Tekijä: Katja Vallinkoski

HY+:n organisoiman ja Opetushallituksen rahoittaman ”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy oppilaitoksissa” koulutusjakson sisältöön kuuluu koulutusjakson aikana toteutettava kehittämistehtävä.

Tavoitteena on, että koulutuksen päätyttyä osallistuja on ollut mukana työstämässä kehittämistehtävää, joka voi olla esimerkiksi käytännön kokeilu, konkreettisen materiaalipaketin kasaamista, uuden materiaalin tai menetelmän kehittämistä tai muuta työyhteisön toimintakulttuuria kehittävää toimintaa. Tavoitteena on myös, että kehittämistehtävä on mahdollista siirtää osaksi omaa/muiden opetusta/työtä. Kehittämistehtävien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvionnissa kurssiosallistujat ovat saaneet tukea aiheepiirin hyvin tuntevilta asiantuntijoilta.

Kehittämistehtävissä tuetaan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin käsittelemistä ja ehkäisemistä laajasti (esim. yksittäisen ennaltaehkäisevän teeman kautta) omassa toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa laajemminkin, sekä tuodaan esille erilaisia keinoja kehittää koulun toimintakulttuuria väkivaltaista radikalisoitumista ehkäiseväksi.

”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy kouluissa/oppilaitoksissa” koulutusjaksojen aikana on tähän mennessä toteutettu 47 erilaista julkista kehittämistehtävää. Kehittämistehtävät on jaoteltu kolmeen pääluokkaan: 1) oppilaisiin/opiskelijoihin ja opetukseen liittyvät, 2) kouluyhteisöön liittyvät ja 3) oppilaitoshenkilöstöön ja hallintoon liittyvät.

 

Kuvio 1. Kehittämistehtävien pääteemat. (Kuva valitettavan epäselvä, kuvio ladattavissa täältä: kehittämistehtävät uusi_luokittelu)

”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy oppilaitoksissa” koulutusten tähän mennessä valmistuneet kehittämistehtävät. Suluissa oleva numero tehtävän perässä kuvaa tässä tai edellisissä blogiteksteissä julkaistujen kehittämistehtävien numeroa. Osasta kehittämistehtäviä on ladattavissa lisämateriaalia tekstin sisältä löytyvistä linkeistä. Kehittämistehtävistä julkaistaan anonymisoituja versioita, mikäli työn luonne sitä vaatii.

 

38. Kurra, Haatainen, Wacklin pohtivat kehittämistehtävässään uuden, suuren ja heterogeenisen yhtenäiskoulunsa tulevaa yhteistä arvopohjaa, toimintakulttuurin kehittämistä  ja me-hengen vahvistamista. Edellä mainituilla toimilla tarkoituksena on muun muassa polarisaation ennaltaehkäiseminen.

Tavoitteiksi työlleen he asettivat erityisesti seuraavat teemat:

 

40. Ylitervo ja Löyttyniemi-Saaristo pohtivat Miriam Attiaksen ohjauksessa kehittämistehtävässään vastakkainasettelua purkavaa työotetta opettajan työssä ja kehittivät toimintamallin sen huomioimiseen.

Kehittämistehtävän taustateoriana on Bart Brandsman malli polarisaatiosta. Videon polarisaatiomallin keskeisistä rooleista, mekanismeista sekä sen purkamisen mahdollisuksista voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=QkPVmFZe47I

Oppilaitoksissa kohdattaviin konfliktitilanteisiin kehittämistehtävässä esitellään esitettäväksi yhdeksän arvostavaa kysymystä:

Polarisaatiosta voi lukea lisää täältä: https://www.sitra.fi/artikkelit/oikein-kayty-dialogi-purkaa-polarisaatiota/

Loppuun kehittämistehtävässä todetaan ohjaaja Miriam Attiaksen sanoin:

”Rauha ei tarkoita konfliktin puuttumista, vaan sitä, että niitä osataan käsitellä.”

 

41. Ruohoniemi ja Ketola käsittelivät kehittämistehtävässään ammatilliseen koulutukseen, suomalaiseen työelämään ja opiskelijoiden työelämään siirtymisen tukemiseen liittyviä teemoja. Kehittämistehtävässä pohdittiin sitä, kuinka ammatillisesta koulutuksesta työelämään lähteviä opiskelijoita voidaan tukea ja miten työelämään lähtemisen valmistamista oppilaitoksessa voitaisiin kehittää. Tuotoksena syntyi etukäteisohjeistus työelämään meneville opiskelijoille.

Kehittämistehtävässä pohdittiin mm. seuraavia työelämään liittyviä teemoja/kysymyksiä:

• Työelämän toimintatavat (esim. kello, poissaoloilmoitukset)
• Oma aktiivinen rooli (sitoutuminen, vastuun ottaminen, työn arvostaminen)
• Miten luoda hyvä ensivaikutelma?
• Miten ollaan töissä/kahvitauolla?
• Työkaverin puhuttelu

Keskeisenä pidettiin, että työpaikkojen piilotoimintatapoja voidaan käsitellä jo ennen työhön siirtymistä, ja kehittää näin ollen opiskelijan valmiuksia siirtyä työelämään.

 

42. Linjava ja Sinisalo  kertovat kehittämistehtävästään seuraavaa:

”Kehitystehtävämme on tarkoitettu peruskouluikäisten lasten ja nuorten, koulussa ilmenevien ristiriitojen selvittelyyn ja sovitteluun. Pohjana on Naapuruussovittelun toimitamalli.

Kun riitojen taustalla on mahdollisesti perheiden väliset, maailmankatsomukseen, etniseen taustaan tai kulttuuriin liittyvät seikat, muodostuu jako “meihin” ja “heihin” hyvinkin helposti. Tämä ajattelutapa on omiaan ruokkimaan stereotyyppisiä käsityksiä, jotka vahvistuessaan voivat johtaa polarisaatioon. Kun osapuolet ovat näkemyksellisesti ajautuneet riittävän kauas toisistaan, on yhteistyön tekeminen riidan sovittelussa vaikeaa. Jotta tämä voitaisiin välttää, tulee osapuolet saada varhaisessa vaiheessa keskustelemaan puolueettoman sovittelijan kanssa, joka kuuntelee osapuolia ja pyrkii saamaan heidät löytämään yhteinen ratkaisu ongelmaan.”

Kehittämistehtävässä esitetään kaksi mallia, joista toinen käsittelee koulun sisäistä toimintamallia, ja toinen koulun ulkopuolista sovittelua. Koulun sisäisen toimintamallin juurruttamiseksi kouluun muodostetaan sovittelutiimi, esimerkiksi 1-2 opettajasta ja kuraattorista.

