Hei kaikille Arvotyhjiöiltä!
Saimme purkaaksemme väitteen ”Varhaiskasvatuksessa ei ole arvojen ja katsomusten kannalta ’tyhjää tilaa’.”
Millä tavoin nämä arvot ja katsomukset sitten kulkeutuvat varhaiskasvatuksen toimintaan, ja miten ne siellä vaikuttavat? Pohdimme, millaisia ajatuksia väite varhaiskasvatuksen arvottuneisuudesta meissä herätti. Sivusimme hieman myös tyhjän tilan käsitettä ja keskustelimme siitä, millaiset tilanteet esimerkiksi päiväkodin arjessa voisivat olla vapaita arvoista ja katsomuksista.
Arvot ja katsomukset
Päätimme aloittaa alusta eli siitä, mitä arvon ja katsomuksen käsitteillä ylipäätään tarkoitetaan. Nettisanakirja määrittelee arvon näin: “Se, minkä perusteella jotakin pidetään merkityksellisenä, hyvänä, arvokkaana” (Suomisanakirja I.) Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi 1 –kurssilla arvot taas määriteltiin sellaisiksi ”perusteiksi toiminnallemme,” jotka muun muassa “– vaikuttavat yhteiselämän periaatteisiin, ohjaavat valintojamme, ja ovat luonteeltaan melko pysyviä” (Jyrhämä 2019.) Katsomus on suomisanakirjan mukaan “pysyvä, lujittunut käsitys elämästä ja perusasioista” (Suomisanakirja II.)
Varhaiskasvatus pitää Suomessa sisällään päiväkodin, perhepäivähoidon ja niin kutsutun avoimen varhaiskasvatuksen, eli vaikkapa kerhot. Meitä kiinnostaa, millä tavoin arvot ja katsomukset näkyvät tällä varhaiskasvatuksen kentällä, ja mitkä ovat tahot, joiden kautta ne sinne kulkeutuvat. Keskustelussamme korostuivat päivähoidon opetushenkilöstön ja toisaalta lasten vanhempien katsomukset ja arvot olennaisimpina (oletettuina) vaikuttajina varhaiskasvatuksen arjessa. Myös mahdolliset ristiriidat lapsen kodin ja päivähoidon keskenään erilaisten arvojen välillä herättivät paljon ajatuksia.
Hyvät ja huonot arvot
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n verkkosivujen mukaan opettajan toiminnan tulee pohjata eettisyyteen, ihmisyyden kunnioittamiseen, totuudellisuuteen, rehellisyyteen, kunnioitukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Näiden arvojen viemistä varhaiskasvatukseen, eli töihin, siis velvoitetaan opettajalta.
Ammattinsa ja sen tuomien arvojen lisäksi opettaja kuitenkin on ihminen omine henkilökohtaisine arvoineen. Millaisia arvoja ja katsomuksia hänen sitten kannattaisi ehkä suodattaa puheistaan ja toiminnastaan tullessaan työpaikalle? Keskustelussamme esiin nousivat ainakin voimakkaat ennakkoluulot ja vahvat poliittiset mielipiteet. Opettajan tulisi työssään toteuttaa ammattietiikkansa ja työyhteisönsä mukaisia arvoja, vaikka ne olisivatkin ristiriidassa hänen henkilökohtaisten näkemystensä kanssa.
Keskustelu opettajan henkilökohtaisen arvomaailman heijastumisesta esimerkiksi päiväkodin arkeen saattoi meidät myös uuden kysymyksen äärelle: millä tasolla omia arvojaan ylipäätään tunnistaa, saati sitten kontrolloi? Tulisiko opettajan aktiivisesti pyrkiä tunnistamaan ja tiedostamaan omat arvonsa ja katsomuksensa ja olla valmis muokkaamaan näitä määritelmältään ”melko pysyviä perusteita toiminnalle” muuttuvan yhteiskunnan niin vaatiessa?
Tämän viikon postuksemme on kysymyksiä täynnä. Ensi viikolla saattaa olla jo selvemmät sävelet, kun käsiteltävä tutkimusaihe ja tutkija selviävät!
ARVOTYHJIÖT: Toni, Aino L, Aino O, Veera, Arttu, Jasmin, Emmi
Lähteet:
Jyrhämä, Riitta. 2019. Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi I. Luento Helsingin yliopistossa 10.9.2019.
OAJ. Opettajan arvot ja eettiset periaatteet. Verkkodokumentti. <https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/opettajan-arvot-ja-eettiset-periaatteet/>. Viitattu 11.9.2019.
OAJ=Opetusalan Ammattijärjestö
Suomisanakirja I. Arvo. Saatavilla sähköisesti. <https://www.suomisanakirja.fi/arvo>. Viitattu 11.9.2019.
Suomisanakirja II. Katsomus. Saatavilla sähköisesti. <https://www.suomisanakirja.fi/katsomus>. Viitattu 11.9.2019.
Loistavaa käsitteiden määrittämistä! Olette myös selvästi päässeet asian ytimeen pohtiessanne, mitä kautta arvot päiväkotiin kulkeutuvat ja sitä, kuinka haastavaa opettajana ylipäätänsä arvojen tunnistaminen ja mahdollinen kontrollointi on. Odotan jo malttamattomana, miten lähtisitte asiaa tutkimaan eli keskiviikkoa odotellessa.
Arvojen kontrollointi etenkin kuulostaa mielenkiintoiselta pohdinnalta. Onko se edes todellisuudessa mahdollista? Kertokaa jos vastaus löytyy!
Terveisin mielenkiinnolla teitä seuraava sivuraitella/Elisa
Moi Elisa!
Ajatus arvojen kontrolloinnista mietitytti meitäkin aika lailla. Saimme nimikkotutkijamme Saila Poulterin tutkimuspapereista selville, että Norjan varhaiskasvatussuunnitelmassa on todella sellainen kohta, jossa todetaan, että päiväkodin henkilökunnalta odotetaan omien arvojen ja vasuun liittyvien mahdollisten arvoristiriitojen reflektoimista.
Voiko arvojaan sitten aktiivisesti muuttaa vain tahdonvoimalla? Hankalaa sanoa. Fred Dervin puhui kurssin Kasvatuksen yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja filosofiset perusteet luennolla (2019) ennakkoluuloista ja siitä, miten omia ennakkoluulojaan voi pyrkiä tiedostamaan ja niitä kannattaakin tutkailla. