Kaikkein kauneinta Jumalanäidille

IMG_7174Lähdössä Petserin luostariin Marian kuolonuneen nukkumisen juhlaan. 

Koko tutkimushankkeen ryhmä vasemmalta lukien Vilja Alanko, Johanna Jylhä, Teemu Ratinen, Helena Kupari, Eetu Kejonen, Meri-Anna Hintsala, Andreas Kalkun ja Elina Vuola.

IMG_7353 Luostarin pukukoodi. 

Luostariin päästäkseen naisten on pukeuduttava huiviin ja hameeseen, siten myös me vedimme ne päällemme. Elettyä uskontoa sekin, että vaatteilla on suuri merkitys suhteessa pyhään. Tutkijoina meillä on kiinnostava itsereflektion paikka siinä, kun tekee ympäröivän kulttuurin vuoksi sellaistakin, jota ei omassa kulttuurissaan ja uskontonsa piirissä tekisi.

IMG_7081

Maton yksityiskohtia. Kuva: Elina Vuola

Eri-ikäisiä naisia – tyttöjä, aikuisia ja vanhuksia – asettelee hartaina kukkia satojen metrien pituiselle ruohomatolle, jota pitkin Petserin luostarin suurin aarre, Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen (Uspenie) ikoni, kohta kulkee. Taustalla kaikuu ortodoksinen kirkkolaulu, naiset ovat vaiti tai neuvottelevat hiljaa asetelmista. Ihmiset tuovat kukkia puutarhoistaan, jotta tämä suuren vaivannäön aikaansaama hetken kestävä kauneus kertoisi Jumalanäidille ihmisten rakkaudesta Häneen.

IMG_7123

Pitkä matto jo lähes valmiina, ikonin odotus on alkanut. Kuva: Elina Vuola

IMG_7154

Naisten eletty usko, kauneuden ja käsin tekemisen hurskaus, saa kukkamatossa muodon.  Ikonin kuljettua ohitse syntyy kaaos, kun jokainen pyrkii poimimaan jonkin kukan tai kasvin kotiin vietäväksi: vaikkapa ikonin vierelle tai yrttiteehen. Tavallisista kukista on tullut siunattuja Jumalanäidin ikonin kuljettua niiden yli. Kotona ne muistuttavat vuotuisesta vierailusta luostarin tärkeimpään juhlaan. Korkokenkäiset poliisit valvovat mattoa, ettei se tallaudu ennen ikonia. Matolla myös seisotaan paljain jaloin ja sukkasillaan, jotta siunaus virtaisi koko ruumiiseen.

14184565_10154396125554757_6215201867521931272_nMaton ihmeitä tekevä voima aistitaan ilman kenkiä. Kuva: Meri-Anna Hintsala

Kyse on visuaalisesta ja ruumiillisesta hurskaudesta. Siihen yhtyy liturginen laulu, tuoksut ja eri-ikäisten miesten ja naisten ruumiit, jotka tungeksivat näkemään ikonin kulun ja poimimaan siunatut kukat. Ilmiö ei ole vain ortodoksinen ja venäläinen: katolisessa maailmassa Kristuksen, Marian ja pyhimysten patsaita kannetaan juhlapyhinä vastaavanlaisten tavallisten ihmisten tekemien ruoho-, kukka- ja hedelmämattojen päällä. Suomessa ainakin Lintulan luostarissa tehdään vastaavanlainen kukkapolku Jumalanäidin ikonille.

Suunnaton matto syntyy yhdessä, yksityiskohtiin hartaasti paneutuen. Video: Elina Vuola

Kukkamatto on Petserin luostarin muurien sisäpuolella. Jumalanäidin ikoni kulkee sitä pitkin pääkirkosta toiseen kirkkoon ja takaisin. Ristisaatto seuraavana päivänä kulkee luostarialueen ympäri. Nyt sen alla ei ole kukkamattoa, vaan koko tie muuttuu Jumalanäidin ikonin perässä kulkevaksi ihmismatoksi. Aiemmin ristisaatot kulkivat pitkänkin matkan, Pihkovan ja Petserin luostarien välillä, kylien läpi maanteitä pitkin. Tätä kuvaa hienosti kirjailija Tito Colliander romaanissaan Ristisaatto. Siinä itseltään hukassa oleva ja elämälleen tarkoitusta etsivä nuori mies, Collianderin alter ego, kohtaa 30-luvulla juuri näissä samoissa maisemissa ristisaaton. Kokemus muuttaa hänen elämänsä suunnan. Collianderin omaelämäkerrallinen teos Lähellä käsittelee samaa tematiikkaa, kun nuori perhe asui jonkin aikaa Petserissä.

IMG_7199 Ristisaatto luostarin ympäri, jota seuraa tuhansien ihmisten virta. Kuva: Elina Vuola

Kuusisataa kiloa painava ikoni kantotelineineen kulkee miesten harteilla kirkosta toiseen ja luostarin ympäri. Ristisaatossa kulkevista ja sitä sivustalta seuraavista ihmisistä välittyy vankka usko siihen, että tosiasiassa siinä kulkee itse Jumalanäiti omiensa parissa. Setumaa, joka ennen Venäjän ja Viron nykyistä rajaa oli yhtenäistä aluetta, on Marian maata ja setot Marian kansaa – siksi Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhla kulkueineen on myös setokansan tärkein uskonnollinen tapahtuma. Nykyään juhlaan osallistuvat niin setot kuin venäläiset. Jumalanäiti on kaikkien äiti.

Ikoni kulkee saatossa, jonka jälkeen kukkia poimitaan koteihin vietäväksi. Video: Elina Vuola

Pikkutytöt, nuoret tytöt ja naiset, aikuiset naiset lapsineen, yksin tai ystäviensä kanssa, ryppyiset ja kumarat vanhat mummot – tuntitolkulla he kaikki osallistuvat vain hetken säilyvän kukkamaton tekoon. Pionit, kultapiiskut, gladiolukset ja pihlajanmarjat saavat uuden merkityksen, kun ne asetellaan poluksi Jumalanäidille kulkea. Kukkien asettelu polulle ja mahdollisimman kauniiden kuvioiden luominen on näiden naisten ruumiillistunutta rukousta ja kokonaisvaltaista, elettyä uskoa.

 

1 thought on “Kaikkein kauneinta Jumalanäidille

  1. wery foundefull pictures and good text’ies . Thank you . I have been there also couple of times

Leave a Reply

Your email address will not be published.