Kalliomaalaukset, tietäjät ja väärinkäsitykset

Tiedättekö tunteen: herää aamulla harvinaisen virkeänä, aurinko paistaa, bussikuski hymyilee. Töissä asiat luistavat, sanalla sanoen: elämä hymyilee! Kunnes someaddiktio saa vallan, ja vastaan tulee jotain, joka saa ohimosuonet poksahtelemaan kuin kokistölkit uunissa. Keväinen linnunlaulu peittyy hampaidenkiristelyn äänen alle. 
Jatka lukemista ”Kalliomaalaukset, tietäjät ja väärinkäsitykset”

Finnish state of mind: suomalaisen onnellisuuden esitykset

Suomen matkailua edistävä Visit Finland tiedotti viime kuussa perustavansa Emäsaloon onnellisuuskoulun, johon etsittiin ”opettajia ohjaamaan matkailijoita onnellisuuden lähteille”. Kampanjan sivuilla kerrotaan, ettei opettajien tarvitse olla syntyperäisiä suomalaisia (‘native Finn’) – riittää, että heillä on suomalainen mielentila (‘Finnish state of mind’). Miten matkailumarkkinoinnissa esitetään suomalaisuutta ja siihen liitettyä onnellisuutta?

Jatka lukemista ”Finnish state of mind: suomalaisen onnellisuuden esitykset”

Räätälöity vaihtoehtojoulu ja muita ratkaisuja jouluahdistukseen

Tarvitseeko tehdä rosollia? Imelletty vai imeltämätön perunalaatikko? Onko joulukinkulla sellaisia arvoja, joita seitan ei voi korvata? Entä pahoittaako mummo mielensä, jos joku lapsenlapsista ei pkakaudukaan täyteen junaan ja meneekin jouluksi muualle? Pitäisikö joulukuusi jättää hankkimatta ilmastotekona? Jatka lukemista ”Räätälöity vaihtoehtojoulu ja muita ratkaisuja jouluahdistukseen”

Kalevala pähkinänkuoressa. Tarkasta ja päivitä tietosi!

Kalevala on jokaiselle Suomessa peruskoulunsa käyneelle tuttu jo lapsuudesta, mutta siihen liittyy silti useita virheellisiä tai ainakin epätarkkoja käsityksiä. Koska nämä ajatukset toistuvat säännöllisesti ja elävät sitkeästi ihmisten mielissä, Päivystävä folkloristi kokosi usein toistettuja Kalevala-väitteitä yhteen nippuun. Jatka lukemista ”Kalevala pähkinänkuoressa. Tarkasta ja päivitä tietosi!”

Päivystävän folkloristin huomioita kesäretkiltä 

Parikkalan Patsaspuiston joogaavat patsaat

Tänä kesänä somessa lietsottiin suomalaisia reissaamaan kotimaan upeisiin kohteisiin esimerkiksi 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjan nimissä. Hyvä niin, sillä nähtävää ja koettavaa riittää. Kulttuuriperintökohteita, kansallismaisemia, luontoa, taidetapahtumia, ITE-taidetta… Päivystäviä folkloristeja vieraili muutamissa kohteissa, jotka herättivät liudan kysymyksiä ja veivät jälleen syvälle kulttuuristen merkitysten ja kerrostumien uumeniin. Jatka lukemista ”Päivystävän folkloristin huomioita kesäretkiltä ”

Kalevala-vinkit vaalikevääseen

Päivystävä folkloristi tarttui Kalevalaan ja luki sitä näin vaalikevään kunniaksi poliittinen argumentointi mielessä. Mitä kaikkea Kalevalalla voitaisiinkaan perustella ajassamme? Tässäpä siis Päivystävän folkloristin pro tips vaalikevääseen. Koska Kalevala on ollut suomalaisen identiteetin rakentamisen projekti, voi näitä esimerkkejä vapaasti käyttää myös vaaliretoriikassa. ”Näin meillä on aina tehty!”

