While archaeological excavations often help us to elucidate the narratives found in ancient texts, trying to combine the two sources can sometimes lead us astray. Examples where texts are used for the interpretation of archaeological material usually receive a lot of attention in the media. Cases when archaeology and text cannot be so easily used together are considered much more rarely, especially in the weeks around Pesach and Easter when hyperbole in terms of the importance of certain finds tends to hit the media machine. I wish to focus here on a case where text and archaeology cannot be so straightforwardly combined.
The video lectures of the 2nd workshop on Gender, Methodology, and the Ancient Near East, which was held in Barcelona in February 2017 (full program here and a report here), are now online.
The Youtube playlist has the following presentations:
Welcome to the Second Workshop on Gender, Methodology and the Ancient Near East – Adelina Millet Albà (IPOA, Universitat de Barcelona)
Presentation and introduction to the Second Workshop on Gender, Methodology and the Ancient Near East Agnès Garcia-Ventura (IPOA, Universitat de Barcelona) & Saana Svärd (University of Helsinki)
“Dressing the Whore of Babylon for the 21st Century: Sex, Gender and Theory in Mesopotamian Studies” – Ann Guinan (Babylonian Section, University of Pennsylvania, Museum of Archaeology and Anthropology)
“Queering šà-zi.ga Therapy. Considerations on the Relations between Masculinity, Sickness and Anatomy” – Gioele Zisa (Ludwig-Maximilians-Universität München)
“Domesticating the Female Body: Ancient Mesopotamian Discourses on Fertility and (Re)production” – M. Erica Couto-Ferreira (Universität Heidelberg)
“Nefertiti and the ‘Docile Agent'” – Jacquelyn Williamson (George Mason University)
Last week Friday’s Wikipedia edit-a-thon on “Women and the bible” was a great success. The edit-a-thon was organized by the CSTT and was open for all faculty and students of Helsinki’s Faculty of Theology. (If you’re unfamiliar with what an “edit-a-thon” is and would like to know more, check out this site.) And, though we were only around a dozen in number, the participants from Theology and the volunteers of Wikimedia Suomi created and edited around a dozen of entries in the Finnish and English Wikipedia. Continue reading Women and the Bible: a Wikipedia Story→
Viime viikon perjantaina järjestetty ”Naiset ja Raamattu” Wikipedian muokkausilta (”edit-a-thon”) oli menestys. Tapahtuman järjesti Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö ja se oli avoin kaikille Helsingin Teologisen tiedekunnan henkilökunnan jäsenille ja opiskelijoille. Huolimatta siitä, että paikalla oli vain noin tusina ihmistä, osallistujat ja Wikimedia Suomen vapaaehtoiset loivat ja täydensivät kymmeniä artikkeleita suomen- ja englanninkieliseen Wikipediaan. Continue reading Naiset ja Raamattu: Wikipedian kertomana→
The CSTT organises a Wikipedia edit-a-thon, open to the entire Faculty of Theology, on the theme of “women and the bible,” in honor of International Women’s Day (March 8). The event will be held Friday, March 10 in the 5th floor faculty hall (Vuorikatu 3), 2:30pm – 6pm (or later if people want to stay on). The CSTT will provide training for everyone to edit Wikipedia at the event with help of Wikimedia Finland volunteers.
Research has shown that ca. 90 percent of Wikipedia editors are male. This has a profound impact upon what content is being created and updated on this influential encyclopedia. As Wikipedia is the most used encyclopedia and is often the first place that high school pupils, university students, and laypeople look for information, addressing this gender imbalance is of high importance.
Together, on March 10, we plan to improve both the Wikipedia pages on female Finnish biblical scholars and on women in biblical literature, in a social and casual atmosphere. The CSTT will provide an assortment of snacks and celebratory drinks.
The “Second Workshop on Gender, Methodology and the Ancient Near East” took place in Barcelona February 1-3, 2017. The workshop was hosted by IPOA, the Institute of Ancient Near Eastern Studies of the University of Barcelona (Spain), and organized in cooperation with the Centre of Excellence in “Changes in Sacred Texts and Traditions” (University of Helsinki, Finland). Organizers were Agnès Garcia-Ventura (IPOA, University of Barcelona) and Saana Svärd (University of Helsinki). The workshop was a continuation of the “First Workshop on Gender, Methodology and the Ancient Near East.” The first workshop was organized by the same two scholars at the University of Helsinki in October 2014 and hosted by the Centre of Excellence in “Changes in Sacred Texts and Traditions.”
