Väitös: Healing, Magic, and Mind

Päivystävän folkloristin Siria Kohonen väittelee lauantaina 3.9.2022 klo 10 Helsingin yliopistossa, Porthanian Suomen Laki -salissa (Yliopistonkatu 3, Helsinki).

Väitöskirjan nimi on ”Healing, Magic, and Mind – The Early Modern Finnish-Karelian Healing Tradition in Light of the Cognitive Science of Religion and Ritual Studies”.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Associate Professor Jesper Sørensen Aarhusin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Lotte Tarkka, Helsingin yliopisto.

Väitöstä voi seurata myös etänä täältä.

Mustavalkokuvassa nainen seisoo vanhanaikaisessa pirtissä selin kameraan. Hän sitoo lankaa kädet selkänsä takana.
Kuva: Valter W. Forsblom. 1917. SLS Finna

Väitöskirjassani olen tutkinut kansanparannusperinnettä Suomen ja Karjalan alueilla. Tutkimusnäkökulmani on painottunut kognitiivisen uskontotieteen ja rituaalitutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin, joten työssä yhdistyvät niin folkloristiikan, uskontotieteen kuin kognitiivisen psykologian alat.

Erityisesti ihmismielen toimintoja käsitteleviä teorioita olen pyrkinyt käsittelemään myös blogiartikkeleissani vuosien varrella. Monitieteinen tutkimus on ollut intohimoni jo opiskeluajoista lähtien, mutta olen huomannut, että monella humanistilla on harmillisen suuri kynnys tutustua kognitiivisiin teorioihin, vaikka ne sinänsä kiinnostaisivatkin.

Tutkimuksessani olen ollut erityisen kiinnostunut siitä, kuinka niin sanotut tavalliset ihmiset kokivat kansanparannusperinteen. Iso osa aiemmasta tutkimuksesta on keskittynyt erikoistuneiden parantajien ja tietäjien toiminnan tarkasteluun, mutta minua on kiinnostanut maallikoiden näkökulma. Tarkastelen työssäni sitä, kuinka ihmiset vastaanottivat ja kokivat perinteisen parantamisen muotoja, miten he ajattelivat taudeista ja parantajista ja miten he ilmaisivat näitä ajatuksiaan kansanperinteen kerääjille osoitetuissa muisteluissa ja kertomuksissa. Keskityn erityisesti ihmismielen kognitiivisten ominaisuuksien vaikutuksiin näiden kertomusten ja muisteluiden taustalla.

Tutkimuksen aineisto on koottu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Perinteen ja nykykulttuurin arkistosta, ja se kattaa yli 600 arkistoyksikköä. Aineisto on koottu arkistoon 1880–1930 eri puolilta Suomea ja Karjalaa. Aineistojen analyysien taustalla on tarkka lähdekriittinen luenta sekä kertomusten kontekstualisointi, ja päätutkimusmenetelmänäni toimii teoriaohjautunut laadullinen analyysi. Ihmismielen toimintoja käsittelevistä teorioista keskityn erityisesti mielen kaksoisprosessointiteoriaan, teorioihin muistiskeemoista sekä plaseboteorioihin.

Artikkeliväitöskirjan yhteenveto on julkaistu täällä.

Kirjoittaja

Siria Kohonen