[Teksti sisältää kärjistyksiä ja huumoria – paikoin satiiria. Teksti saattaa sisältää jäämiä värittyineistä mielipiteistä.] Jatka lukemista ”Kalevala-vinkit vaalikevääseen”

Tunteet ja tieteet – Affekti, emootio ja tieteidenvälisyys

Tutkin itkuvirsien tunteita ilmaisun ja performatiivisuuden näkökulmista. Keskeisiin kysymyksiini kuuluvat, miten tunnetila muuttuu esityksen edetessä ja miten se kuuluu itkijän äänessä. Tätä selvittäessäni olen päätynyt kulttuurintutkimuksen näkökulmista myös neurotieteiden puolelle. Lähtökohtien ja näkemysten moninaisuus on tuonut eteeni käsitteellisen ja teoreettisen ”tunnemylläkän”, jota tässä tekstissä paloittelen ja kokoan uudelleen. [Varoituksena mainittakoon heti aluksi, että oion tässä tekstissä mutkia urakkatyönä.] Jatka lukemista ”Tunteet ja tieteet – Affekti, emootio ja tieteidenvälisyys”

”Vaikka onkin kaukainen, satain vuotten takainen”

Joulu on juhla, jonka suhteen jokainen on kokemusasiantuntija: mitä ruokia kuuluu syödä, millä tavalla lahjat jaetaan – vai annetaanko niitä ollenkaan – ja mitä joulunpyhinä kuuluu tehdä. Folkloristin silmin tarkasteltuna jouluun liittyy paljon puhetta perinteiden aitouden tunnusta eli autenttisuudesta, jota perustellaan usein toimintatavan iällä: näin meillä on aina tehty! On selvää, että tästä huolimatta ei ole olemassa yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa viettää perinteistä joulua. Kyse on ennen kaikkea subjektiivisesta kokemuksesta, joka on monen tekijän summa. Jatka lukemista ””Vaikka onkin kaukainen, satain vuotten takainen””

Napakaira*: Tervehdyksiä väitöskirjatutkijan kuplasta – tai useammastakin

Eli mitä tämä tutkimus ja tutkijuus – folkloristina oleminen – oikein on? Noh, se on ihmettelyä, keskustelua, epätoivoa, oppimista, itkua, naurua, hajoamista, hajottamista, kokoamista, onnistumisen ja oivalluksen tunteita, elämää ja elämäntapa. Sekä ennen kaikkea tiedon kartuttamista ja jakamista.
Jatka lukemista ”Napakaira*: Tervehdyksiä väitöskirjatutkijan kuplasta – tai useammastakin”

Kekri, halloween, pyhäinpäivä – mikä kumma?

Hyvää kekriä, halloweeniä ja pyhäinpäivää! Suomessa omanlaiseksi perinteekseen on muodostunut näiden loka- ja marraskuun vaihteeseen sijoittuvien juhlien välisen suhteen ihmettely: miten ja milloin kutakin juhlaa vietetään? Päivystävä folkloristi ei tartu sen syvemmin tähän problematiikkaan, sillä tietoa aiheesta on olemassa oivallinen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivusto. Jatka lukemista ”Kekri, halloween, pyhäinpäivä – mikä kumma?”

Itku, rohkeus ja vapaus

Tunteiden ilmaisemisen sosiaaliset ja kulttuuriset säännöt ovat monimutkaiset. Kuka saa ilmaista tunteitaan, missä ja miten, ja ennen kaikkea, mitä tunteita? Ilo on sallittua ja haluttua. On kiva olla iloinen ja näyttää se. Sen sijaan suru ja pettymys kertovat, etteivät asiat ole kuten pitäisi ja toivoisi; ne paljastavat jotakin syvempää, ilmaisijan haavoittuvuuden. Jatka lukemista ”Itku, rohkeus ja vapaus”