Lintu-kokeilu esillä Milano Triennalessa

Milanon Triennale 2019 taideteollisuusnäyttelyssä esitettiin Lintujen tunnistamista koenäön avulla -kokeilusta kuvattua minidokumenttia, joka kuvattiin loppuvuodesta 2018 Heinolan lintutarhalla.

Kokeilussa haluttiin vahvistaa nuorten luontosuhdetta yhdistämällä lintujen tunnistusta ja nuorille tuttua, sekä arkipäiväistä teknologiaa. Kokeiluun osallistuneet nuoret arvioivat myös avustavan tekoälyratkaisun vaikutusta aiheen kiinnostavuuteen ja valmiuksiin jatkaa lintubongausta tai muuta luontoon liittyvää toimintaa. Kokeilussa käytettiin ilmaista Merlin Bird ID mobiiliapplikaatiota, jonka avulla voi tunnistaa lintuja joko tuntomerkkien tai valokuvan perusteella.

Vuoden 2019 Milanon Triennale ja Suomen näyttely Everyday Experiments olivat auki yleisölle syyskuun alkuun asti. Everyday Experiments-näyttelyä ei valitettavasti pystytetä uudelleen, mutta nettisivuilta voi käydä aistimassa näyttelyn tunnelmaa ja tutustumassa projekteihin https://everydayexperiments.aalto.fi

Voit katsoa dokumentin tästä

 

SANDRICH, ideasta prototyypiksi

Virtuaalitodellisuus ja teknologia tulevat opetukseen mukaan vauhdilla, myös Päijät-Hämeen LUMA-keskus on mukana kehityksessä.

Tiedeluokka SOLUssa sijaitsee uniikki AR Sandbox, joka rakennettiin monen eri toimijan yhteistyössä kesällä 2018. Virtuaalihiekkis herättää mielenkiintoa ja kiinnostusta kaikkissa ikäryhmissä. Hiekkiksessä yhdistyvät perinteinen hiekkalaatikko, sekä teknologia, joka tuo siihen mukaan korkeuteen perustuvat värit, korkeuskäyrät, vesisateen ja valuvan sadeveden. Laatikossa on noin 100kg hiekkaa ja se liikkuu Tiedeluokka SOLUssa pyörien päällä muutaman metrin kerrallaan.

Virtuaalihiekkistä hyödynnetään erityisesti maantieteen opetuksessa, kun SOLUun saapuu vierailevia ryhmiä. Haluamme kuitenkin, että mahdollisimman monella koululla olisi mahdollisuus hyödyntää sitä osana jokapäiväistä opetusta.

Saimme tavoitteen toteuttamiseen MAKERA- rahoituksen. SANDRICH- hankkeessa tuotetaan kouluympäristöön soveltuva prototyyppi, sekä opetusmateriaalia hyödynnettäväksi. Haluamme erityisesti työskennellä yhdessä opettajien kanssa, joten kutsumme ideointiin mukaan kaikki toiminnasta kiinnostuneet opettajat.

Ota rohkeasti yhteyttä: phluma (a) helsinki.fi

Tiede 2-kurssin kuvia

Työskentelyä mikroskoopilla

Opiskelijat vierailulla Viikissä

Vesitutkimusta Vesijärvellä

Vesinäytteen nostoa.

Opastusta näytteen ottoon.

Lahden lyseon tiloissa opiskelua.

Pirun pesän nuotiolla.

Matkalla Pirun pesälle.

Kenttätutkimuksia Lammilla.

Lammin biologisen aseman henkilökunta esittelee aseman ympäristöä.

Lammin biologisella tutkimusasemalla.

Vesijärvellä keräämässä näytteitä.

Matotutkimuksia Rautakankareella. 

Koko ryhmä vierailulla Pirun pesällä.

Labrahommia Lahdessa Niemen kampuksella.

 

Esityksiä Pietarissa.