Sovittelutiimin tavoitteena on:

• tasapuolinen kuuntelu
• avoin keskustelu
• sovinnon yhteinen työstäminen ja löytäminen
• olennaisten osapuolten kokemus osallisuudesta.

Toimintamallin koulun sisäiseen ja ulkopuoliseen sovitteluun:

1. Toimintamalli kouluun konfliktitilanteen selvittämiseen

Toimintamalliin liitettiin myös ohjeita arvostavista kysymyksistä, joiden avulla konfliktitilannetta voi lähteä purkamaan:

2. Toimintamalli koulun ulkopuoliseen sovitteluun.

Kehittämistehtävän materiaalin voi ladata täältä: Sovittelu työtapana koulussa 2.0

Videon polarisaatiomallin keskeisistä rooleista, mekanismeista sekä sen purkamisen mahdollisuksista voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=QkPVmFZe47I

Polarisaatiosta voi lukea lisää täältä: https://www.sitra.fi/artikkelit/oikein-kayty-dialogi-purkaa-polarisaatiota/

 

43. Miettisen kehittämistehtävässä rakennettiin dialogipaja ja jaksosuunnitelma sosionomiopiskelijoille teemasta väkivaltaisen radikalisoituminen. Tavoitteena on, että sosionomiopiskelijat olisivat jo ennen työhön siirtymistä pohtineet sosiaalityön keinoja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn, jotta työelämässä haasteita kohdatessa ilmiö ei tuntuisi täysin vieraalta.

Dialogipajassa hyödynnetään SITRA:n materiaaleja, joihin voi tutustua täältä: https://www.sitra.fi/eratauko/#tyokalut

 

44. Kettunen ja Rantanen  pohtivat kehittämistehtävässään rakentavaa ja yhteisöllistä konfliktinratkaisua oppilaitoksissa. Kehittämistehtävän tuotoksena on materiaalipankki,

Tässä konfliktinratkaisuun liittyvässä kehittämistehtävässä tavoitteet ovat seuraavat:

• „Vahvistaa ymmärrystä konfliktien syntyprosessista
• „Konfliktien väkivaltaistumisen ehkäisy ja yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen.
• „Estää ongelmien pitkittyminen ja eskaloituminen (usein tyypillistä kun loukataan perhettä, sukua, etnistä ryhmää tms.) sekä huolehtia aiempia malleja paremmin myös jälkihoidosta katkeruuden ja koston kierteen katkaisemiseksi.
• „Pyrkiä eroon rangaistuskeskeisyydestä konflikteihin ja kiusaamiseen reagoimisessa. Rangaistuksiakin toisinaan tarvitaan mutta olennaisempaa kuin tekojen sanktiointi, on oppia tapahtuneesta niin paljon, että parhaimmillaan koko yhteisön toiminta voi kehittyä.
• „Hyödyntää hyviä käytänteitä ja kokemuksia jo olemassa olevista malleista.

Konfliktinratkaisun vaiheita on mallissa neljä:

1. Ennaltaehkäisy
2. Väliintulo
3. Sovittelu
4. Sovinnonteko

Kehittämistehtävässä hyödynnetään myös haastatteluaineistoa, jossa esillä on sekä huoltajien että kasvattajien näkemyksiä konfliktinraktaisusta. Oheiset lainaukset kehittämistehtävästä:

”Riitojen ennaltaehkäisyn kannalta olisi tärkeää lisätä opettajien ja suomalaisten vanhempien tietoa vieraista kulttuureista. Toivoisin, että suomalaiset vanhemmat tulisivat kysymään minulta tavoistamme ja kulttuuristamme. Usein tulee tunne, että suomalaisten mielestä tummaihoiset edustavat kaikki jotain samaa vierasta kulttuuria, vaikka esim. Afrikassa on useita eri kieliä, maita ja erilaisia tapoja, eri kulttuureja. Jos lapseni joutuisi koulussa konfliktiin, pitäisi mielestäni koulun kutsua keskusteluun riitaantuneet oppilaat ja heidän perheensä ja pitäisi tehdä sovinto.” (isä, Kongo)

 

”Joskus haasteita eri kulttuuritaustasta perheiden kanssa esim. Vastuu-kysymyksissä eli mikä on koulun vastuulla ja mikä taas vanhempien velvollisuus oppilaiden välisiä konflikteja selvitellessä.Pahimmillaanollaan tilanteessa, jossa vanhemmat alkavat riidellä keskenään. Tässä on kohta, jossa tarvitaan kulttuuritulkkia ja sovittelijaa väärinymmärrysten välttämiseksi. Kunnia –kysymykset ovat vaikeita llimittyessäänkonflikteihin.” (opettaja, Kajaani)”

 

”Tärkeää kuulla ristiriitatilanteessa osallisia oppilaita yhdessä ja myös erikseen. Tärkeää olisi kuulla myös perheiden mielipide, koska heillä voi olla kerrottavanaan jotain oppilaan elämäntilanteeseen, kulttuuritaustaan, kaverisuhteisiin liittyvää, mistä koulussa ei tiedetä. Toista ihmistä pitää kunnioittaa ja vanhempien tehtävä on opettaa se taito lapsilleen.” (isä, Syyria)”

Kehittämistehtävän materiaalin voi ladata täältä: Konfliktinratkaisu oppilaitoksissaUUSIN

 

45. Tuomensaaren ja Rantasen kehittämistehtävässä tuotettiin väkivaltaista radikalisoitumista ilmiönä taustoittava teksti, sekä oppilaitoksille suunnattu toimintaohjekaavio tilanteisiin, joissa huoli oppilaan mahdollisesti väkivaltaisesta radikalisoitumisesta herää. Kaavioon voi täyttää oma kunnan yhteystiedot:

Taustoittavassa tekstissä

• Määritellään väkivaltaiseen ääriajatteluun liittyviä teemoja. (ks. Leena Malkin luento aiheesta täältä: https://www.youtube.com/watch?v=Fdcj_a0rxMw
• Nostetaan esille tiettyjä teemoja ja toimia joita koulu voi tehdä väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisemiseksi
• Ohjataan opettajaa arvioimaan omaa opetustaan ja väkivaltaisen ääriajattelun ennaltaehkäisyä valmiiden kysymysten avulla (ks. kuva alla)
• Esitetään joitain huomioita siitä, milloin opettajan saattaa olla syytä huolestua väkivaltaisesta radikalisoitumisesta
• Esitellään Ankkuri toimintaa (ks. Ankkuri-toiminnan käsikirja täältä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161483/SM_16_19_Ankkuritoiminnan_kasikirja.pdf)
• sekä listataan lisälukemistoa.

