Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen euroviisuanalyysissa (6.5.2023) tarkasteltiin Käärijän Cha cha cha -kappaleen olemusta. Toimittaja Lauri Malkavaara totesi suomalaisen alkukantaisuuden olevan kappaleessa voimissaan ja vertasi alun rytmikkäitä puheosuuksia kalevalamittaiseen runouteen ja nelipolviseen trokeeseen. Täytyy tunnustaa, ettemme me folkloristit olleet lainkaan huomanneet Käärijän kappaleen ilmiselvää kalevalaisuutta, mutta tunnistamme laulun rytmisen alun hyödyntävän jo kalevalamitasta tuttua keinoa. Käärijä käyttää koronpolkua, joka palasi pitkän tauon jälkeen laululyriikkaan Suomi-rockin ja suomenkielisen rapin myötä. Ehkäpä voimmekin viedä rinnastuksen hiukan pitemmälle. Jatka lukemista ”Cha cha chan ”muinaissuomalainen” pohjavire”
Itkuvirsiperinteen tenho
Nyky-Suomessa itkuvirsien luo löytää yhä useamman tie. Yksi etsii karjalaisia juuriaan, toinen keinoa käsitellä tunteitaan, kolmas on yleisesti kiinnostunut perinteistä, neljäs on innostunut muuten vain ja viides on viehtynyt itkuista taiteellisena ilmaisuna. Karjalaisten ja inkeriläisten itkuvirsien tenho tavoitti minut syksyllä 2007 folkloristiikan opinnoissa.
Väitös: Tuukka Karlsson: ”Come Here, You Are Needed”: Registers in Viena Karelian Communicative Incantations
Päivystävän folkloristin Tuukka Karlsson väittelee 12.2.2022 klo 10. Väitöspaikkana on Porthania PIII, Yliopistonkatu 3, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Jonathan Roper (Tarton yliopisto) ja kustoksena professori Lotte Tarkka (Helsingin yliopisto). Saliin otetaan yleisöä saapumisjärjestyksessä korkeintaan 50 henkilöä. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä Zoomissa.
Tarinoiden voima – kertomuksista, uskomuksista ja tiedostamisesta
Toistuva tarina mahtavasta verenseisauttajasta sai päivystävän folkloristin pohtimaan kertomusten voimaa ja vaikutusta ihmisten uskomuksiin. Jatka lukemista ”Tarinoiden voima – kertomuksista, uskomuksista ja tiedostamisesta”
Laastaria myyteille
Havaintoni mukaan sanat ”myytti” ja ”murtua” kuuluvat yleisessä keskustelussa kiinteästi yhteen. Niin myös tässä kirjoituksessa, mutta nyt onkin aika murtaa myyttien murtamisen käytäntö! Jatka lukemista ”Laastaria myyteille”
Tunteet ja tieteet – Affekti, emootio ja tieteidenvälisyys
Tutkin itkuvirsien tunteita ilmaisun ja performatiivisuuden näkökulmista. Keskeisiin kysymyksiini kuuluvat, miten tunnetila muuttuu esityksen edetessä ja miten se kuuluu itkijän äänessä. Tätä selvittäessäni olen päätynyt kulttuurintutkimuksen näkökulmista myös neurotieteiden puolelle. Lähtökohtien ja näkemysten moninaisuus on tuonut eteeni käsitteellisen ja teoreettisen ”tunnemylläkän”, jota tässä tekstissä paloittelen ja kokoan uudelleen. [Varoituksena mainittakoon heti aluksi, että oion tässä tekstissä mutkia urakkatyönä.] Jatka lukemista ”Tunteet ja tieteet – Affekti, emootio ja tieteidenvälisyys”
Yhdistelmänä ihmismielen ja kulttuurien tutkimus
Poikkitieteellisyys kulttuurien ja ihmismielen tutkimusalojen välillä on herättänyt keskustelua jo pitkään. Keskustelu on rantautunut myös folkloristiikan pariin. Jatka lukemista ”Yhdistelmänä ihmismielen ja kulttuurien tutkimus”
(Aito) Siperia opettaa?
Veikkauksen asiakaslehti X julkaisee juttusarjaa jääkiekon KHL-sarjan kaupungeista Venäjällä. Siperiassa sijaitsevaa Novosibirskia koskeva artikkeli herätti ajatuksia myös folkloristin pään uumenissa. Jatka lukemista ”(Aito) Siperia opettaa?”
Me folkloristit, muoto ja merkitys
”Kun te folkloristit olette niin vanhanaikaisia tuon formalisminne kanssa.” ”Teillä folkloristiikassa analysoidaan muotoa, mutta meillä ollaan eri tasoilla, syvemmällä.” Jatka lukemista ”Me folkloristit, muoto ja merkitys”
Pohjoisen perukoilla tuntematonta tapaamassa
Myös päivystäjä Siria on tänä syksynä ollut tutkimusmatkoilla ulkomailla. Millainen on Tromssa folkloristille, yliopistolla työskentelevälle tutkijalle ja luontoa rakastavalle vaeltajalle? Jatka lukemista ”Pohjoisen perukoilla tuntematonta tapaamassa”