Maantieteen kenttäkurssi 23.5-25.5.2019 Lammin biologisella tutkimusasemalla

Toukokuussa 2019 Päijät-Hämeen LUMA-keskus järjestää Lammin biologisella asemalla maantieteen kenttäkurssin. Kurssin järjestämiseen on saatu apuraha Kulttuurisäätiön Päijät-Hämeen rahastolta.

Kenelle? Päijät- ja Kanta-Hämeen lukiolaisille, jotka ovat kiinnostuneet luonnontieteistä ja ovat suorittaneet GE1- lukiokurssin.

Milloin? 23.-25.5.2019 (to aamu- la iltapäivä).

Missä? Lammin biologisella tutkimusasemalla. Kuljetukset Heinola-Lahti-Lammi. Asema on sijainniltaan ihanteellinen, kun tutustutaan luonnonmaantieteeseen sekä luonnon ja ihmisen väliseen suhteeseen. Hämeen sydämessä sijaitseva tutkimusasema tarjoaa tutkimuspaikat, maastokartat, välineet ja valmiit aineistot kenttäkurssin tarpeisiin. Aseman lähistöltä löytyy runsaasti jääkauden merkkejä, eri luonnonmaantieteen prosesseja ja ihmisen toiminnan jälkiä satojen vuosien ajalta. Opiskelijat pääsevät itse kentälle työskentelemään, analysoimaan näytteitä ja työskentelemään nykyaikaisten kartoitusmenetelmien parissa. Runsas asemalta löytyvä tutkimusaineisto vankistaa tiedon analysointia ja tulosten merkitystä.

Mitä? Maantieteen kenttätutkimusmenetelmiä ja eri tutkimusaloja innostavassa ympäristössä. Luonnon ja ihmisen välinen vuorovaikutus ja syyseuraussuhde ovat tärkeitä elementtejä maantieteen opetuksessa. Maantieteen opetuksen lähtökohtina ovat opiskelijoiden kokema arkinen maailma ja elämismaailman havainnot. Luonnonmaantieteen opetuksen lähtökohtina toimivat kivi-, vesi-, ja eliökehän prosessien laaja-alainen ymmärtäminen. Luonnon perusprosessien ymmärrystä syventää kentällä ja laboratoriossa tehtävä tutkimus. Oppilaita aktivoiva ja huolellisesti toteutettu osallistava opetus on tärkeä osa maantieteen opetusta. Kokonaisvaltainen ymmärrys luonnon eri prosesseista ja niiden syyseuraussuhteista ihmisen rakentamaan maailmaan parantaa niin tiedontuottamis-, kuin myös arviointikykyjä oppilaan arkisessa kokemusmaailmassa. 

Maksaako? Kurssi on opiskelijalle maksuton sisältäen kuljetukset Heinola-Lahti-Lammi välillä, majoituksen täydellä ylläpidolla. Kurssille mahtuu 30 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Miten ilmoittautua? Ilmoittaudu oman koulusi maantiedon opettajalle.

Muuta? Kurssista saa suoritusmerkinnän. Se ei sisällä ennakko- tai jälkitehtäviä. Kurssin aikana on mahdollista tehtä koe, jos sellaiseen on tarvetta päällekkäisen koeviikon takia.

Miksi kurssi järjestetään? Maantiede on moni- ja poikkitieteellinen aine, jonka tutkimusmenetelmät ja -aiheet jäävät harmittavan usein lukion opetuksen ulkopuolelle. Kenttäkurssin aikana  eri lukioiden opiskelijat tutustuva maantieteen eri osa-alueisiin kenttätutkimuksen näkökulmasta ja syventävät osaamistaan ja tietojaan maantieteen näkökulmasta. Kenttäkurssilla käsiteltäviä teemoja ovat luonnon ja ihmisen välinen vuorovaikutussuhde, luonnonmaantieteen keskeisimmät teemat ja luonnonmaantieteellisen tutkimuksen tekemiseen tutustuminen. Lukion opetussuunitelman (OPS 2016) tavoitteiden mukaisesti kenttäkurssi kehittää opiskelijoiden maantieteellisen maailmankuvan rakentumista. Kenttätyö auttaa ymmärtämään luonnonmaantieteellisiä syyseuraussuhteita ja kokonaisuuksien hahmottamista.  

