tiedeblogi kulttuurista, kulttuureista ja perinteestä innostujille
Päivystävän folkloristin kollektiivista kukaan ei saanut ylioppilaskirjoituksissa yhtäkään laudaturia. Pääsykoevalinnat yliopistoihin avasivat kaikille polun, joka on kuljettanut jo jatko-opintoihin asti.
Jatka lukemista ”Nollan laudaturin paperit ja ilman pitkää matematiikkaa yliopistoon”
Kulttuurit, yhteisöt ja ympäristöt ovat jatkuvassa muutoksessa. Myös perinteiden täytyy mukautua näihin muutoksiin, jotta ne säilyisivät. Korona-ajan kokoontumisrajoitukset muodostavat kuitenkin uhan monille yhteisöllisille tilaisuuksille ja siten perinteille – myös erään suvun noitaperinteelle.
Jatka lukemista ”Erään suvun noidat – pääsiäisperinteen mukautuminen”
Vaihtoehtoiset faktat ovat olleet muodissa viime vuosina. Päivystävä folkloristi päätti näin Kalevalan päivän kunniaksi ravistella myös Elias Lönnrotin eepoksen klassisia juonenkäänteitä. Väinömöinenkö muka kilpalaulannan voittaja? Saanemme esitellä vaihtoehtoisia versioita tästäkin tarinasta.
Jatka lukemista ”Nuori nousukas tappoi Väinämöisen! ja muita vaihtoehtoisia faktoja”
Vuoden viimeiseen kahteen viikkoon liittyy paljon merkityksellisiä päiviä, perinteitä ja arvojen korostamista. Ajankohdan erityisyys näkyy siinä, kuinka paljon näihin päiviin tiivistyy niin uskonnollista kuin maallista rituaalisuutta.
Jatka lukemista ”Joulun ja uudenvuoden aika rituaalinäkökulmasta”
Napakairan* Nefa-Helsingin 50-vuotisjuhlanumeroon päätimme me päivystävät folkloristit jakaa ajatuksiamme siitä, mitä folkloristiikka on antanut meille, minkälaisena anti näin koronakevään jälkeen mielissämme näyttäytyy. Kelvollisina folkloristeina emme lähesty aihetta saatujen akateemisten tietojen ja teorioiden kautta, vaan pyrimme sinne syvälle kaiken taa vernakulaarilla tasolla, joka paikoin saattaa lähennellä keittiöpsykologiaakin. Jatka lukemista ”Folkloristiikka, tämän kaiken olet meille antanut”
Itämerensuomalainen kansanusko kiinnostaa monenkirjavaa yleisöä, mutta aiheen viimeaikaisin tutkimus jää helposti pimentoon. Päivystävä folkloristi pohtii syitä huonolle näkyvyydelle. Lopussa vinkkilista mielenkiintoisesta kirjallisuudesta ja avoimista folkloristiikan julkaisukanavista! Jatka lukemista ”Itämerensuomalaisen kansanuskon tutkimus – kaikki jo tehty?”
Osallistumme esittelyillämme Olen humanisti -kampanjaan, jonka tarkoituksena on tuoda esiin humanistista osaamista ja merkitystä yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Olemme humanisteja ja ylpeitä siitä!
Jatka lukemista ”Olen humanisti – neljän folkloristin näkemykset humanistiudestaan”
Somea tai lehtien mielipidepalstoja ei tarvitse selata kauaa, ennen kuin törmää monenlaiseen puheeseen terveydestä ja oikeista toimenpiteistä koronaa vastaan. Äänien moninaisuutta voi lähestyä monelta kantilta, joista alempana esitellään yksi.
Jatka lukemista ”Korona – Vielä kerran, tunteella”
Itkuvirret ilmaisevat huolta ja murheita, joita erossa oleminen läheisistä ja tutusta aiheuttaa. Koronakevät toi samankaltaisia huolia, ikävää ja epävarmuutta ja synnytti koronaitkuja. Jatka lukemista ”Koronahuolia, itkua ja yhteisöllisyyttä”
Aito ja autenttinen – nuo jopa kirosanan vivahteita saaneet määritteet! Avaamme muutamia näkökulmia, joiden kautta tätä monelle kulttuurintutkijalle niin kipeäksi käynyttä asiaa voi tarkastella. Jatka lukemista ”Mikä yhdistää suomalaisuutta, soijanakkia ja rumbailtaa Kuubassa?”
Feministinen noituus on viime aikoina herättänyt huomiota niin sosiaalisessa mediassa kuin valtamediassakin. Millaisesta ilmiöstä on kyse, ja minkälaisina toimijoina nämä feministiset noidat mediassa näkyvätkään? Päivystävä folkloristi otti median esittämän feministisen noituuden tarkasteltavakseen. Jatka lukemista ”Noita mikä noita – keitä ovat feministiset noidat?”
Tilanteessa on jotakin erityistä, jokin on toisin. Tunnelma on vakava, intensiivinen. Yhtäkkiä emme olekaan enää vain soittamassa sinfonista runoa; olemme saattamassa vainajaa tuonpuoleiseen. Jättämässä jäähyväisiä, kunnioittamassa elämää, kaipaamassa yhdessä. Kapellimestarimme Eero Lehtimäki on juuri omistanut soittamamme teoksen vastikään menehtyneelle läheiselleen. Jatka lukemista ”Performatiivisuus, sanoilla tekeminen ja matka tuonpuoleiseen”
Se, minkälaisia merkityksiä taudeille ja vaivoille annetaan, vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen myös intuitiivisen ja tiedostamattoman ajattelun tasoilla. Tautikäsitykset voivat paljastaa myös yhteiskunnallisia normeja. Jatka lukemista ”Kulttuurintutkijan huomioita koronaviruksesta”
Tiedättekö tunteen: herää aamulla harvinaisen virkeänä, aurinko paistaa, bussikuski hymyilee. Töissä asiat luistavat, sanalla sanoen: elämä hymyilee! Kunnes someaddiktio saa vallan, ja vastaan tulee jotain, joka saa ohimosuonet poksahtelemaan kuin kokistölkit uunissa. Keväinen linnunlaulu peittyy hampaidenkiristelyn äänen alle.
Jatka lukemista ”Kalliomaalaukset, tietäjät ja väärinkäsitykset”
Päivystävä folkloristi kollektiivi otti taiteelliset vapaudet haltuunsa ja käänsi Kalevalan päivän kunniaksi Queenin Bohemian Rhapsodyn kalevalamittaisille säkeille suoraan Suomen Kansan Vanhoista Runoista.
Ensin säe säkeeltä Freddie Mercuryn ja runonlaulajien säkeet, jäljessä Kalevalaic Rhapsody itsessään. Hauskoja lukuhetkiä!
Jatka lukemista ”Bohemian Rhapsody Suomen Kansan Vanhoin Runoin”
Suomen matkailua edistävä Visit Finland tiedotti viime kuussa perustavansa Emäsaloon onnellisuuskoulun, johon etsittiin ”opettajia ohjaamaan matkailijoita onnellisuuden lähteille”. Kampanjan sivuilla kerrotaan, ettei opettajien tarvitse olla syntyperäisiä suomalaisia (‘native Finn’) – riittää, että heillä on suomalainen mielentila (‘Finnish state of mind’). Miten matkailumarkkinoinnissa esitetään suomalaisuutta ja siihen liitettyä onnellisuutta?
Jatka lukemista ”Finnish state of mind: suomalaisen onnellisuuden esitykset”
Päivystäjä Siria Kohonen lähti joulukuussa 2019 tekemään huomioita Kalevala-klubille. Pekko Käppi & K:H:H:L:n, Juha Hurmeen ja Kalevalan ydinfysiikkaa -teatteriryhmän show oli osa Hurmeen ja Tuomari Nurmion Kalevala elävänä tai kuolleena -hanketta. Jatka lukemista ”Kalevala 2.0 – Tarkkailijana Kalevala-klubilla”
Tarvitseeko tehdä rosollia? Imelletty vai imeltämätön perunalaatikko? Onko joulukinkulla sellaisia arvoja, joita seitan ei voi korvata? Entä pahoittaako mummo mielensä, jos joku lapsenlapsista ei pkakaudukaan täyteen junaan ja meneekin jouluksi muualle? Pitäisikö joulukuusi jättää hankkimatta ilmastotekona? Jatka lukemista ”Räätälöity vaihtoehtojoulu ja muita ratkaisuja jouluahdistukseen”
Toisteisella musiikilla on hypnoottista voimaa. Teoreettisesti ja tutkimuksellisesti olen tarkastellut tätä karjalaisten itkuvirsien puitteissa. Käytännössä koin voiman viimeksi keskiviikkoa Aki Rissanen Trion lumoavan äänimaailman äärellä. Jatka lukemista ”Toisteisuuden lumo: itkututkija upoksissa jazzklubilla”
Kalevala on jokaiselle Suomessa peruskoulunsa käyneelle tuttu jo lapsuudesta, mutta siihen liittyy silti useita virheellisiä tai ainakin epätarkkoja käsityksiä. Koska nämä ajatukset toistuvat säännöllisesti ja elävät sitkeästi ihmisten mielissä, Päivystävä folkloristi kokosi usein toistettuja Kalevala-väitteitä yhteen nippuun. Jatka lukemista ”Kalevala pähkinänkuoressa. Tarkasta ja päivitä tietosi!”
Tänä kesänä somessa lietsottiin suomalaisia reissaamaan kotimaan upeisiin kohteisiin esimerkiksi 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjan nimissä. Hyvä niin, sillä nähtävää ja koettavaa riittää. Kulttuuriperintökohteita, kansallismaisemia, luontoa, taidetapahtumia, ITE-taidetta… Päivystäviä folkloristeja vieraili muutamissa kohteissa, jotka herättivät liudan kysymyksiä ja veivät jälleen syvälle kulttuuristen merkitysten ja kerrostumien uumeniin. Jatka lukemista ”Päivystävän folkloristin huomioita kesäretkiltä ”
Toistuva tarina mahtavasta verenseisauttajasta sai päivystävän folkloristin pohtimaan kertomusten voimaa ja vaikutusta ihmisten uskomuksiin. Jatka lukemista ”Tarinoiden voima – kertomuksista, uskomuksista ja tiedostamisesta”
Keskikesällä moni pari toivoo viettävänsä ”meidän näköisiä häitä”. Perinteentutkijan silmin nykyiset hääjuhlat ovat kiinnostava sekoitus yksilökeskeistä romantiikkaa ja toisenlaisten avioliitto- ja sukupuolikäsitysten kaikuja. Jatka lukemista ”Erilaiset avioliittokäsitykset yhdistyvät nykyhäissä”
”Mistä hitosta siinä Kalevalassa oikein on kyse?” Tämä kysymys heitettiin Päivystävälle folkloristille twitterissä viime syksynä. Tällä kertaa aihetta tarkastellaan nykylukijan näkökulmasta. Kalevala kalskahtaa kaukaiselta; se kaipaa tulkintoja, jotka resonoivat nykyajan kanssa. Jatka lukemista ”Vihaan Kalevalaa – eli mitä?”
Havaintoni mukaan sanat ”myytti” ja ”murtua” kuuluvat yleisessä keskustelussa kiinteästi yhteen. Niin myös tässä kirjoituksessa, mutta nyt onkin aika murtaa myyttien murtamisen käytäntö! Jatka lukemista ”Laastaria myyteille”
Stressaavissa tilanteissa ihmisillä on usein taipumusta maagiseen ajatteluun ja käyttäytymiseen. Näiden avulla tyydytetään hallinnan ja ymmärtämisen tarvetta epävarmoissa olosuhteissa. Miten tämä näkyy vaalien alla? Jatka lukemista ”Ilmaisia taikakonsteja vaalijännittäjille!”
Tänä lauantaina, päivä ennen irlantilaisten St. Patrickia, koko Suomen kansa juhlii Pyhää Urhoa, Suomen suojeluspyhimystä, joka pelasti Suomen viinisadon heinäsirkoilta. Näin on tehty ammoisista ajoista saakka. Jatka lukemista ”Pyhä Urho, suuri sankarimme!”
Päivystävä folkloristi tarttui Kalevalaan ja luki sitä näin vaalikevään kunniaksi poliittinen argumentointi mielessä. Mitä kaikkea Kalevalalla voitaisiinkaan perustella ajassamme? Tässäpä siis Päivystävän folkloristin pro tips vaalikevääseen. Koska Kalevala on ollut suomalaisen identiteetin rakentamisen projekti, voi näitä esimerkkejä vapaasti käyttää myös vaaliretoriikassa. ”Näin meillä on aina tehty!”
[Teksti sisältää kärjistyksiä ja huumoria – paikoin satiiria. Teksti saattaa sisältää jäämiä värittyineistä mielipiteistä.] Jatka lukemista ”Kalevala-vinkit vaalikevääseen”
Arkistot tuovat yleensä ensin mieleen menneisyyden, mutta myös tästä hetkestä taltioidaan jatkuvasti erilaisia asioita. Esineiden ja ympäristön muokkaamisen lisäksi ihmisistä jää mittava digitaalinen jälki. Jatka lukemista ”Itseilmaisu somessa muuttuu – ja tallentuu arkistoon”
Tutkin itkuvirsien tunteita ilmaisun ja performatiivisuuden näkökulmista. Keskeisiin kysymyksiini kuuluvat, miten tunnetila muuttuu esityksen edetessä ja miten se kuuluu itkijän äänessä. Tätä selvittäessäni olen päätynyt kulttuurintutkimuksen näkökulmista myös neurotieteiden puolelle. Lähtökohtien ja näkemysten moninaisuus on tuonut eteeni käsitteellisen ja teoreettisen ”tunnemylläkän”, jota tässä tekstissä paloittelen ja kokoan uudelleen. [Varoituksena mainittakoon heti aluksi, että oion tässä tekstissä mutkia urakkatyönä.] Jatka lukemista ”Tunteet ja tieteet – Affekti, emootio ja tieteidenvälisyys”
Poikkitieteellisyys kulttuurien ja ihmismielen tutkimusalojen välillä on herättänyt keskustelua jo pitkään. Keskustelu on rantautunut myös folkloristiikan pariin. Jatka lukemista ”Yhdistelmänä ihmismielen ja kulttuurien tutkimus”
Veikkauksen asiakaslehti X julkaisee juttusarjaa jääkiekon KHL-sarjan kaupungeista Venäjällä. Siperiassa sijaitsevaa Novosibirskia koskeva artikkeli herätti ajatuksia myös folkloristin pään uumenissa. Jatka lukemista ”(Aito) Siperia opettaa?”
Joulu on juhla, jonka suhteen jokainen on kokemusasiantuntija: mitä ruokia kuuluu syödä, millä tavalla lahjat jaetaan – vai annetaanko niitä ollenkaan – ja mitä joulunpyhinä kuuluu tehdä. Folkloristin silmin tarkasteltuna jouluun liittyy paljon puhetta perinteiden aitouden tunnusta eli autenttisuudesta, jota perustellaan usein toimintatavan iällä: näin meillä on aina tehty! On selvää, että tästä huolimatta ei ole olemassa yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa viettää perinteistä joulua. Kyse on ennen kaikkea subjektiivisesta kokemuksesta, joka on monen tekijän summa. Jatka lukemista ””Vaikka onkin kaukainen, satain vuotten takainen””
Eli mitä tämä tutkimus ja tutkijuus – folkloristina oleminen – oikein on? Noh, se on ihmettelyä, keskustelua, epätoivoa, oppimista, itkua, naurua, hajoamista, hajottamista, kokoamista, onnistumisen ja oivalluksen tunteita, elämää ja elämäntapa. Sekä ennen kaikkea tiedon kartuttamista ja jakamista.
