Materiaaleja väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn oppilaitoksissa, osa 4

HY+:n organisoiman ja Opetushallituksen rahoittaman ”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy oppilaitoksissa” koulutusjakson sisältöön kuuluu koulutusjakson aikana toteutettava kehittämistehtävä.

Tavoitteena on, että koulutuksen päätyttyä osallistuja on ollut mukana työstämässä kehittämistehtävää, joka voi olla esimerkiksi käytännön kokeilu, konkreettisen materiaalipaketin kasaamista, uuden materiaalin tai menetelmän kehittämistä tai muuta työyhteisön toimintakulttuuria kehittävää toimintaa. Tavoitteena on myös, että kehittämistehtävä on mahdollista siirtää osaksi omaa/muiden opetusta/työtä. Kehittämistehtävien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvionnissa kurssiosallistujat ovat saaneet tukea aiheepiirin hyvin tuntevilta asiantuntijoilta.

Kehittämistehtävissä tuetaan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin käsittelemistä ja ehkäisemistä laajasti (esim. yksittäisen ennaltaehkäisevän teeman kautta) omassa toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa laajemminkin, sekä tuodaan esille erilaisia keinoja kehittää koulun toimintakulttuuria väkivaltaista radikalisoitumista ehkäiseväksi.

”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy kouluissa/oppilaitoksissa” koulutusjaksojen aikana on tähän mennessä toteutettu 47 erilaista julkista kehittämistehtävää. Kehittämistehtävät on jaoteltu kolmeen pääluokkaan: 1) oppilaisiin/opiskelijoihin ja opetukseen liittyvät, 2) kouluyhteisöön liittyvät ja 3) oppilaitoshenkilöstöön ja hallintoon liittyvät.

 

Kuvio 1. Kehittämistehtävien pääteemat. (Kuva valitettavan epäselvä, kuvio ladattavissa täältä: kehittämistehtävät uusi_luokittelu)

”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy oppilaitoksissa” koulutusten tähän mennessä valmistuneet kehittämistehtävät. Suluissa oleva numero tehtävän perässä kuvaa tässä tai edellisissä blogiteksteissä julkaistujen kehittämistehtävien numeroa. Osasta kehittämistehtäviä on ladattavissa lisämateriaalia tekstin sisältä löytyvistä linkeistä. Kehittämistehtävistä julkaistaan anonymisoituja versioita, mikäli työn luonne sitä vaatii.

 

38. Kurra, Haatainen, Wacklin pohtivat kehittämistehtävässään uuden, suuren ja heterogeenisen yhtenäiskoulunsa tulevaa yhteistä arvopohjaa, toimintakulttuurin kehittämistä  ja me-hengen vahvistamista. Edellä mainituilla toimilla tarkoituksena on muun muassa polarisaation ennaltaehkäiseminen.

Tavoitteiksi työlleen he asettivat erityisesti seuraavat teemat:

 

40. Ylitervo ja Löyttyniemi-Saaristo pohtivat Miriam Attiaksen ohjauksessa kehittämistehtävässään vastakkainasettelua purkavaa työotetta opettajan työssä ja kehittivät toimintamallin sen huomioimiseen.

Kehittämistehtävän taustateoriana on Bart Brandsman malli polarisaatiosta. Videon polarisaatiomallin keskeisistä rooleista, mekanismeista sekä sen purkamisen mahdollisuksista voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=QkPVmFZe47I

Oppilaitoksissa kohdattaviin konfliktitilanteisiin kehittämistehtävässä esitellään esitettäväksi yhdeksän arvostavaa kysymystä:

Polarisaatiosta voi lukea lisää täältä: https://www.sitra.fi/artikkelit/oikein-kayty-dialogi-purkaa-polarisaatiota/

Loppuun kehittämistehtävässä todetaan ohjaaja Miriam Attiaksen sanoin:

”Rauha ei tarkoita konfliktin puuttumista, vaan sitä, että niitä osataan käsitellä.”

