Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2012

Oikeasti luomua?

|

Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut vauhdilla viimeisten 10 vuoden aikana. Globaaleilla elintarvikemarkkinoilla luomutuotteista saatava parempi hinta on lisännyt houkutusta saattaa markkinoille väärennettyjä luomutuotteita. Luomutuotteiden osalta onkin koettu tarpeelliseksi lähteä kehittämään luomun aitouden varmistavia menetelmiä, ns. aitousindikaattoreita. Aitousindikaattorit tukevat ja vahvistavat valvonnan luotettavuutta.

Kansainvälisessä tutkimusprojektissa ”Fast methods for authentication of organic plant based foods” (AuthenticFood) testataan ja kehitetään lupaavimpia analyyttisiä menetelmiä kasviperäisten luomutuotteiden aitouden todistamiseksi. Tavoitteena on tarjota valvontaorganisaatioille ja yrityksille työkaluja tuoteväärennösten tunnistamiseksi. Analyyttisten menetelmien kehittämistä ja arviointia tekevät yhteistyössä 16 eri partneria 11 eri Euroopan maasta. Lue loppuun →

Naakkamies

|

Minulle oli soitettu. Vastaajaan oli jätetty viesti. Miehen ääni luetteli numeron ja pyysi soittamaan. Koska tutkijalle ei juuri koskaan kukaan soita, päätin tarttua tilaisuuteen. Aluksi mies ei muistanut että oli soittanut. Sitten se muisti. Se tahtoi kertoa minulle naakoista. Naakat ovat kuulemma röyhkeitä vieraita lintulaudalla ja niitä on muuallakin kuin vain Turussa ja Seinäjoella. En väittänyt vastaan, mies tunsi asiansa. Keskustelimme hetken naakkakannan rajoittamisen tarpeellisuudesta. Lue loppuun →

Väitös: Leader-toimintaryhmä pyrkii tuloksiin poliittisen debatin sijaan

|

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa toteutetussa YTM Marko Nousiaisen väitöstutkimuksessa tarkastellaan EU:n Leader-maaseudunkehitysohjelman suomalaista sovellusta. Nousiainen tarkasteli sitä, millainen osallistumisen järjestelmä Leader on, millaisia poliittisen toiminnan mahdollisuuksia se tuottaa ja millaisia ehtoja se poliittiselle toiminnalle asettaa. Ruralia-instituutissa tutkijana toiminut Nousiainen osoittaa työssään, että paikallinen toimintaryhmä ei ole uskottava paikallisen demokratian instituutio, kuten joissakin arvioissa on esitetty.

Leader-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Suomessa toimii useita kymmeniä toimintaryhmiä. Tutkimuksen tavoitteena oli suomalaisen Leader-toiminnan poliittinen tulkinta, eli pyrkimyksenä oli kasvattaa ymmärrystä siitä, mitä poliittista sen toiminnassa voidaan nähdä.

Leaderiä koskevissa keskusteluissa kansalaisten suora osallistuminen toimintaan on nähty keskeisenä arvona. Kuitenkin myös valtio vaikuttaa toimintaryhmiin monin tavoin. Erityisen tärkeäksi koettiin osallistujien keskinäinen, tavoitteita ja toimintaa ohjaavia arvoja koskeva yhteisymmärrys. Kiistat ja ristiriidat puolestaan esitettiin vakavana uhkana toimintaryhmätyölle.

– Yhteisymmärrys ryhmätyössä tekee epäilemättä yhteisten tavoitteiden toteuttamisen helpommaksi, mutta samalla sen voi nähdä estävän kiistanalaisia kysymyksiä koskevan poliittisen debatoinnin mahdollisuutta, Nousiainen toteaa.

 Nousiaisen mukaan suomalainen Leader-toiminta on pikemminkin maaseutupoliittisen politiikkaohjelman toteuttamisen väline kuin paikallinen yhteiskunnallisia kysymyksiä koskeva keskusteluareena. Toimintaryhmätyö pyrkii ennemminkin tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen kuin käsittelemään yhteiskunnallisesti kiistanalaisia asioita avoimen ja julkisen debatoinnin kautta.

 Nousiainen sovelsi työssään etnografista tutkimusmenetelmää. Siinä toteutettiin osallistuvaa havainnointia Leader-toiminnan parissa, haastateltiin aktiivisia toimintaryhmätoimijoita sekä luettiin erilaisia kirjallisia lähteitä: politiikkaohjelmia, oppaita, tutkimuksia ja arviointeja.