Jatka lukemista ”Napakaira*: Tervehdyksiä väitöskirjatutkijan kuplasta – tai useammastakin”
”Kun te folkloristit olette niin vanhanaikaisia tuon formalisminne kanssa.” ”Teillä folkloristiikassa analysoidaan muotoa, mutta meillä ollaan eri tasoilla, syvemmällä.” Jatka lukemista ”Me folkloristit, muoto ja merkitys”
Myös päivystäjä Siria on tänä syksynä ollut tutkimusmatkoilla ulkomailla. Millainen on Tromssa folkloristille, yliopistolla työskentelevälle tutkijalle ja luontoa rakastavalle vaeltajalle? Jatka lukemista ”Pohjoisen perukoilla tuntematonta tapaamassa”
Päivystävältä folkloristilta kysyttiin Twitterissä ”mistä hitosta siinä Kalevalassa oikein on kyse”. Nyt se selviää! Jatka lukemista ”Kalevalan jäljillä”
Hyvää kekriä, halloweeniä ja pyhäinpäivää! Suomessa omanlaiseksi perinteekseen on muodostunut näiden loka- ja marraskuun vaihteeseen sijoittuvien juhlien välisen suhteen ihmettely: miten ja milloin kutakin juhlaa vietetään? Päivystävä folkloristi ei tartu sen syvemmin tähän problematiikkaan, sillä tietoa aiheesta on olemassa oivallinen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivusto. Jatka lukemista ”Kekri, halloween, pyhäinpäivä – mikä kumma?”
Kirjaimista piirtyy tuttu nimi. Parin viikon päästä kuulokkeissani napakalla tempolla juttelee tuttu ääni, laulava puherytmi ja vivahteikkaat äänenpainot. Kasvoilleni leviää riemuisa hymy – olen kohdannut vanhan tutun! Jatka lukemista ”Tervehyzii kentältä – Iloinen jälleenkuuleminen Petroskoissa”
Kun kuulet puhuttavan perinteestä, perinnöstä tai kulttuuriperinnöstä, pysähdy ja kysy, kuka puhuu ja kenen suulla. Jatka lukemista ”Perinnettä ja perintöä halkomassa”
Mikä saa uppoutumaan kalevalamittaisen runouden maailmaan ja herättämään pysyvän kiinnostuksen outoihin runoteksteihin? Yritän valaista asiaa omasta näkökulmastani. Jatka lukemista ”Tutut, oudot, ihanat myyttirunot”
Roolipelaajat eivät harjoita magiaa pelkästään pelien sisäisissä maailmoissa vaan myös pelipöydän ääressä. Jatka lukemista ”Magiaa roolipelaajien noppakäsissä”
Tunteiden ilmaisemisen sosiaaliset ja kulttuuriset säännöt ovat monimutkaiset. Kuka saa ilmaista tunteitaan, missä ja miten, ja ennen kaikkea, mitä tunteita? Ilo on sallittua ja haluttua. On kiva olla iloinen ja näyttää se. Sen sijaan suru ja pettymys kertovat, etteivät asiat ole kuten pitäisi ja toivoisi; ne paljastavat jotakin syvempää, ilmaisijan haavoittuvuuden. Jatka lukemista ”Itku, rohkeus ja vapaus”
ensimmäiset artikkelimme ovat luettavissa aivan pian.