskiarvolla ensimmäisen lukuvuoden ajalta. Aineistolla pyritään kartoittamaan pinta- ja syväsuuntautuneen oppimistyylin vaikutusta oppimiseen, uupumukseen ja opiskelun järjestelmällisyyteen.

Tutkimuskysymyksinä toimivat:


1. Kuinka koulu-uupumus, oppimisstrategiat ja akateeminen saavutus ovat yhteydessä toisiinsa?
2. Mitä uupumisprofiileita ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on havaittavissa?
3. Kuinka profiilit eroavat oppimismenetelmien ja akateemisten saavutusten mukaan?
4. Mitkä ovat sukupuolijakaumat eri profiileissa?

Kyselyn aihealueina toimivat: lähestymistavat oppimiseen, minäpystyvyys, opiskelu-uupumus, oppimisympäristö ja opintojen aikainen työssäkäynti. Kyselylomakkeessa kysyttyjä kysymyksiä olivat muun muassa “tunnen hukkuvani opintoihin liittyvään työmäärään”, ”minulla on usein riittämättömyyden tunteita opinnoissani” ja “Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni opiskelua kohtaan”.

Yleisesti olemme ryhmämme kanssa sitä mieltä, että nimikkotutkimuksemme ilmiötä on tutkittu hyvin. Pohdimme kuitenkin sitä, tuleeko tutkimuksessa esiin kaikkein väsyneimmät opiskelijat. Todella uupuneet opiskelijat eivät välttämättä jaksa tai ehdi vastata kyselyyn koulutöiltään. Tällä tutkimusaineistolla on saatu validi tutkimustulos, mutta se rajaa ulkopuolelleen muut opiskelualat. Tulevassa tutkimuksessa kannattaisi laajentaa tutkimusta muille aloille ja myös muihin yliopistoihin, jotta näkisi paremmin eroja eri alojen sekä yliopistojen välillä Suomen laajuisesti. Lisäksi otanta suurenisi. Tulevaisuudessa tutkimus voisi olla tyyliltään myös laadullinen, jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman luotettavia.

-Uupuneet opiskelijat