 

41. Ruohoniemi ja Ketola käsittelivät kehittämistehtävässään ammatilliseen koulutukseen, suomalaiseen työelämään ja opiskelijoiden työelämään siirtymisen tukemiseen liittyviä teemoja. Kehittämistehtävässä pohdittiin sitä, kuinka ammatillisesta koulutuksesta työelämään lähteviä opiskelijoita voidaan tukea ja miten työelämään lähtemisen valmistamista oppilaitoksessa voitaisiin kehittää. Tuotoksena syntyi etukäteisohjeistus työelämään meneville opiskelijoille.

Kehittämistehtävässä pohdittiin mm. seuraavia työelämään liittyviä teemoja/kysymyksiä:

• Työelämän toimintatavat (esim. kello, poissaoloilmoitukset)
• Oma aktiivinen rooli (sitoutuminen, vastuun ottaminen, työn arvostaminen)
• Miten luoda hyvä ensivaikutelma?
• Miten ollaan töissä/kahvitauolla?
• Työkaverin puhuttelu

Keskeisenä pidettiin, että työpaikkojen piilotoimintatapoja voidaan käsitellä jo ennen työhön siirtymistä, ja kehittää näin ollen opiskelijan valmiuksia siirtyä työelämään.

 

42. Linjava ja Sinisalo  kertovat kehittämistehtävästään seuraavaa:

”Kehitystehtävämme on tarkoitettu peruskouluikäisten lasten ja nuorten, koulussa ilmenevien ristiriitojen selvittelyyn ja sovitteluun. Pohjana on Naapuruussovittelun toimitamalli.

Kun riitojen taustalla on mahdollisesti perheiden väliset, maailmankatsomukseen, etniseen taustaan tai kulttuuriin liittyvät seikat, muodostuu jako “meihin” ja “heihin” hyvinkin helposti. Tämä ajattelutapa on omiaan ruokkimaan stereotyyppisiä käsityksiä, jotka vahvistuessaan voivat johtaa polarisaatioon. Kun osapuolet ovat näkemyksellisesti ajautuneet riittävän kauas toisistaan, on yhteistyön tekeminen riidan sovittelussa vaikeaa. Jotta tämä voitaisiin välttää, tulee osapuolet saada varhaisessa vaiheessa keskustelemaan puolueettoman sovittelijan kanssa, joka kuuntelee osapuolia ja pyrkii saamaan heidät löytämään yhteinen ratkaisu ongelmaan.”

Kehittämistehtävässä esitetään kaksi mallia, joista toinen käsittelee koulun sisäistä toimintamallia, ja toinen koulun ulkopuolista sovittelua. Koulun sisäisen toimintamallin juurruttamiseksi kouluun muodostetaan sovittelutiimi, esimerkiksi 1-2 opettajasta ja kuraattorista.

Sovittelutiimin tavoitteena on:

• tasapuolinen kuuntelu
• avoin keskustelu
• sovinnon yhteinen työstäminen ja löytäminen
• olennaisten osapuolten kokemus osallisuudesta.

Toimintamallin koulun sisäiseen ja ulkopuoliseen sovitteluun:

1. Toimintamalli kouluun konfliktitilanteen selvittämiseen

Toimintamalliin liitettiin myös ohjeita arvostavista kysymyksistä, joiden avulla konfliktitilannetta voi lähteä purkamaan:

2. Toimintamalli koulun ulkopuoliseen sovitteluun.

Kehittämistehtävän materiaalin voi ladata täältä: Sovittelu työtapana koulussa 2.0

Videon polarisaatiomallin keskeisistä rooleista, mekanismeista sekä sen purkamisen mahdollisuksista voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=QkPVmFZe47I

Polarisaatiosta voi lukea lisää täältä: https://www.sitra.fi/artikkelit/oikein-kayty-dialogi-purkaa-polarisaatiota/

 

43. Miettisen kehittämistehtävässä rakennettiin dialogipaja ja jaksosuunnitelma sosionomiopiskelijoille teemasta väkivaltaisen radikalisoituminen. Tavoitteena on, että sosionomiopiskelijat olisivat jo ennen työhön siirtymistä pohtineet sosiaalityön keinoja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn, jotta työelämässä haasteita kohdatessa ilmiö ei tuntuisi täysin vieraalta.