Kehittämitehtävän materiaalit voi ladata täältä: Toimintaohje-kuva (Huoli oppilaan radikalisoitumisesta?) Toimintaohjekuvan liite (taustatietoa opettajalle ja kouluille)

 

46. Kallion kehittämistehtävä ”pohjautuu kokeiluun käyttää ulkopuolista sovittelua konfliktinratkaisemisessa kouluympäristössä. Hahmottelen konfliktiratkaisumallia kouluun ja pohdin ulkopuolisen sovittelun mahdollisuuksia konfliktiratkaisun tukena koulussa.”

Kehittämistehtävässä ulkopuolinen Depolarize-fi -hankkeen sovittelu toteutettiin koulussa.  Kehittämistehtävässä pohditaan ulkopuolisen sovittelun etuja ja huomioon otettavia seikkoja (ks. kuva alla.)

Kehittämistehtävän materiaali on ladattavissa täältä: Konfliktit kouluarjessa (Kallio)

 

47. Ruohikkon ”Polarisaation käsittely lukiossa elokuvakasvatuksen keinoin” kehittämistehtävässä käydään läpi  Bart Brandsman polarisaatiomallia   lukioon elämänkatsomustiedon, uskonnon, yhteiskuntaopin ja filosofian oppitunneile kehitetyn oppituntikokonaisuuden avulla.

Ruohikon kuvausta kehittämistehtävästään:

”Tämä kahden 75 minuutin oppitunnin mittainen suunnitelma pohjautuu huomioon siitä, että lukiolaiset ovat kiinnostuneita käsittelemään ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, mutta heillä ei aina ole välineitä esimerkiksi uutisten syvällisempään analysointiin. Yhteiskunnallinen polarisaatio on ilmiö, jonka moni tunnistaa, ja jota voidaan tarkastella sekä teoreettisesti että toiminnallisesti. Teoreettista näkökulmaa tässä tuntisuunnitelmassa edustaa filosofi Bart Brandsman polarisaatioteoria. Toiminnallinen osuus perustuu Reetta Huhtasen Aatos jaAmine (Gods of Molenbeek, 2018) -dokumenttielokuvaan.

Rauhankasvatusinstituutti toteuttaa keväällä 2019 mediakasvatusta ja katsomusdialogia yhdistävää opetuskokonaisuutta Aatos ja Amine -elokuvan pohjalta. Kokonaisuudessa käsitellään uskontoja ja katsomuksia mediassa, ystävyyttä ja yksinäisyyttä sekä kuulumista yhteisöön ja yhteiskuntaan. Kaikkien opettajien käyttöön elokuva tulee joulukuussa 2019, kun se esitetään Ylellä. Tämän tuntisuunnitelman tavoitteena on yhdistää Rauhankasvatusinstituutin Aatos ja Amine -opetuskokonaisuus ja polarisaatioteoria.”

Kehittämistehtävän materiaalin voi ladata täältä: Kehittämistehtävä_Ruohikko

Videon polarisaatiomallin keskeisistä rooleista, mekanismeista sekä sen purkamisen mahdollisuksista voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?time_continue=3&v=QkPVmFZe47I

Polarisaatiosta voi lukea lisää täältä: https://www.sitra.fi/artikkelit/oikein-kayty-dialogi-purkaa-polarisaatiota/

HY+:n organisoiman ja Opetushallituksen rahoittaman ”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy oppilaitoksissa” koulutusjakson suorituksiin kuuluu koulutusjakson aikana toteutettava kehittämistehtävä.

Tavoitteena on, että koulutuksen päätyttyä osallistuja on ollut mukana työstämässä kehittämistehtävää, joka voi olla esimerkiksi käytännön kokeilu, konkreettisen materiaalipaketin kasaamista, uuden materiaalin tai menetelmän kehittämistä tai muuta työyhteisön toimintakulttuuria kehittävää toimintaa. Tavoitteena on myös, että kehittämistehtävä on mahdollista siirtää osaksi omaa/muiden opetusta/työtä. Kehittämistehtävien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvionnissa kurssiosallistujat ovat saaneet tukea aiheepiirin hyvin tuntevilta asiantuntijoilta.

Kehittämistehtävissä tuetaan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin käsittelemistä ja ehkäisemistä laajasti (esim. yksittäisen ennaltaehkäisevän teeman kautta) omassa toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa laajemminkin, sekä tuodaan esille erilaisia keinoja kehittää koulun toimintakulttuuria väkivaltaista radikalisoitumista ehkäiseväksi.

”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy kouluissa/oppilaitoksissa” koulutusjaksojen aikana on tähän mennessä toteutettu 37 erilaista kehittämistehtävää. Kehittämistehtävät on jaoteltu kolmeen pääluokkaan: 1) oppilaisiin/opiskelijoihin ja opetukseen liittyvät, 2) kouluyhteisöön liittyvät ja 3) oppilaitoshenkilöstöön ja hallintoon liittyvät.

Kuvio 1. Kehittämistehtävien pääteemat. (Kuva valitettavan epäselvä, kuvio ladattavissa täältä: kehittämistehtävät uusi_luokittelu) 

”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy oppilaitoksissa” koulutusten tähän mennessä valmistuneet kehittämistehtävät. Suluissa oleva numero tehtävän perässä kuvaa tässä tai edellisissä blogiteksteissä julkaistujen kehittämistehtävien numeroa. Osasta kehittämistehtäviä on ladattavissa lisämateriaalia tekstin sisältä löytyvistä linkeistä. Kehittämistehtävistä julkaistaan anonymisoituja versioita, mikäli työn luonne sitä vaatii.

Kehittämistehtävät pähkinänkuoressa ja lisämateriaaleja niihin liittyen:

27. Rissanen, Oinonen ja Nugent kehittivät koulutusjakson aikana oppilashuollon henkilöstölle toimintamallia tilanteisiin, joissa alle 18-vuotias aiheuttaa huolta. Työn tavoitteena on yhtenäistää oppilashuollon toimintamalleja kunnan  sisällä.

Toimintaohjeen aluksi mainitaan seuraavaa:

”Väkivaltaista radikalisoitumista voi olla vaikea tunnistaa yksin ulkoisista indikaattoreista, kuten pukeutumisesta ja huomiota herättävästä käytöksestä. Väkivaltaista radikalisoitumista epäiltäessä olisi aluksi hyvä keskustella koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Alkuun on hyvää selvittää muiden näkemystä – ja saada ymmärrys siitä onko huoli yhteinen.”

Tämän jälkeen  määritellään keskeisimmät ydinkäsitteet, jotka mahdollistavat sen, että eri ammattiryhmien edustajat puhuvat yhteistyötä tehdessään samoista ilmiöistä. Määrittelyä on tehty mm. seuraavian käsitteiden osalta: ekstremismi, radikalismi ja vihapuhe.