Opiskelijoita saapuu monesta eri lukiosta ja aikaisemman kokemuksen perusteella opiskelijat ovat kokeneet ryhmätyöskentelyn sekä uudet ystävyyssuhteet erityisen arvokkaiksi. 

Ohjelma

Torstai 23.5

8.00 Lähtö linja-autolla Lahden lyseolta, Heinolasta lähtö 7:15.

8:30 Saapuminen Lammin biologiselle asemalle

8:30 – 9:30 Majoittuminen

9:30 – 11:45 Johdanto kurssiin, ryhmien muodostus, tutkimuksien esittely ja valmistelu.

11.45 – 12.30 Lounas

12.30 – 17. 00 Tutkimuksia 10 hengen ryhmissä (4,5h)

17.00 Päivällinen

18.00 – 19.00 Näytteiden käsittely, analysointi

19.30 Iltapala + sauna

 

Perjantai 24.5

7:30 – 8.30 Aamupala

8.30 – 12.00 Tutkimuksia 10 hengen ryhmissä (3,5h)

12.00 – 13.00 Lounas

13.00 – 14:00 Näytteiden käsittely, analysointi

12.30 – 17. 00 Tutkimuksia 10 hengen ryhmissä (4,5h)

17.00 – 18.00 Päivällinen

18.00 – 19.00 Näytteiden käsittely, analysointi

19.00 Iltapala 

19.30 – 21.00 Vapaaehtoinen luonto- ja tutustumisretki aseman ympäristöön

 

Lauantai 25.5

Vapaaehtoinen linturetki aamutuimaan.

8.00 – 9.00 Aamupala

9.00 – 12.00 Tulosten valmistelu

12.00 – 13:00 Lounas

13.00- 14:30 Tulosten esittäminen

14:30 Linja-autokuljetus Lahteen ja edelleen Heinolaan.

Kokeilun paikka! Lintuja tunnistamassa konenäön avulla

Pieni työryhmä sai Kokeilun paikasta apurahan Linnut ja konenäkö- kokeiluun keväällä ja nyt kokeilu on onnistuneesti päättynyt. Kokeilu palkittiin Kokeilevan Suomen marraskuun kokeiluna! Bonuksena tunnustuksen lisäksi kokeilu valittiin osaksi Aalto-yliopiston tutkija Kaisu Savolan tuottamaa dokumenttia!   Kuvaukset toteutettiin joulukuun alussa Heinolan lintutarhalla ja dokumenttia esitetään taideteollisuusnäyttelyssä Milanon triennaalissa ensi keväästä alkaen.

Kokeilussa haluttiin vahvistaa nuorten luontosuhdetta yhdistämällä lintujen tunnistusta ja nuorille tuttua sekä arkipäiväistä teknologiaa. Kokeilua testattiin Mukkulan 8.luokkalaisilla syksyn aikana. He saivat opetusta perinteisestä lintujen tunnistamisesta, uuden sovelluksen käytöstä ja pääsivät Heinolan lintutalolle testaamaan tunnistusta käytännössä. Kokeiluun osallistuneet nuoret arvioivat myös avustavan tekoälyratkaisun vaikutusta aiheen kiinnostavuuteen ja valmiuksiin jatkaa lintubongausta tai muuta luontoon liittyvää toimintaa.

Kokeilussa käytettiin ilmaista Merlin Bird ID mobiiliapplikaatiota, jonka avulla voi tunnistaa lintuja joko tuntomerkkien tai valokuvan perusteella.  Merlin tietokannassa on tietoja ja valokuvia myös pohjoismaiseen käyttöön.

