Kaksoiskuntalaisuus on sana, joka aika ajoin ponnahtaa toiveita herättäen julkiseen keskusteluun. Itse tunnistan sen 1990-luvun keskusteluista, mutta idea on varmasti vanhempi. Pelkistetysti kyse on ajatuksesta, että ihmisillä olisi omaan valintaan perustuen mahdollisuus identifioitua yhden kotikunnan sijaan kahden kunnan asukkaaksi. Tästä esimerkkinä esitetään mökkipaikkakunnalla aikaansa viettävä henkilö. Kutkuttava ajatus on, että mökkiläiset voisivat halutessaan ohjata osan verotuloistaan ”toiseen kotikuntaansa” ja siten tukea sen palveluja ja kehittämistä, siis osoittaa konkreettisesti sympatiaa mökkikuntaa kohtaan. Lue loppuun
Rantaelämää
Yksi työssäkäyvän ihmisen elämän kohokohtia on loma. Koska lomaa on rajallinen määrä, pyritään se hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Monet suuntaavat esimerkiksi ulkomaille maksimoidakseen arjesta irti pääsemisen. Näin tein minäkin osana perheemme pakoa pimeästä Suomesta kohti etelän aurinkoa. Lue loppuun
”Suihkussa liian vähän painetta, muuten kaikki hyvää”
Kylmää, loskaa, pimeää… eipä ihme, että juuri nyt, jos milloinkaan, sitä haikailee jonnekin muualle – aurinkoon ja lämpöön. Sakenevan räntäsateen kiihdyttämänä matkahaaveet lähtevät lentoon: matkatoimistojen nettisivujen kuvissa palmut huojuvat, valkoiset rannat hohtavat kutsuen, voi melkein kuulla jääpalojen kolahtavan lasiin ja haistaa aurinkorasvan tuoksun. Ryhdyn selaamaan hotellivaihtoehtoja: merinäköala tai muu kaunis maisema olisi kiva, siisti ja rauhallinen ympäristö myös, ilmastointilaite olisi ihan must, jos on kauhean kuumaa ja jos vielä olisi paikallisia tuotteita aamupalapöydässä, niin sehän olisi siinä. Kuulostaako tutulta? Lue loppuun
Aikuinen – tule opiskelemaan osuustoiminnan ja yhteisötalouden kursseillemme
Monet aikuiset täydennyskouluttautuvat ja opiskelevat. Niin minäkin. Näyttäisi yhä selvemmältä, että tämä trendi ei ole laantumassa, sillä vaikka suomalainen peruskoulutus, ammattikoulutus sekä korkeakoulutus vievätkin pitkälle, niin työ- ja yrityselämän osaamisen ja taitojen tarpeet muuttuvat. Toisaalta opiskella voi myös sekä itsensä että yhteisen hyvän vuoksi – ilman erillistä suoraa hyvitystä. Osaamista täydentävän aikuiskoulutuksen lisäksi myös sivistävällä aikuiskasvatuksella on merkitystä. Parhaimmillaan voi olla vaikeaa sanoa, mihin aikuiskoulutus loppuu ja mistä aikuiskasvatus alkaa. Lue loppuun
Mitä Green Care -yrittäjyys voisi olla?
Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke on ideoinut Green Care -toimintamalleja yhteistyössä alueen eri toimijoiden, kuten yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien kanssa. Luonto-, eläin- ja puutarha- ja maatila-avusteisia Green Care -palveluja voidaan hyödyntää paitsi kuntouttavassa myös ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Hankkeen palvelukokeiluissa asiakkaina ovat olleet muun muassa koulu- ja erityisopiskelijaryhmät, työyhteisöt, aikuissosiaalityön asiakkaat sekä omaishoitajat. Pienimuotoiset palvelukokeilut ovat osoittaneet, että luonto sopii hyvin osaksi sosiaali-, terveys-, virkistys-, kasvatus- ja hyvinvointipalveluja ja että Green Care -toiminta on ollut mielekästä kokeilujen asiakkaille. Lue loppuun
Digitaaliset ihmistieteilijät kokoontuivat Helsingissä – HELDIG Summit 2017
Ihmismieli muuttuvassa maailmassa, digitaaliset ihmistieteet ja HELDIG
Strategiaan perustuva profiloituminen on zeitgeist eli ajan kuva suomalaisissa yliopistoissa 2010-luvulla. Human Mind in Changing World on yksi kolmesta Helsingin yliopiston strategisesta tutkimusalueesta, jonka vahvistamiseen myönnettiin resursseja myös Suomen Akatemian PROFI2-haussa vuonna 2015. Ihmismieli muuttuvassa maailmassa -painopiste jakautuu edelleen kolmeen temaattiseen alueeseen, joista olennaisin tämän tekstin kannalta on Digital Humanities eli digitaaliset ihmistieteet. Strategiat johtavat toisinaan toimintaan, sillä Ilman yllä mainittua profiloitumista pääotsikon mukaista tutkijatapaamista olisi tuskin järjestetty nykymuodossaan. Lue loppuun
Pöytäkirjojen pauloissa
On tullut vietetyksi päiviä päästätysten Savonlinnan ja Mikkelin kaupunkien aluejohtokuntien kokouspöytäkirjojen seurassa. Luen ja erittelen pöytäkirjoja ja muita dokumentteja päästäkseni jyvälle kuntaliitosalueilla toimineiden aluejohtokuntien tekemisistä vuosina 2013–2017. Tällainen askare liittyy maaseutualueiden osallistumis- ja vaikuttamismuotoja selvittävään Oppia aluevaikuttamisesta – aluejohtokunnat maaseutualueiden osallistumiskäytäntönä -hankkeeseen. Lue loppuun
Suomen Maantieteellinen Seura 130 vuotta
Suomen Maantieteellinen Seura on kartoittanut Suomea ja sen tulevaisuutta vuodesta 1887 lähtien. Seuran toimesta julkaistiin vuonna 1899 Suomen kartasto, joka oli maailman ensimmäinen kansalliskartasto. Sitä ihasteltiin edistyksellisenä tieteellisenä innovaationa mm. Berliinin maantieteilijäkongressissa. Näin maantieteilijät tekivät maatamme tunnetuksi kartoittamalla Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Lue loppuun