Toimintaohjeessa esitetään kysymyksiä, joiden läpi käyminen saattaa jäsentää tilanteita, joissa huoli oppilaan/opiskelijan mahdollisesta väkivaltaisesta radikalisoitumisesta on herännyt. Tällöin on hyvä pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mitä voi tapahtua, jos asiasta ei kerrota poliisille?
• Mitä tapahtuu, jos kerron asiasta poliisille?
• Mitä minulla on oikeus ja velvollisuus lain puitteissa kertoa?
• Täyttyykö tilanteessa velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemisestä?

Yhteistyössä poliisin kanssa kunnassa on sovittu, että huolta herättävät asiat ilmoitetaan matalalla kynnyksellä alueen ennaltaestävän toiminnan ryhmälle, jonka lähtee selvittämään tapausta.

 

28. Jokinen, Koivisto & Clayhills kehittivät toiselle asteelle henkilöstön käyttöön tulevan infopaketin, johon on koottu tiivistelmä ilmiöön liittyvistä keskeisistä teemoista. Materiaali tulossa ladattavaksi myöhemmin.

 

29. Nissinen ja Heikkinen kehittivät opetustoimen henkilöstölle 45 minuutin koulutuskokonaisuuden ja sen esitysmateriaalin. Esityksessä käydään läpi keskeiset käsitteet, ideologiat, sekä henkilöstön kesken toteutettavia pohdintatehtäviä, kuten:

• Mikä edellisistä [ideologioista] olisi meillä todennäköisin?
• Miksi ihminen radikalisoituu?
• Miksi ihminen ei radikalisoidu riskitekijöistä huolimatta?
• Minkälaisia radikalisoitumisen riskitekijöitä työssäni kohtaamieni nuorten elämässä on?
• Millaisin keinoin voisin vahvistaa nuoren resilienssiäoman työni kautta?

Nissisen ja Heikkisen esitysmateriaalin voi ladata tästä: Kehittämistehtävä, esitys Heikkinen ja Nissinen

 

30. Hirsikoski ja Ketvell kehittivät niin ikään toisen asteen kuraattoreille perehdytysmateriaalin: Kuraattori osana väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyä oppilaitoksissa.

Koulutusosio jakaantuu seuraaviin pääteemoihin:

• keskeiset käsitteet
• kuraattorin henkilökohtaiset valmiudet (esim. ”Varmista omat intuitiiviset vasteesi käsitellä teemaa”)
• kuraattorin tiedolliset valmiudet (esim. ”Tunnista stereotypiat. Tiedosta  polarisaatio-kehitys”, ”Mitä asioita pelkäät ottaa puheeksi? Miksi?”)
• kuraattorin taidolliset valmiudet
• yhteistyöverkosto
• itsearviointi

Alla olevista tiedostoista Word-tiedosto toimii perehdytysmateriaalina, Powerpoint -esitystä käytetään perehdyttämistilaisuudessa. Perehdytysmateriaali on ladattavissa täältä: Väkivaltaisen ekstremismin pk-tehtävä final

 

31. Murtokangas ja Tausta kehittivät oppilaitoksensa vuosiluokkatiimeille materiaalipaketin, joka voidaan ottaa suoraan käyttöön henkilöstön tietämyksen lisäämiseksi.

Materiaalista kerrotaan seuraavaa:

”Tämä paketti on suunniteltu oppilaitoksille käytettäväksi esimerkiksi opettajankokouksissa. Tämän paketin avulla koulut saavat tiivistetyn tiedon siitä, mitä radikalisoituminen on ja kuinka sitä voidaan ennaltaehkäistä. Lisäksi paketti sisältää työskentelyrungon, jonka avulla jokaisen vuosiluokan opettajat voivat pohtia konkreettisia keinoja radikalisoitumisen ehkäisemiseen omien oppilaidensa kanssa. Lopussa on koonti siitä, mitä tehdä huolen herätessä.”

Johdantomateriaalin läpikäymisen lisäksi esitetään pohdittavaksi esimerkiksi seuraavia teemoja:

• Miten koulussanne edistetään tasa-arvoa?
• Miten voisitte keskustella yhteiskunnallisista asioista oppilaidenne kanssa?
• Millä tavoin koulussanne pyritään vahvistamaan osallisuuden ja kuuluvuuden tunteita.

 

33. Ojala kehitti draamakokonaisuuden yläluokkien oppilaille esimerkiksi historian, yhteiskuntaopin tai elämänkatsomustiedon tunneilla toteutettavaksi. Taustalla draamakokonaisuudessa on pakolaisen tarina, jonka pohjalta erilaisten harjoitteiden kautta tavoitteena on oppilaiden empatiakyvyn kehittäminen, erilaisuuden kohtaaminen sekä pakolaisuusteeman pohtiminen. Draamakokonaisuuden keskiösäs on myös polarisaatioteema:

”Harjoituksessa tulee käsiteltyä myös polarisaatiota, kun pohditaan kokemusten kautta ulkopuolisuuden tunnetta ja sopeutumisvaikeuksia uuteen kulttuuriin. Miten kouluyhteisössä voitaisiin toimia niin, ettei me-muut- vastakkainasettelua ja vihamielisyyttä eri ryhmien välillä pääsisi syntymään.”

Draamakokonaisuuden tavoitteita ovat muun muassa:

• ”herättää keskustelua ennakkoluuloista ja ennakkokäsityksistä ja saada oppilaat kokemuksellisesti ja dialogisesti käsittelemään näitä sekä pohtimaan omaa osuuttaan turvallisen yhteisön luojina.
• Tarkoituksena on draamatarinan ja harjoitteiden avulla lisätä oppilaiden suvaitsevaisuutta ja saada oppilaat pohtimaan väkivaltaiseen radikalismiin liittyviä työntäviä ja suojaavia tekijöitä.”

Ojalan draamakokonaisuuden voi ladata täältä:Kehittämistehtävä Pia Ojala 1. Vinkkejä muuhunkin draamaa hyödyntävään opetukseen löytyy myös  oppaasta: https://www.kultus.fi/sites/default/files/tukimateriaali/1208/2017-02/draaman_keinoin_koulukiusaamista_vastaan_netti.pdf

34. Pellonpää ja Somermeri toteuttivat 7. luokkalaisille kyselyn, jolla selvitettiin, mitä he ajattelevat terrorismista. Kyselyn tuloksia on tarkoitus käyttää koulun omien aikuisten käyttöön, jotta tiedetään, miten ilmiöt näyttäytyvät lasten/nuorten elämässä heidän oman näkemyksensä mukaisesti. Suureen rooliin haasteellisten aiheiden käsittelyn yhteyteen nousee tilanteiden jälkipurku, jotta lapset ja nuoret eivät jää yksin mahdollisten hämmentävien teemojan, ilmiöiden, kysymysten ja ajatusten kanssa.