Dialogipajassa hyödynnetään SITRA:n materiaaleja, joihin voi tutustua täältä: https://www.sitra.fi/eratauko/#tyokalut

 

44. Kettunen ja Rantanen  pohtivat kehittämistehtävässään rakentavaa ja yhteisöllistä konfliktinratkaisua oppilaitoksissa. Kehittämistehtävän tuotoksena on materiaalipankki,

Tässä konfliktinratkaisuun liittyvässä kehittämistehtävässä tavoitteet ovat seuraavat:

• „Vahvistaa ymmärrystä konfliktien syntyprosessista
• „Konfliktien väkivaltaistumisen ehkäisy ja yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen.
• „Estää ongelmien pitkittyminen ja eskaloituminen (usein tyypillistä kun loukataan perhettä, sukua, etnistä ryhmää tms.) sekä huolehtia aiempia malleja paremmin myös jälkihoidosta katkeruuden ja koston kierteen katkaisemiseksi.
• „Pyrkiä eroon rangaistuskeskeisyydestä konflikteihin ja kiusaamiseen reagoimisessa. Rangaistuksiakin toisinaan tarvitaan mutta olennaisempaa kuin tekojen sanktiointi, on oppia tapahtuneesta niin paljon, että parhaimmillaan koko yhteisön toiminta voi kehittyä.
• „Hyödyntää hyviä käytänteitä ja kokemuksia jo olemassa olevista malleista.

Konfliktinratkaisun vaiheita on mallissa neljä:

1. Ennaltaehkäisy
2. Väliintulo
3. Sovittelu
4. Sovinnonteko

Kehittämistehtävässä hyödynnetään myös haastatteluaineistoa, jossa esillä on sekä huoltajien että kasvattajien näkemyksiä konfliktinraktaisusta. Oheiset lainaukset kehittämistehtävästä:

”Riitojen ennaltaehkäisyn kannalta olisi tärkeää lisätä opettajien ja suomalaisten vanhempien tietoa vieraista kulttuureista. Toivoisin, että suomalaiset vanhemmat tulisivat kysymään minulta tavoistamme ja kulttuuristamme. Usein tulee tunne, että suomalaisten mielestä tummaihoiset edustavat kaikki jotain samaa vierasta kulttuuria, vaikka esim. Afrikassa on useita eri kieliä, maita ja erilaisia tapoja, eri kulttuureja. Jos lapseni joutuisi koulussa konfliktiin, pitäisi mielestäni koulun kutsua keskusteluun riitaantuneet oppilaat ja heidän perheensä ja pitäisi tehdä sovinto.” (isä, Kongo)

 

”Joskus haasteita eri kulttuuritaustasta perheiden kanssa esim. Vastuu-kysymyksissä eli mikä on koulun vastuulla ja mikä taas vanhempien velvollisuus oppilaiden välisiä konflikteja selvitellessä.Pahimmillaanollaan tilanteessa, jossa vanhemmat alkavat riidellä keskenään. Tässä on kohta, jossa tarvitaan kulttuuritulkkia ja sovittelijaa väärinymmärrysten välttämiseksi. Kunnia –kysymykset ovat vaikeita llimittyessäänkonflikteihin.” (opettaja, Kajaani)”

 

”Tärkeää kuulla ristiriitatilanteessa osallisia oppilaita yhdessä ja myös erikseen. Tärkeää olisi kuulla myös perheiden mielipide, koska heillä voi olla kerrottavanaan jotain oppilaan elämäntilanteeseen, kulttuuritaustaan, kaverisuhteisiin liittyvää, mistä koulussa ei tiedetä. Toista ihmistä pitää kunnioittaa ja vanhempien tehtävä on opettaa se taito lapsilleen.” (isä, Syyria)”

Kehittämistehtävän materiaalin voi ladata täältä: Konfliktinratkaisu oppilaitoksissaUUSIN

 

45. Tuomensaaren ja Rantasen kehittämistehtävässä tuotettiin väkivaltaista radikalisoitumista ilmiönä taustoittava teksti, sekä oppilaitoksille suunnattu toimintaohjekaavio tilanteisiin, joissa huoli oppilaan mahdollisesti väkivaltaisesta radikalisoitumisesta herää. Kaavioon voi täyttää oma kunnan yhteystiedot:

Taustoittavassa tekstissä

• Määritellään väkivaltaiseen ääriajatteluun liittyviä teemoja. (ks. Leena Malkin luento aiheesta täältä: https://www.youtube.com/watch?v=Fdcj_a0rxMw
• Nostetaan esille tiettyjä teemoja ja toimia joita koulu voi tehdä väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisemiseksi
• Ohjataan opettajaa arvioimaan omaa opetustaan ja väkivaltaisen ääriajattelun ennaltaehkäisyä valmiiden kysymysten avulla (ks. kuva alla)
• Esitetään joitain huomioita siitä, milloin opettajan saattaa olla syytä huolestua väkivaltaisesta radikalisoitumisesta
• Esitellään Ankkuri toimintaa (ks. Ankkuri-toiminnan käsikirja täältä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161483/SM_16_19_Ankkuritoiminnan_kasikirja.pdf)
• sekä listataan lisälukemistoa.

Kehittämitehtävän materiaalit voi ladata täältä: Toimintaohje-kuva (Huoli oppilaan radikalisoitumisesta?) Toimintaohjekuvan liite (taustatietoa opettajalle ja kouluille)

 

46. Kallion kehittämistehtävä ”pohjautuu kokeiluun käyttää ulkopuolista sovittelua konfliktinratkaisemisessa kouluympäristössä. Hahmottelen konfliktiratkaisumallia kouluun ja pohdin ulkopuolisen sovittelun mahdollisuuksia konfliktiratkaisun tukena koulussa.”

Kehittämistehtävässä ulkopuolinen Depolarize-fi -hankkeen sovittelu toteutettiin koulussa.  Kehittämistehtävässä pohditaan ulkopuolisen sovittelun etuja ja huomioon otettavia seikkoja (ks. kuva alla.)

Kehittämistehtävän materiaali on ladattavissa täältä: Konfliktit kouluarjessa (Kallio)

 

47. Ruohikkon ”Polarisaation käsittely lukiossa elokuvakasvatuksen keinoin” kehittämistehtävässä käydään läpi  Bart Brandsman polarisaatiomallia   lukioon elämänkatsomustiedon, uskonnon, yhteiskuntaopin ja filosofian oppitunneile kehitetyn oppituntikokonaisuuden avulla.

Ruohikon kuvausta kehittämistehtävästään:

”Tämä kahden 75 minuutin oppitunnin mittainen suunnitelma pohjautuu huomioon siitä, että lukiolaiset ovat kiinnostuneita käsittelemään ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, mutta heillä ei aina ole välineitä esimerkiksi uutisten syvällisempään analysointiin. Yhteiskunnallinen polarisaatio on ilmiö, jonka moni tunnistaa, ja jota voidaan tarkastella sekä teoreettisesti että toiminnallisesti. Teoreettista näkökulmaa tässä tuntisuunnitelmassa edustaa filosofi Bart Brandsman polarisaatioteoria. Toiminnallinen osuus perustuu Reetta Huhtasen Aatos jaAmine (Gods of Molenbeek, 2018) -dokumenttielokuvaan.

Rauhankasvatusinstituutti toteuttaa keväällä 2019 mediakasvatusta ja katsomusdialogia yhdistävää opetuskokonaisuutta Aatos ja Amine -elokuvan pohjalta. Kokonaisuudessa käsitellään uskontoja ja katsomuksia mediassa, ystävyyttä ja yksinäisyyttä sekä kuulumista yhteisöön ja yhteiskuntaan. Kaikkien opettajien käyttöön elokuva tulee joulukuussa 2019, kun se esitetään Ylellä. Tämän tuntisuunnitelman tavoitteena on yhdistää Rauhankasvatusinstituutin Aatos ja Amine -opetuskokonaisuus ja polarisaatioteoria.”

Kehittämistehtävän materiaalin voi ladata täältä: Kehittämistehtävä_Ruohikko

Videon polarisaatiomallin keskeisistä rooleista, mekanismeista sekä sen purkamisen mahdollisuksista voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=QkPVmFZe47I

Polarisaatiosta voi lukea lisää täältä: https://www.sitra.fi/artikkelit/oikein-kayty-dialogi-purkaa-polarisaatiota/