Positiivinen monen toimijan välinen yhteistyö sekä hyväksi todettu opetuskokonaisuus jää osaksi Tiedeluokka SOLUn opetustarjontaa ensi keväästä alkaen.

Varaa aikasi Tiedeluokka SOLUn maksuttomalle opetusvierailulle täältä (linkki).

Sovelluksen lataaminen täällä (linkki).

Kokeileva Suomi- juttu täällä (linkki).

La Triennale di Milano sivusto (linkki).

Kokeiluun osallistuneet sidosryhmät ja henkilöt:

  • Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys, lintuasiantuntijat  Tapani Saimovaara ja Arto Puikkonen
  • Päijät-Hämeen LUMA-keskus Tiedeluokka SOLU,  Noora Kivikko
  • Mukkulan yläkoulun 8. luokka ja heidän biologian opettajansa Katri Peuralinna
  • Heinolan Lintutarha, lintutarhan hoitaja Olli Vuori
  • Yle-Lahti, toimittaja  Heikki Kiseleff
  • Itä-Häme lehti, toimittaja  Heini Kuusela
  • Smart & Lean, koordinaattori Tuula Löytty
Joutsen rannassa.

Konenäkö apuna lintujen tunnistuksessa – olemme mukana kokeilussa

Nuorten luontosuhdetta voidaan parantaa koneälyn avulla, kokeillaanpas!

Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -hanke ja Motiva Oy etsivät tekoälyaiheisia pienkokeiluja. Haku keräsi 37 ehdotusta, joista toteutettavaksi valittiin 21.

Päijät-Hämeen LUMA-keskus on mukana yhdessä valituista kokeilusta, tsirp tsirp!

Useat lintuja tuntemattomat kokevat lajitunnistuksen todella haasteelliseksi. Samaan aikaan lintuharrastajia löytyy lähes jokaisesta kaveripiiristä. Tietoa siis löytyy, mutta miten kauniin linnun voisi tunnistaa juuri oikealla hetkellä, kun se ornitologiystävä ei ole käsikynkässä? Jo nyt on olemassa sovelluksia, jotka pyrkivät tunnistamaan kuvista asioita koneälyllä. Jotta koneäly toimisi myös mökin pajupensaissa, tulee niissä olla runsaasti paikallista, tarpeeksi hyvälaatuista dataa, sovellusten tulisi olla helposti käytettäviä ja kansalaisten tiedossa. Samaan aikaan nuoret kuvaavat valtavan määrän laadukasta kuvamateriaalia puhelimilla ja muilla laitteilla. Voisiko kuvamäärän, nuoret, heikosti toimivat lajitunnistusohjelmat ja luontosuhteen yhdistää? On vaikea tuntea kiinnostusta asiaan, josta ei juuri tiedä mitään. Näimme tässä kokeilussa mahdollisuuden parantaa luontosuhdetta avaamalla ovea lajituntemukselle. Kokeilunhaussa etsittiin juuri tällaisia tekoälykokeiluja, jotka parantaisivat mm. arjen hyvinvointia.

Kokeilussamme nuoria opastetaan perinteisessä lintujen tunnistuksessa Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen avulla. Heille esitellään koneälyyn perustuva lintubongaussovellus, josta kerätään palautetta testijakson jälkeen. Palaute suunnataan kokeiltavan sovelluksen kehittäjille, mutta myös muille koneälyä hyödyntäville ohjelmoitsijoille.

Valinnat teki arviointiraati, johon kuului tekoälyn, vaikuttavuuden ja kokeilujen asiantuntijoita niin tutkimus- kuin yritysmaailmastakin ja oli sitä mieltä, että vaikka kokeilut ovat pieniä, monilla niistä on mahdollisuuksia laajaan vaikuttavuuteen. Kokeilun edetessä kerromme siitä lisää!

Lisää tietoa lintu-kokeilusta ja kokeiluryhmän tiedot täällä (linkki).

Lisätietoa valituista kokeiluista täällä (linkki).