 

35. Linfast & Oinonen käsittelivät kehittämistehtävässään itsetuntemuksen ja itsesäätelyn teemoja. Kyseessä on neljän tapaamiskerran kokonaisuus, jonka tavoittaa on muun muassa omien toimintatapojen tunnistaminen ja itsesäätelykeinojen löytäminen. Työpajatoiminta soveltuu eri ikäisille, ja sen neljä pääteemaa näkyvät alla olevassa kuviossa:

Osioiden yhteydessä käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä/teemoj:

Linfastin ja Oinosen kehittämistehtävän voi ladata täältä: Olo

 

36. Ylinen kehitti kurssin aikana kuuden viikon mittaisen jakson tunnetaitojen harjoitteluun valmistavan opetuksen kontekstiin. Tarve oman tunnetaitojen harjoitteluun tarkoitetun materiaalin kasaamiseen nousi siitä, että:  ”valmiissa tunnetaito-opetuskokonaisuuksissa on ongelmana, että ne on tehty suomea osaaville oppilaille.” Ylisen kokonaisuus huomioi sen, että harjoitteet on mahdollista tehdä valmistavan opetuksen oppilaiden suomen kielen osaamisella. 

Valmistavassa opetuksessa opiskelevilla oppilailla keskeisenä tavoitteena on tarjota vasta Suomeen muuttaneille lapsille sellainen suomen kielen taito, jolla he pystyvät selviämään tavallisista arkitilanteista. Luokassa, jossa suomen kieltä osataan vasta vähän, joutuu soveltamaan esimerkiksi lukujärjestystä. Ylisen lukujärejstys (sekä jaksosuunnitelma) näyttää seuraavanlaiselta:

Materiaalit kokonaisuuteen on kasattu jo olemassa olevista oppaista, menetelmistä ja/tai ohjelmista.

Ylisen kokoaman jaksosuunnitelman voi ladata täältä: Kuuden viikon tunnetaito-opetusjakso alakoulun valmistavalle luokalle

 

37. Tulkki, Kostet ja Sarala pohtiva kehittämistehtävissään yhteisöllisyyttä eri näkökulmista.

Oppilaitosten yhteisöllisyyttä kehittävässä keskustelufoorumissa pohditaan muun muassa seuraavia teemoja:

”Kehittämistyön kohteena on keskustelufoorumi, jossa opettajakunta keskustelee esim. ryhmissä ja pyrkii jakamaan koulunsa nykyisiä toimintoja yhteisöllisyyttä kasvattaviin ja toisaalta sitä vähentäviin . Nämä toiminnat voivat olla perinteitä, arkisia rutiineja tai vaikka koulun juhlia. Näitä toimintoja voisi jakaa esimerkiksi: 

• koko koulua koskeviin
• luokka-asteita tai opiskeluvaiheita koskeviin
• opettajajohtoisiin ja oppilaslähtöisiin
• koulun aikatauluja tai muita päivittäisiä rutiineja koskeviin

Kun toimintoja nousee esille voidaan pohtia lisäksi:

• ovatko jotkut vastakkainasettelua rakentavat toiminnat toisaalta yhteisölle hyväksi
• voidaanko joitakin toimintoja kehittämällä tai pois jättämällä parantaa yhteisöllisyyden tunnetta
• miten saadaan yhteisöllisyyden kehittäminen koko koulua eheyttäväksi toiminnaksi

Keskustelufoorumin tavoitteena on:

• kehittää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä sen haluamalla tavalla
• luoda maaperää keskustelukulttuurille koulussa
• tarjota mahdollisuus kehittää ja uudistaa koulun toimintaa monella tasolla”

Keskustelufoorumiin liittyvän materiaalin voi ladata tästä: Kehittämistyö_PTulkki

Toisessa kokonaisuudessa toteutetaan työpajateatterikokonaisuus, jossa pohditaan mm. ulkkopuolisuuden kokemuksia.

HY+:n organisoiman ja Opetushallituksen rahoittaman ”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy oppilaitoksissa” koulutusjakson suorituksiin kuuluu ryhmässä toteutettava kehittämistehtävä.

Tavoitteena on, että koulutuksen päätyttyä osallistuja on ollut mukana työstämässä kehittämistehtävää, joka voi olla esimerkiksi käytännön kokeilu, konkreettisen materiaalipaketin kasaamista, uuden materiaalin tai menetelmän kehittämistä tai muuta työyhteisön toimintakulttuuria kehittävää toimintaa. Tavoitteena on myös, että kehittämistehtävä on mahdollista siirtää osaksi omaa/muiden opetusta/työtä.

Kehittämistehtävissä tuetaan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin käsittelemistä ja ehkäisemistä laajasti (esim. yksittäisen ennaltaehkäisevän teeman kautta) omassa toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa laajemminkin, sekä tuodaan esille erilaisia keinoja kehittää koulun toimintakulttuuria väkivaltaista radikalisoitumista ehkäiseväksi.

”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy kouluissa/oppilaitoksissa” koulutusjaksojen aikana on tähän mennessä toteutettu 26 erilaista kehittämistehtävää. Kehittämistehtävät on jaoteltu kolmeen pääluokkaan: 1) oppilaisiin/opiskelijoihin ja opetukseen liittyvät, 2) kouluyhteisöön liittyvät ja 3) oppilaitoshenkilöstöön ja hallintoon liittyvät.

”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy oppilaitoksissa” koulutusten tähän mennessä valmistuneet kehittämistehtävät. Suluissa oleva numero tehtävän perässä kuvaa tässä tai edellisessä blogitekstissä julkaistun kehittämistehtävän numeroa. Osasta kehittämistehtäviä on ladattavissa lisämateriaalia tekstin sisältä löytyvistä linkeistä. Kehittämistehtävistä julkaistaan anonymisoituja versioita, mikäli työn luonne sitä vaatii.

Kehittämistehtävät pähkinänkuoressa ja lisämateriaaleja niihin liittyen:

16.)  Kukkonen kehitti kolmen opintopisteen laajuisen verkkokurssin: ”Väkivaltainen radikalisoituminen ja ekstremismi – kohtaaminen käsittely ja ehkäiseminen,” joka on tarkoitettu ensisijaisesti ammatillisen opettajakorkeakoulun opetus- ja ohjaustyön koulutuksissa opiskeleville henkilöille (ammatillinen opettajankoulutus, ammatillinen erityisopettajan koulutus sekä ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus). Kurssi soveltuu myös erilaisten tuki- ja hallintopalvelujen henkilöstölle. Verkkokurssialusta on tarkoitettu pohjaksi, jonka sisältöä ohjaajat voivat muokata ja päivittää. Koska alusta on muokattavissa, sen sisältöjä voi soveltaa myös yleissivistävän opettajakoulutuksen puolella sekä korkeakoulujen ja ammatillisen tai yleissivistävän perusopetuksen opetuksessa.