The aim of both meetings was to discuss different methodological and theoretical approaches to gender within the framework of ancient Near Eastern studies (including archaeology, art history and text studies) and to enable fruitful dialogue between these approaches. Moreover, for this second workshop, colleagues from neighboring disciplines were also encouraged to submit proposals, in order to enrich these conversations further. As a result, the second workshop included colleagues from the disciplines of Assyriology, Archaeology, Egyptology, Phoenician and Punic studies, and Biblical studies (see the full program).
The conference lasted three days and featured 33 communications, a poster session where six posters were presented, and a projects panel where nine new and ongoing projects where discussed. The event was well attended and all in all included roughly 90 participants, including speakers and poster presenters. The speakers and poster presenters came from various universities in twelve countries, namely Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Holland, Italy, Japan, Malta, Spain, the United Kingdom, and the United States of America.
The results of such a rich and diverse conference cannot be summed up in a short blog post. Suffice it to say here that the sheer chronological, geographical and methodological scope, as well as the general high quality of papers, promises good things for the future of gender studies within the context of ancient Near Eastern studies.
The organizers: Agnès Garcia-Ventura and Saana Svärd
Since both workshops have been well received and the number of participants has increased, the organizers decided to plan a third workshop in the series, hoping the initiative will have continuity as a biannual conference. Thus, the third edition of the meeting, co-organized in cooperation with Professor Katrien De Graef, will be hosted by the University of Ghent (Belgium) in 2019. More information will be published in due time. Please feel free to contact us if you have any questions and/or if you want us to keep you posted on other future ventures related to gender studies and ancient Near Eastern studies we may launch. You may contact us at: agnes.ventura[AT]gmail.com or saana.svard[AT]helsinki.fi.
Vanhan testamentin eksegetiikan professorit Martti Nissinen (huippuyksikön johtaja) ja Anneli Aejmelaeus (tiimin 2 johtaja) vierailivat Ylen Tiedeykkönen ohjelmassa kertomassa huippuyksikön tutkimuksesta ja Raamatun synty- ja muutoshistoriasta. 45 minuuttia kestävässä ohjelmassa lähdetään liikkeelle huippuyksikön esittelystä ja päädytään Raamatun värikkään muutoshistorian eri vaiheiden kuvailuun.
Martti Nissinen kertoo ohjelmassa, miksi ”Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikkö on luonteeltaan niin kansainvälinen. Lisäksi Nissinen avaa huippuyksikön tavotteita vuodelle 2019 ja kuvailee Vanhan testamentin tekstihistorian keskeisiä vaiheita. Nissisen keskeinen viesti on, että historiassa ei ole ollut yhtään sellaista hetkeä, jolloin Raamatun teksti olisi ollut valmis tai kaikille sama. Ensimmäisistä kirjakääröistä moderneihin käännöksiin asti juutalaisten ja kristittyjen pyhä kirjakokoelma on ollut kokoajan muutoksen alaisena.
Anneli Aejmelaeus puolestaan avaa kaanonin eli ohjeellisen kirjakokoelman synnyn monimuotoisia vaiheita. Kansien väliin koottu nykykristittyjen Raamattua muistuttava kokoelma on ollut ensimmäistä kertaa olemassa vasta 300-luvulla, kun Rooman valtakunnan tuki on mahdollistanut kalliin projektin toteuttamisen. Vanhan testamentin ensimmäisen kreikankielisen käännöksen eli Septuagintan ja Qumranin tekstilöytöjen tutkimus osoittaa, että ajanlaskun taitteessa monet tekstit ovat olleet vielä kehitystyön alla. Aejmelaeus korostaa, että nykyraamattujen kääntämisessä käytetyn tarkkaan yhtenäistetyn ja vakinaistetun heprealaisen tekstin takana on ollut tekstien moninaisuus. Yhtenäisyys on myöhäisempää kehitystä.