Jos haluat kokeiluluokkana mukaan, ota ope yhteyttä!

Itämeren laineilla opiskelu saa uusia ulottuvuuksia

Lukioiden yhteinen kurssi Tvärminnessä
Helsingin yliopiston tutkimusaseman edustan vesi on lämmennyt viime päivien kuluessa. Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, tuuli on vain hento henkäys. Tvärminnen edustalla liitelee lukuisa joukko erilaisia lintuja, pesimäkausi on käynnistynyt tai juuri nurkan takana. Lukion lukuvuosi on lopuillaan, eikä talven pimeys enää paina hartioita. Päärakennuksen pohjakerroksen ruokalan kello kilkattaa lounaan merkiksi. Iloinen kilkatus muistuttaa jostain menneestä, kuten myös aseman mielenkiintoinen historia. Monen eri Lahden ja Heinolan lukion yhteinen Itämeri-kurssi on taas polkaistu käyntiin ja opiskeluun syntyy aivan uusia ulottuvuuksia ja värejä.

Itämeri-kurssilla käsitellään meren fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia, sen ravintoverkkoa, eliöyhteisöjä, rakkolevän merkitystä, maaekosysteemejä ja rannan eliötä. Oppilailta vaaditaan perustietämystä Itämeren maantieteestä, biologiasta ja veden ominaisuuksista. Kurssille pääsylle onkin vaatimuksena osaamista ja kiinnostusta luonnontieteistä ja halu syventää omaa oppimistaan käytännön tasolla.

Teoria kiteytyy käytännön tasolle, kun innokkaat opiskelijat ottavat vesinäytteitä, keräävät planktonia, sukeltavat ja käyskentelevät rannoilla. 30 hengen opiskelijaporukka on jaettu vastuuryhmiin ja he pitävät mini-seminaariesityksen muille ryhmille kurssin viimeisenä päivänä. Seminaaritöitä aherretaan iltaisin myöhäänkin ja silti innokkaimmat, lähes kaikki, osallistuvat linturetkelle aamuvarhain. Kurssi kestää torstaiaamusta lauantai-iltaan ja nyt valoisana aikana jokainen vuorokauden tunti hyödynnetään tehokkaasti. Opiskelun lisäksi aika hyödynnetään tutustumalla uusin ystäviin pelien ja merestä nauttimisen merkeissä.


StarT-Aluefestivaalien tuomaristo on julkistettu

StarT-Aluefestivaalit Niemen kampuksella maanantaina 14.5, mukana noin 150 lasta ja nuorta ja yli 30 mahtavaa projektia, sekä huikea määrä yhteistyökumppaneita! StarT-Aluefestivaaleilla on tänä vuonna 14 jäsenen monipuolinen tuomaristo, jossa on useita henkilöitä yhdistys- ja yrityselämästä korkeakoulumaailman edustajien ja Tilastokeskuksen edustajan lisäksi. Anssi Vepsä ja Marko Kämäräinen ovat Lahden URSAn aktiiveja. Ulla Koskinen-Laine ja Leena Nienimäki tulevat Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:stä (Kino Iiris). Elli Keisteri-Sipilä työskentelee Suomen Latu ry:ssä ja Kari Koskinen Koskisen Oy:n Venäjän toimintojen kehittämisen johtajana. Lahden ammattikorkeakoulua tuomaristossa edustaa Petteri Valtonen ja Lappeenrannan teknillistä yliopistoa Jaana Sandström, Anna Claudelin sekä Ilona Lintukainen. Helsingin yliopiston edustajia tuomaristossa ovat Hanna Vanhanen, Anja Kuhalampi, Olga-Sofia Alitalo ja Mari Dahl. Tilastokeskukselta mukaan on tullut Jukka Hoffren. Tuomariston puheenjohtajana toimii Lahden yliopistokampuksen pääsihteeri Senja Jouttimäki.

Tuomarit arvioivat ja pisteyttävät festivaalipäivänä 32 lasten ja nuorten projektia sekä 3 hyvää käytännettä Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Lasten ja nuorten projekteja on arvioitavina teemoista matematiikka ympärillämme, luonto ja ympäristö, tähdet ja avaruus, teknologia ympärillämme sekä Tämä toimii!- liikkuva lelu. Arvioitavat hyvät käytänteet ovat puolestaan toimintamalleja ja uusia ideoita, jotka helpottavat opettajien työskentelyä projektiopiskelujakson toteutuksessa.

Opiskelijan kertomus kurssista

Joukko Lahden lukiolaisia on saanut tilaisuuden tutustua kansainväliseen opiskeluyhteistyöhön . Tiede 2 kurssille osallistuu Lahdesta 15 opiskelijaa, joista noin puolet on lyseon LUMA-linjalaisia ja loput lyseon muilta luokilta sekä Kannaksen ja Tiirismaan lukioista.

Vastaavan kokoinen joukko on koottu pietarilaisista kouluista. Kurssi alkoi, kun pietarilaiset kävivät syyskuussa vierailulla Lahdessa. Vierailun aikana tutustuimme esimerkiksi vesistöihin liittyviin ympäristöongelmiin. Opiskelijat oli jaettu suomalais-venäläisiin työpareihin. Yhteistyö sujui hienosti. Osa opiskelijoista otti vesinäytteitä Vesijärvestä ja selvitti niistä ravinnepitoisuudet, osa etsi rantavyöhykkeen kasvillisuuden seasta pohjaeläimiä. Opiskelupäivän lopuksi kävimme tuloksia ja lajistoa sekä tulosten merkityksiä läpi. Yhden päivän ryhmämme seikkaili pääkaupunkiseudulla. Tutustumiskohteina olivat tiedekeskus Heureka sekä Helsingin yliopiston Biokeskus, jossa tutkija Petriina Köngäs esitteli suomalaista vesistötutkimusta ja Vesijärven tilan parantamiseksi tehtyjä toimia. Petriina olikin erinomainen asiantuntija, koska hän on mm. tutkinut hapetuksen vaikutuksia. Hänen ystävällisellä avustuksellaan saimme myös mikroskopoida kurssilaboratoriossa planktonnäytteitä.  Viimeisenä päivänä tutustuimme LUMA-keskuksen Noora Kivikon opastuksella Pirunpesän kiehtovaan geologiaan sekä Sibeliustaloon.  Suurkiitokset Nooralle, Petriinalle sekä erityisesti LADECin Saija Tillgrenille ja Julia Kurhiselle, joiden panos vierailun eteen oli todella suuri.

Pietarilaisten pakkauduttua kotimatkalle Allegro-junaan alkoi parin kuukauden odotus ennen vastavierailua Pietariin. Tänä aikana opiskelijat ovat valmistelleet kertaavan esityksen Suomessa opiskelemistamme asioista. Pietarissa meitä odottaa paikallisen vesilaitoksen Vodokanalin ja paikallisten koulujen järjestämä ohjelma. Käymme mm. suomalaisten osaksi rahoittamalla lounaisella jäteveden puhdistamolla ja vesimuseossa, joka on edellisten vierailijoiden kertoman mukaan todella upea. Lisäksi lisatalla on osa Pietarin lukemattomista kulttuurikohteista.  Matkan tapahtumista kerromme sitten myöhemmin.