Verkkokurssin logiikka perustuu käsitykselle, jonka mukaan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ymmärtämisessä, käsittelyssä ja ehkäisemisessä tarvitaan moninäkökulmaista ja monitasoista otetta. Asioita tulee tarkastella laajemmin kuin pelkästään yksilötasoisesti epätoivottavana kehityksenä tai uhkaavina puheina ja tekoina.

Kurssin pääteemoissa tulee esille yhteiskunnan rakenteisiin ja poliittisiin intresseihin, yhteisöjen toimintakulttuureihin ja yhteistyöhön sekä yksilön kokemusmaailmaan liittyviä näkökulmia.Kurssilla tuetaan myös osallistujien kokonaisvaltaisen opetus- ja ohjausalan identiteetin rakentumista ja pedagogisen orientaation kehittymistä. Kurssiin kuuluvana kehittämistehtävänä opiskelijat kokoavat oppaan oman työnsä tueksi. Kurssialusta sisältää myös kirjallisuusvinkkejä.

Verkkokurssi tutustuttaa väkivaltaisen ääriajattelun teemoihin monista eri näkökulmista ja pyrkii antamaan tietoa niistä asioista, prosesseista ja mekanismeista, jotka saattavat altistaa yksilön kiinnostumaan ja liittymään väkivaltaa tukeviin ääriliikkeisiin.

Reflektiota ja tietoa yhdistävillä sisällöillä, tehtävillä ja yhteistoiminnalla kurssi pyrkii laajentamaan osallistujien ymmärrystä oppilaitosten merkityksestä ennaltaehkäisevässä työssä sekä antamaan konkreettisia välineitä käsitellä ääriajatteluun liittyviä kysymyksiä omassa työssä ja koulutuksessa.

Kurssin työskentelytavat ovat itsessään ennaltaehkäiseviä työmuotoja, koska ne mallintavat erilaisia itsereflektioon ja yhteisöllisyyteen liittyviä työskentelytapoja. Näitä kurssin osallistujat voivat soveltaa edelleen omien opiskelijoidensa kanssa ja näin ennaltaehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä omassa työssään.

Kukkosen kurssikokonaisuus on kuvattu alla olevassa kaaviossa. Lisätietoja kurssista voi kysellä suoraan Harrilta, osoitteesta: harript.kukkonen@gmail.com

 

17) Viinikainen ja Lähteenaro keskittyivät ryhmäytymiseen liittyviin teemoihin, jonka tiimoilta he kehittivät ryhmäytyksen vuosikellon vuosiluokille 1-4. Ryhmäytyksen yhteydessä esiin nostettiin erityisesti positiivisen minäkuvan tukeminen, ja ryhmäytyksen toteuttaminen läpäisyperiaatteella niin, että teema kulkee osana opetusta ja kasvatusta läpi koko lukuvuoden, yksittäisten teemapäivien sijaan.  Oppilaille tätä tuodaan esille pitämällä esillä kukin kuukausi erillistä ”kuukauden tähtitaitoa.”

 

18) Alhainen ja Hofström kehittivät työyhteisöihinsä tietopaketteja liittyen väkivaltaissen radikalisoitumisen ja ekstremismiin. Materiaalipakettien avulla he käynnistävät keskustelua aiheesta työyhteisöissään ja toteuttavat sisäistä kouluttamista. Höfströmin kehittämistehtävä toimii aiheeseen virittävänä faktapakettina, Alhaisen kokoama esitys osallistavana ja keskustelua herättävänä koulutuspakettina, johon sisällön tuottaa osallistujat.

Hofströmin tietopaketissa tarkastellaan aluksi ilmiötä ja sen tunnistamista, väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin puuttumista sekä monialaista yhteistyöstä ja tukitoimenpiteitä. Materiaalipaketti on sellaisenaan hyödynnettävissä ja sen kautta saa tiiviin kuvan ilmiöön tutustumiseksi.  Hofströmin työn voi ladata tästä

Alhaisen tietopaketissa ”Radikalisoituminen ja väkivaltainen ekstremismi – Mitä meidän oppilaitoksessa on hyvä tietää?” kannustetaan puhumaan vaikeista aiheista oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa ja kuvataan, miten ja mitä aiheeseen liittyvää keskustelua käydään.

Materiaalipaketti ohjaa muun muassa tarkastelemaan omia ennakkokäsityksiä ja -asenteita teemasta,  esittelee väkivaltaisen ääriajattelun muotoja ja historiaa, nostaa esiin keskeisiä tunnuksia, sekä kuvaa eri ääri-ideologioita. Materiaalipaketin lopussa on lisäksi ohjeita kyseisen oppilaitoksen toimintaan vaara- ja uhkatilanteessa, mutta on huomioitava, että nämä ohjeistukset saattavat vaihdella kunnan ja/tai yksikön mukaan. Alhaisen tietopaketti ladattavissa tästä.

Alhainen ja Höfström kuvasivat lisäksi tiiviin toimintaohjeeen kuntaansa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin puuttumiseen. Tätä toimintaohjetta ei tässä yhteydessä esitellä, sillä ratkaisut, yhteyshenkilöt ja toimijatahot vaihtelevat kunnittain. Toimintaohjeessa esitellään niitä toimintamahdollisuuksia, joita työntekijällä on tilanteessa, joissa huoli oppilaan/opiskelijan/asiakkaan mahdollisesta väkivaltaisesta radikalisoitumisesta herää. Ohjeistuksessa viitataan ottamaan yhteyttä huolitilanteissa esimerkiksi alueelliseen Ankkuri-tiimiin, joka tarjoaa konsultatiivista neuvoa tilanteissa, joissa ei olla varmoja, mistä ilmiössä on kyse, ja haluaa keskustella itseään huolestuttavasta asiasta tai henkilöstä. Toimintaohjeessa on lisäksi kuvattu keskeiset yhteistyö- ja ohjaustahot, joilta työntekijä voi huolitilanteessaan saada tukea.

 

19) Mozaffari kehitti osaksi Omnian osaamiskeskuksen palveluita identiteettitietoisuuden kehittämisen pajan, jossa tuetaan maahanmuuttajataustaisten voimaantumista ja osallisuutta. Pajan tavoitteena on mm. kehittää maahanmuuttajan itseluottamusta, itsearvostusta ja itsetuntoa, auttaa kehittämään omaa realistista minäkuvaansa, auttaa asettamaan itselleen konkreettisen päämärän ja ohjata kantamaan vastuuta itselleen asetetun konkreettisen päämäärän toteuttamiseksi.

Kehittämispajan aikana jokaiselle osallistujalle  tehdään voimaantumiskaari, joka on osallisuuden rakentumisprosessin kehitysvaiheiden kokonaisuus ja jonka avulla pyritään vastaamaan kysymykseen: Mitä teen jos lannistun, miten pääsen eteenpäin?

Mozaffarin pajaan liittyvän materiaalin voi ladata tästä.

 

20) Jokinen kehitti lautapelin: ”Miten minun nyt käy?”, joka on rakennettu narratiivien pohjalle. Pelin miljöönä toimii koulua, ja erinäisten pelin edetessä esitettyjen faktojen avulla pyritään herättämään keskustelua, ja huomaamaan, että omat valinnat/ratkaisut vaikuttavat tulevaisuuteen.

Peliin liittyy valintatilanteita, ja niihin liittyviä taustatietoja. Esimerkkejä pelin valintatilanteista:

”Keskustelet kavereidesi kanssa mediakriittisyydestä. Et ole aivan varma, mitä se tarkoittaa. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa:  1. ) Päätät, ettet viitsi selvittää asiaa. Menetät kaksi tietopistettä. 2. )Toteat, ettei mediaan kannata suhtautua kriittisesti, koska joku on selvittänyt asiat ennen kuin ne julkaistaan. Menetät kaksi rohkeuspistettä.”

Kyseiseen korttiin liittyvä fakta keskustelun ohjaajalle:

• ”Mediassa kerrottuun tulee aina suhtautua varauksella. Se on nopea ja arvaamaton koneisto, jonka käsittleyyn tarvitaan kykyä tarkastella asioista kriittisesti.”

Toinen pelin valintatilanne:

”Luokkasi Whatsapp-ryhmän on alkanut tulla omituisia symboleita parilta luokkakaveriltasi. Lisäksi luokkakaverit kirjoittavat rasistisia viestejä symbolien oheen. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: 1) Kysyt opettajalta, mitä symbolit tarkoittavat. Saat kolme tietopistettä. 2) Sanot luokkakavereillesi, että rasismi ei ole okei. Saat kolme rohkeuspistettä.”

Kyseiseen korttiin liittyvä fakta keskustelun ohjaajalle:

”Erilaiset ryhmittymät käyttävät symboleita tunnistaakseen jäsenensä. Tunnettu symboli on esimerkiksi hakaristi.”

 Jokisen pelin materiaalit tulevat ladattavaksi myöhemmin.

 

21) Rantanen, Töyssy ja Maunuksela kehittivät materiaalia, jolla käsitellä ekstremismiin ja polarisaatioon liittyviä teemoja perusopetuksen henkilöstön kanssa. Tärkeinä teemoina he näkivät keskeisten käsitteiden avaamisen henkilöstölle, jotta teemoista puhuttaessa tiedettäisiin puhuttavan samoista asioista.

 

22) Wedman kehitti lukion syventävälle kulttuurimantieteen kurssille edularpin, jossa käsitellään aiheita kuten ”eriarvoinen maailma” ja ”muuttoliikkeet ja pakolaisuus.”

Edularpin kehyskertomus on seuraavanlainen:

” Eletään tätä aikaa Uleå-nimisessä kaupungissa. Tarinassa seurataan neljää kaupungissa elävää perhettä. Kolme perheistä on kaupungissa sukupolvien ajan vaikuttaneita ja yksi vastikään työttömyydestä seuranneen näköalattomuuden vuoksi muualta paikalle muuttanut perhe.”

Edularpille tyypilliseen tapaan myös tämä larppi alkaa alkukoukulla, joka virittää osallistujat ajatuksissa sukujen rooleihin:

”Tapahtuu se mitä on jo ennakoitu ja nähty tulevaksi. Fenniasta ja koko Kalottiseudusta tulee ilmastomuutoksen myötä asuinkelvoton. Ruokaa ei enää pysty kasvattamaan kuin harvassa paikassa, tulokaslajeina tulleet tuhohyönteiset syövät sadon, yhteiskunta romahtaa ja militanttiryhmät kisaavat vähistä resursseista. Idässä kuohuu ja levottomuudet leviävät.

Valtaosa väestöstä joutuu pakenemaan Fenniasta paremman elämän toivossa. Näihin perheisiin kuuluvat myös Ahåt, Mahtisaaret, Franzenit ja Lehtiset. He lähtevät siinä toivossa, että pystyisivät rakentamaan elämää uudessa maassa. He päätyvät maahan, jossa on vieras kieli ja vieras kulttuuri. Kaiken joutuu rakentamaan alusta asti. Kaikki eivät toivota uusia tulokkaita tervetulleeksi, vaikka osa yrittää auttaa. Rajat pyritään pitämään kiinni.

Kaiken aloittaminen uudestaan näytti mahdollisuudelta, mutta välillä se tuntuu painajaiselta. Uudessa maassa fennialaisia rekrytoidaan myös väkivaltaisiin liikkeisiin, joilla on omat agendansa. Joskus tämä elämä tuntuu helpommalta vaihtoehdolta kuin jatkuva kamppailu toimeentulosta.”

Materiaalin Wedmanin edularpin suunnitelmaan voit ladata täältä.

 

23) Viestilä ja Olli kehittivät materiaalia valmistavan luokan oppilaan yleisopetukseen integroitumisen tueksi. Kehittämistehtävää Viestilä ja Olli kuvasivat seuraavalla tavalla:

”Luomme kehittämishankkeessa nykyisten käytänteiden pohjalta valmistavan luokan oppilaan opintopolkua tehokkaasti tukevan toimintamallin, joka alkaa oppilaan tullessa valmistavalle luokalle ja jatkuu hänen siirtyessään yleisopetukseen aina yleisopetuksen ensimmäisen vuoden loppuun. Kokoamme koulun henkilöstölle tietopankin. Perehdytämme henkilöstön uusiin käytänteisiin ja juurrutamme toimintamallin yläkouluun alkaen 2019. Tässä hankkeessa oppilaan siirtymistä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen kuvataan sanalla nivelvaihe.

Kehittämishankkeen tavoitteet

• Mahdollistetaan koulutuksella sosiaalinen tasavertaisuus toisten opiskelijoiden kanssa.
• Nostetaan sosiaalisten suhteiden tärkeys keskeiseen osaan koulumotivaation ja elämänhallinnan ylläpitämisessä.
• Korostetaan oppilaan omaa vastuuta opiskelun hyvästä hoitamisesta ja kotoutumisesta.
• Kehitetään moniammatillista yhteistyötä koulun eri ammattilaisten ja yhteistyökumppaneiden (esim. nuorisotoimi ja kirjastot) välillä.”

Intergroitumista tuetaan myös Buddy-school hankkeen avulla. ”Buddy School on osa Me-koulu -hanketta, jonka tavoitteena on osoittaa, että kouluyhteisön resurssien uudenlaisella suuntaamisella oppilaat voivat paremmin. Ohjelma sopii hienosti uuden opetussuunnitelman puitteisiin.”

Viestilä ja Ollin integroitumista tukevan materiaalipaketin tiedostot voi ladata tästä , tästä ja tästä

 

24) Vuorikoski kehitti kouluprojektin peruskouluryhmille ja maahanmuuttajien kotoryhmille. Tehtävän tarkoituksena on kehittää dialogitaitoja, auttaa ymmärtämään maahanmuuttokysymyksiä syvemmin sekä kulttuuritaustan vaikutuksia ihmisen arvoihin, ajatuksiin ja toimintaan.

Projektin avulla tutustutaan myös eri kulttuureihin, tapoihin puhua suomen kieltä sekä selkokieleen ja eri kieliin. Tavoitteena on myös, että maahanmuuttajaopiskelijat tutustuvat suomalaiseen kouluun ja näkevät, miten koulussa opetetaan ja mitä opiskellaan.

Vuorikosken kehittämistehtävässä kuvataan jaksosuunnitelman eri vaiheet ja niihin sisältyvät tehtävät ja harjoitteet. Materiaalin voi ladata tästä.

 

25) Laakso ja Kivioja kehittivät Suomeen kotoutumista ja sosiaalista kiinnittymistä koulussa/oppilaitoksissa tukevan materiaalin. Kehittämistehtäväänsä he kuvaavat näin:

”Kehittämistehtävä tarkastelee osallisuutta ja kouluun kuuluvuuden tunnetta niin maahanmuuttajaoppilaan, suomi toisena kielenä oppilaan kuin kantasuomalaisen oppilaan näkökulmasta. Vaikka osallisuuden tukeminen onkin monella tapaa samanlaista huolimatta oppilaan taustoista, on otettava huomioon, että maahanmuuttajaoppilas ei pyri olemaan osa vain luokkaansa/kouluaan vaan pyrkii omaksumaan täysin uutta kulttuuria ja tapoja toimia. Tarkoituksena on luodaan konkreettinen materiaalipankki, jonka tehtäviä ja harjoituksia koulun henkilökunta voi käyttää. Tehtävät ja harjoitukset ovat suunnattu pääsääntöisesti yläkoulun oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Puutteellinen kielitaito myös rajaa jotakin osallisuuteen kehitettyjä harjoituksia maahanmuuttajaoppilaiden ulkopuolelle. Tästä syystä maahanmuuttajaoppilaat ja suomessa syntyneet äidinkielenään suomea puhuvat oppilaat nähdään kehittämistehtävässä ainakin osittain erikseen käsiteltävinä kohteina.”

Materiaalipaketti sisältää taustatietoa ja -teoriaa esimerkiksi kotoutumisesta seuraavien teemojen kautta:

• yhteiskunnan täysiarvoinen jäsen -kotoutumisen määritelmä
  • rakenteellinen kotoutuminen
• • kulttuurinen kotoutuminen
  • vuorovaikutuksellinen kotoutuminen
  • identifikaatiokotoutuminen
• Osallistaminen ja sosiaalinen kiinnittyminen sekä niiden vahvistaminen
  • mitä osallisuus on?
  • mitä kiinnittyminen on?
• Harjoituksia sosiaalisen kiinnittymisen tukemiseen ryhmätilanteissa.

Materiaalipaketti sisältää tehtäviä, joiden käyttöön tarvitaan osallisuuskortit (ladattavissa kokonaisuudessaan alla olevasta tiedostosta)

Materiaali sisältää myös esimerkiksi selkokielikukkasen, joka nostaa esille selkokielen käyttöön liittyviä keskeisiä ohjeita:

Laakson ja Kiviojan materiaalin voi ladata tästä

 

26) Rahkolan kehittämistehtävä sisältää suunnitelman konkreettisten työpajojen toteuttamiseksi kansainvälisyyskasvatuksen näkökulmasta. Työtään Rahkola kuvaa seuraavalla tavalla:

”Meillä on tapana heijastaa paitsi muiden tunteita myös tulkita niitä omien lähtökohtiemme kautta, etenkin henkilökohtaisella tai yhteiskunnan tasolla. Päätöksenteko asioista perustuu usein tunteiden ja kulttuuristen stereotypioiden varaan. Siksi empatiakyky ja kulttuurinen sensitiivisyys ja medianlukutaito (ajatuksia ja oletuksia suuntaavana) ovat keskeisistä tekijöitä, joiden tunnistaminen ja kehittäminen vaikuttaa paitsi yleiseen ilmapiiriin ja hyvinvointiin eri taustoista tulevien opiskelijoiden ja opettajien kesken, myös ehkäisee mahdollisesti ääriajattelua ja eriytyvää kanssakäymistä oppilaitostasolla.

 Yhteiskunnan eriarvoistuminen ja maahanmuutto, niiden käytännön ilmentymät yhteiskunnassa ja niistä käytävät keskustelut mediassa ovat usein polarisoituneita. Kansainvälistyvät työyhteisöt ja erilaiset toimijat/työntekijät, jotka tulevat monista eri kulttuurisista lähtökohdista luovat lisää jännitteitä toimimalla mahdollisesti totutusta poiketen. Sekä nuoret että opettajat kokevat jännitteitä ja luovat mielikuvia joista keskusteleminen on joskus haastavaa.

Tässä kehitystyössä kerätään materiaalipakettia, johon etsitään konkreettisia keskustelu- ja työpajatyyppisiä lähestymistapoja, joilla voitaisiin kehittää tietoisuutta eri kulttuureista, luoda empatiaa, vuorovaikutustaitoja ja kulttuurisensitiivisyyttä sekä ehkäistä polarisoitumista, ääriliikkeiden vaikutusta ja vihapuheen merkitystä mielipiteiden ja asenteiden vaikuttajina X ammattiopistossa.  On tärkeää miettiä keinoja tukea oppilaitoksissa nuorten mutta myös työntekijöiden tarvetta keskustella kiistanalaisista aiheista ja niiden aiheuttamista tunteista rakentavasti.”

 

Kehittämistehtävistä koonnin kirjoitti

Katja Vallinkoski, väitöskirjatutkija