Haastattelujen lomassa ohjelmassa kerrataan yleistajuisesti ja napakasti Raamatun tekstihistorian keskeisimpiä vaiheita. Ylen laadukkaasti toimitetun ohjelman voit kuunnella täältä: http://areena.yle.fi/1-3961990
1. What is your research about, in general terms? My special area of research is the Septuagint, the ancient Greek translation of the Hebrew Bible, translated by Jews during the 3rd–1st centuries BCE in Alexandria. I am preparing the first critical edition of the Septuagint text of the First Book of Samuel (= First Kingdoms) for the series of the Academy of Sciences in Göttingen. However, this work cannot be done without all the time having an eye on the text of the Hebrew Bible, as I need to reconstruct the kind of Hebrew text that was used by the translator and to survey the translation technique and the competence of the translator. Practically, I am doing textual criticism of the Greek and the Hebrew text of 1 Samuel at the same time. But this is the only way to proceed with the critical edition. Continue reading Reflecting on a Career Studying the Septuagint: An Interview With Anneli Aejmelaeus→
On 12.–14.1.2017 the University of Helsinki will host the Samuel-Kings Editors’ Workshop which will bring together the critical edition projects of The Göttingen Septuagint and The Hebrew Bible – A Critical Edition (HBCE) on the Books of Samuel and Kings. The workshop sessions will consist of hands-on work with practical text-critical issues. As both projects aim at establishing a critical, eclectic text – the closest attainable approximation to the archetype – the focus will be especially on the most difficult critical decisions.
As a part of the workshop, on Thursday 12.1.2017 18:00–19:30, there will be an opportunity for everyone interested in textual research to get to know the five projects, their goals and their methods, their problems and their discoveries.
Venue: Faculty of Theology, Faculty Hall (Fabianinkatu 24, 5th floor)
18:00–19:00 — Short presentations:
– Göttingen 1 Samuel (Anneli Aejmelaeus, Helsinki)
– Göttingen 2 Samuel (Tuukka Kauhanen, Helsinki)
– Göttingen 1–2 Kings (Pablo Torijano, Madrid)
– HBCE 1 Kings (Jan Joosten, Oxford)
– HBCE 2 Kings (Andrés Piquer, Madrid)
Akatemiatutkija Jutta Jokiranta avaa uudessa videohaastattelussa Qumranin tekstien eli Kuolleenmeren kääröjen merkitystä Raamatun ja uskonnon historian tutkimukselle. 1940-50 -luvuilla tehdyt löydöt toivat esiin lähes tuhat kirjakääröä, jotka sisältävät tuhat vuotta varhaisempia Vanhan testamentin käsikirjoituksia kuin ennen löytöä tunnetut hepreankieliset tekstit.
– Tekstit ovat peräisin ajalta ennen kaanoneita. Ne osoittavat, miten Raamattu ei ollut kirjanmuotoinen kirja, vaan oli useita käsikirjoitusrullia, jotka poikkesivat toisistaan. Löydöt osoittavat, miten elävä tekstiperinne se oli tähän aikaan.
Kuolleenmeren kääröt ovat myös mullistaneet vanhaa oletusta siitä, että Jeesuksen ajan juutalaisuus olisi ollut puhtaasti lakihenkinen ja ulkokultaisia säädöksiä korostava uskonto. Esimerkiksi rukous- ja siunaustekstit osoittavat, että ajan juutalaiset korostivat henkilökohtaista uskoa ja ajatusta siitä, että Jumala on valinnut ihmisen ja ihminen on täysin riippuvainen Jumalasta.
– Toisaalta meillä on myös tarkkoja ruokaan ja elämäntapaan liittyviä säädöksiä. Tämä yhdistelmä, että meillä on sekä hengellistä elämää että tarkkoja säädöksiä sopii yhteen uuden uskonnontutkimuksen mukaisen näkökulman kanssa, että ihminen on kokonaisuus. Uskonto ei ole joko tai, vaan erilaiset näkökulmat ovat läsnä samassa yksilössä ja yhteisössä.
Videolla Jokiranta myös muistuttaa, että suomalaiset voivat olla ylpeitä siitä, miten merkittävää Qumranin tekstien tutkimusta maassamme tehdään.
– Joskus suomalainen lukiolainen tietää aiheesta enemmän kuin keskimääräinen israelilainen yliopisto-opiskelija. Meillä on ymmärretty, että yksinkertaistava Raamatun idea, joka on nykyään läsnä monissa uskonnollisissa yhteisöissä, on aika myöhäinen. Jos me halutaan ymmärtää meille tärkeää Raamattua, pitää ottaa huomioon kaikki mahdollinen evidenssi. Suomalaiset osaavat myös etsiä aktiivisesti tiedealarajat ylittäviä näkökulmia. Se on vienyt meidät eteenpäin huippuyksikköön asti.
Haastattelu on vuoden 2016 osalta viimeinen osa Suomen Akatemian “Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikön nettihaastattelusarjaa, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista yksikön tutkijoiden kanssa.
Teksti: Ville Mäkipelto
The Academy of Finland's Centre of Excellence, Faculty of Theology, University of Helsinki