 

 Lisätietoja:

Marko Nousiainen

050 364 0979

marko.k.nousiainen@jyu.fi  

 

 Julkaisu:

 Marko Nousiainen: Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen LEADER-toiminnan poliittisuuksista. Julkaisuja 24. 169 s. 2011.

Väitöskirjan on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia –instituutti. Väitöskirja löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/julkaisut.htm

 

 Marko Nousiainen valmistui ylioppilaaksi Iisalmen Lukiosta vuonna 1997. Hän aloitti syksyllä 1998 valtio-opin opinnot Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2004. Vuosina 2004–2010 hän on työskennellyt tutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin toimintayksikössä. Väitöstyö on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta, maa- ja metsätalousministeriöltä/ maaseutupolitiikan yhteistyöryhmältä sekä Suomen kulttuurirahastolta.      

 YTM Marko Nousiaisen valtio-opin väitöskirjan “Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen Leader-toiminnan poliittisuuksista” tarkastustilaisuus pidettiin  20.1.2012 kello 12. ( Seminaarinmäki, Historica, H320, Jyväskylä.) Vastaväittäjänä toimi professori Hilkka Vihinen (MTT, Taloustutkimus) ja kustoksena professori Marja Keränen (Jyväskylän yliopisto).

 

Kotiseutu on kokonaisuus

|

Nurmo tarvitsee kotiseutusuunnitelman

 

Kaikilla ihmisillä ei ole kotia, mutta jokaisella on kotiseutu. Se koostuu kolmenlaisista asioista: luonnonympäristöstä, rakennetusta ympäristöstä ja henkisestä ympäristöstä. Kotiseutu eletään omaksi.

Luonnonympäristöllä voi olla valtava vaikutus yksilöön. Ei ole tavatonta, jos aikuisen miehen silmät kostuvat, kun lapsuuden tuttu leikkikivi on käännetty syrjään. Tunnekuohua on vaikea selittää järkiperäisesti edes itselleen. Puun kaataminen voi synnyttää kansanliikkeen – ja on usein synnyttänytkin. Eikä puuhun tarvitse välttämättä liittyä erityisiä maisema-arvoja. Puu voi olla elämää suurempi vaikkapa siksi, että juuri sen luona kylän nuoret ovat aina tavanneet toisiaan. Asukkaiden tuntema loukkaus on todellinen ja syvä: ilman puuta paikka ei enää tunnu samalta. Mutta metsänhoitajahan ei voinut tietää…

Rakennettu ympäristö herättää vähintään yhtä vahvoja tunteita. Kirkon polttaminen suututtaa myös niitä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Se kuohuttaa jopa toisella puolella Suomea. Yhteiseen kulttuuriperintöön kohdistuva rikos on anteeksiantamaton. Palaneen rakennuksen raunioilla tuntuu kuin olisi menettänyt palan omasta itsestään.

Kotiseudun avainkohteen ei tarvitse ole erityisen kaunis. Jos lapsia pyydetään nimeämään viisi kotiseudun tärkeintä paikkaa, eniten mainintoja saattaa kerätä rähjäinen lautatarha tai takapiha. Paikka ei ehkä ole arkkitehtoninen helmi, mutta se voi olla yksi kotiseudun tärkeimmistä kiinnekohdista. Siellä me on aina pyöritty… Leikkipaikan menettämisestä aiheutuva närkästys, suru tai järkytys voi olla pysyvä.

Luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö jättävät jokaiseen pysyviä jälkiä. Tärkeintä kotiseutua on kuitenkin henkinen ja toiminnallinen ympäristömme. Miten syödään, puhutaan, pukeudutaan, käyttäydytään, miten meillä päin tavataan ajatella ja toimia eri tilanteissa. Tapojen tuttuus saa olon kotoisaksi – tai vieraaksi. Tätäkään ympäristöä ei pidä tahallaan loukata. Kadunnimen vaihtaminen voi herättää kapinan. Vieras tai muuten oudoksi koettu nimi loukkaa, sillä nimi on paikan muisti.  Oma kieli on ihmisen identiteetin ytimessä. Siksi murresanan kirjoitusasu voi synnyttää pitkällisiä oppiriitoja maakuntalehden yleisönosastossa.