Pietari ja Lahti ovat tehneet yhteistyötä ympäristökasvatuksessa jo yli 10 vuotta

Pitkäjänteinen yhteistyö Lahden ja Pietarin välillä sai alkunsa vuonna 2003 Lahden kaupungin ja Pietarin vesilaitoksen välisestä yhteisestä hankkeesta, jonka avulla perustettiin Pietariin lasten ekologinen keskus – Детский экологический центрДЭЦ. Keskuksen toiminta kasvoi ja laajeni nopeasti hyvin aktiiviseksi lasten ja nuorten ympäristövalistuksen keskuspaikaksi Pietarissa. Toiminta on sisältänyt niin paikallista kuin kansainvälistä yhteistyötä. Tilat sijaitsevat Pietarin vesilaitoksen päätoimipisteessä. (Linkki: http://www.vodokanal.spb.ru/en/shpalernaya_56/detskij_ekologicheskij_centr_dec/)

Yhteistyön alkuvuosina Lahden nuorisotoimi keräsi Lahden seudulta vuosittain nuorisoryhmän, joka teki yhteistyötä pietarilaisten nuorten kanssa. Vuonna 2011 Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Pietarin vesilaitos perustivat Kansainvälisen Vesiosaamiskeskuksen, jonka yhtenä kolmesta toimintasektorista on lasten ja nuorten ympäristökasvatukseen keskittyvä ”D-moduli”.

 

”Nykyään modulia toteutetaan Pietarin vesilaitoksen lasten ekologisen keskuksen, Ladecin sekä Lahden seudun lukioiden ja Helsingin Yliopiston Luma-keskuksen toimesta”, kertoo Ladecin projektipäällikkö Saija Tillgren. ”Vuosina 2011 – 2013 veturikouluna Lahden seudulla oli Hollolan lukio ja vuodesta 2014 alkaen Lahden lyseo. Kansainvälinen vesistöntutkimuskurssi on Lahden seudun lukioiden yhteisessä kurssivalikoimassa ja siitä on tullut hyvin suosittu opiskelijoiden keskuudessa. Kurssi puhuttelee nuoria niin Suomessa kuin Venäjällä, koska se tarjoaa monipuolista opetusta, ympäristövalistusta, käytännön tutkimusprojekteja ja nuorille tärkeää kansainvälistä kulttuurivaihtoa.”

Pietarissa lasten ekologien keskuksen toiminta on maksutonta koko kaupungin kouluille ja päiväkodeille. Lasten kanssa hyödynnetään heidän ikäänsä soveltuvia ympäristökasvatuksen menetelmiä, jotka ovat Pietarissa hyvin pitkälle kehitettyjä. Lisäksi vesiosaamiskeskus tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua kansainvälisiin projekteihin.

 

”Esimerkiksi Pietarissa nuorten pääsy D-moduliin on todella haasteellista. Siihen valitaan mukaan ympäristöaiheisen kilpailun perusteella 15 oppilasta kaikista kaupungin kouluista. Mukaan päässeiden nuorten kokemukset D-moduulista ovat erittäin positiivisia ja parhaimmillaan ne ovat luoneet kestäviä ystävyyssuhteita lahtelaisten ja pietarilaisten nuorten välille.”

Lahden seudun Kehitys LADEC Oy:n rooli ja tehtävät kansainvälisen vesistöntutkimuskurssin toteuttamisessa

 

Ladec vastaa lahtelaisten koulujen kurssitarjottimella olevan kurssin kansainvälisen yhteistyön toteutumisesta. Vuoden aikana järjestetään kaksi kansainvälistä opiskelijatapaamista, joista toinen on Lahdessa ja toinen on Pietarissa. Tapaamiset ovat muutaman päivän pituisia ja niiden ohjelma on tiivis ja monipuolinen.

 

Ohjelma sisältää muun muassa vesistöihin liittyvää tutkimusta sekä luentoja ja interaktiivisia harjoituksia aiheesta, mutta myös kulttuurivaihto ja yhteisvastuu ovat tärkeitä vierailuiden sisältöjä.

 

”Työ kahta eri kulttuuria edustavien nuorten kanssa on hyvin antoisaa. Nuoret ovat aitoja ja yhteiset tapaamiset lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vastuuta yhteisistä ympäristöasioista. Itämeren hyvinvointi on tärkeää niin suomalaisille kuin venäläisillekin ja Vesijärven ekologia on mielenkiintoinen tutkimuskohde nuorille”, lopettaa Tillgren.