 

—

Nurmon halki virtaava joki ja sen rannoille levittyvät perinnemaisemat, nauhamainen kyläasutus Ylijoelta Kouran ja Veneskosken kautta Keski-Nurmoon ja Alapäähän, ovat tärkeä alue nurmolaisuuden rakentumisessa. Kun Nurmonjokilaaksoa tarkastellaan ison kaupungin osana, on tärkeää että alueen kulttuuriarvoja ja sen asukkaiden identiteettiä kohdellaan kunnioittavasti. Tätä on kulttuurisesti kestävä kehittäminen.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on aloittamassa hankkeen, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja kartoittaa ne tekijät ja kohteet, jotka ovat nurmolaisuuden peruspilareita. Tarkoituksemme on toteuttaa kevään 2012 aikana pilottihankkeena Nurmonjokilaakson kotiseutusuunnitelma. Sen onnistumisessa tarvitsemme apua kaikilta alueen kotiseudukseen kokevilta ihmisiltä. Kotiseudun syvärakenteita, ydinarvoja ja avainkohteita ei voi asiantuntija osoittaa ulkopuolelta. Kotiseutu on kokemuksellinen asia. Jokainen mielipide on tärkeä. Jokaisella on kotiseutu, ja kotiseutu on kokonaisuus.

 

Sulevi Riukulehto

aluehistorian tutkimusjohtaja

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Epanet-verkosto

 

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Nurmoo-Seuran toimittamassa Nurmon Joulu 2011 –kotiseutulehdessä.

Ruralia-instituutin vihannestutkimus ja kehittämistyö laajasti esillä Maataloustieteen päivillä

|

Helsingissä pidetyillä Maataloustieteen päivillä ( 10.-11.1.2012) kuultiin satoja esitelmiä ja posteriesityksiä, jotka antoivat  läpileikkauksen Suomessa toteutettavaan maataloustutkimukseen.

Ruralia-instituutti oli vahvasti edustettuna erityisesti Vihannesviljelyn haasteet – sessioissa, joiden  puheenjohtajana toimi tutkimuskoordinaattori Sari Iivonen Ruralia- instituutista. Sessiossa kuultiin Ruralia-instituutin projektipäällikkö Riina Tuomisen posteriesitys aiheesta GlobalGap HeVi-standardin pilotointi, jossa esiteltiin keinoja, joiden avulla suomalaiset vihannestilat pystyvät saavuttamaan kansainvälisen GlobalGap-standardin vaatimukset.

 Projektisuunnittelija Anne Piirainen Ruralia-instituutista esitelmöi ravinteiden riittävyydestä jäävuorisalaatin avomaantuotannossa kasvurytmitutkimusten valossa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa lannoitussuositusten laadinnassa.  Sari Iivonen esitelmöi aiheesta Biofumikaatio jäävuorisalaatin viljelykierrossa – menetelmän mahdollisuudet ja heikkoudet pahkahomeen torjunnassa. Biofumikaatiolla tarkoitetaan kasvien luontaisen puolustusyhdisteiden hyödyntämistä kasvintuhoojien biologisessa torjunnassa. Biologisia torjuntamenetelmiä on tarpeen kehittää erityisesti luomutuotannnossa hyödynnettäväksi.

 Vihannesviljelyn haasteet sessiossa esiteltiin Ruralia -instituutin koordinoimassa Vikke – hankkeessa toteutettujen vihannesten lajikekokeiden tuloksia. Vaihtoehtoja väkilannoitteille sessiossa esiteltiin Ruralian ja MTT:n yhteisessä ESBIO- Energiaomavarainen maatila-hankkeessa syntyneitä tuloksia kierrätyslannoitteiden soveltuvuudesta luomujäävuorisalaatin tuotantoon.

Projektipäällikkö Hannele Suvanto Ruralia-instituutista piti esitelmän aiheesta  ”Luottamus ja sitoutuminen kantavina voimina tuottajien ja jalostajan välisessä liikesuhteessa.” 

Projektipäällikkö Kari Alasaari Ruralia-instituutista oli mukana esityksessä ” Maatilayrittäjät maatalouskoneiden ja -laitteiden tuotekehityksen tukena”.

 

 Esityksiin ja postereihin liittyvät artikkelit  päivitetään  osoitteeseen:  

http://www.smts.fi/mtpvt2012sessiot.html

 

Tiivistelmät  esityksistä löytyy osoitteesta:

http://www.smts.fi/abstraktit_MtPaivat_2012.pdf

>Sivu 82, Luottamus ja sitoutuminen kantavina voimina tuottajien ja jalostajan välisessä liikesuhteessa

>Sivut 121-125, Vihannesviljelyn haasteet

> Sivu 231,  Maatilayrittäjät maatalouskoneiden ja -laitteiden tuotekehityksen tukena

 > Sivut 250-251 Vihannesviljelyn haasteiden posteritiivistelmät 

 

Lisätiedot:

 Sari Iivonen

 050 5762 882

sari.iivonen@helsinki.fi

Valtakunnallinen luomututkimusseminaari 1.-2.11.2012 Mikkelissä

|

Mikkelissä järjestetään valtakunnallinen luomututkimusseminaari 1.-2.11-2012. Järjestelyistä vastaavat Ruralia-instituutti, MTT ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.

Seminaari on osa Mikkeliin perustettavan Luomuinstituutin toimintaa. Sen tarkoitus on tuoda esille Euroopassa tehtävää luomuelintarvikkeisiin liittyvää ajankohtaista tieteellistä tutkimusta. Seminaarin aihepiirejä ovat mm. luomuelintarvikkeiden laatu ja alkuperän todentaminen, luottamus elintarvikeketjussa, luomuun liittyvät terveydelliset tekijät sekä turvallisuus. Seminaarissa käsitellään myös elintarvikkeiden nimisuojiin liittyvää kehitystä Euroopassa.

Seminaariin kutsutaan puhujiksi korkeatasoisia tutkijoita ja asiantuntijoita sekä elintarviketeollisuuden edustajia niin koti- kuin ulkomailta. Seminaarin viimeisenä päivänä tutustutaan paikalliseen luomutuotantoon. Seminaarin kieli on englanti.

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen, puh. 050 318 0283, carina.tikkanen-kaukanen@helsinki.fi

Luomualan erikoistumisopintojen aloitusjakso maaliskuussa

|

Luomualan erikoistumisopintojen kevään aloitusjakso 20.-21.3.2012

Luomualan erikoistumisopinnoissa (30 op) voi suuntautua yhteen kolmesta teemasta: luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden kestävyys, yrittäjyys ja sen edistäminen sekä viestintä, neuvonta ja opetus. Voit myös valita juuri ne opintojaksot, jotka parhaiten palvelevat omia tavoitteitasi.

Vuosittain uudistuvalta koulutustarjottimelta voi valita myös vain yksittäisiä jaksoja. Koulutus suoritetaan 2–4 vuodessa.

Koulutuksessa keskeistä ovat ajankohtaiset kehittämiskysymykset, kokonaisvaltainen näkökulma elintarvikeketjuun, monipuoliset opetusmenetelmät (ml. sulautuva ja verkkovälitteinen opetus), työelämä- ja asiakaslähtöisyys sekä yhteistyö.

Tietojen ja taitojen lisäksi lähijaksot tarjoavat myös virkistystä ja hyvinvointia; musiikkia, taidetta, liikettä, elämyksiä ja kokemuksia, jotka toisaalta edistävät oppimista ja toisaalta innostavat vastaamaan arkipäivän haasteisiin.

Koulutustarjotinta päivitetään vähintään kaksi kertaa vuodessa, joten kannattaa vierailla sivuilla usein. Voit myös ilmoittautua sähköpostilistalle, jolloin saat tiedon uusista opintojaksoista kätevästi sähköpostiisi.

Luomualan erikoistumisopinnot -esite (pdf)

Katso lisätietoja koulutusohjelman nettisivuilta!

Tule mukaan lähiluomun työpajoihin!

|

Kuinka kuluttaja löytää luomuruuan ja myyjät kuluttajan kestävästi ja ilman turhia mutkia?

Tule oppimaan ja pohtimaan uutta luomun jakelukanavista sekä lähisuoramyynnin mahdollisuuksista ja vuorovaikutuksesta. Tarjolla käytännön esimerkkejä, ryhmätöitä, teoriaa, oppimistehtävä, pientä purtavaa, liikuntaa ja Mikkelin pajoissa myös valokuvataidetta.

Katso lisätietoja lähiluomun työpajoista Luomualan erikoistumisopintojen www-sivuilta!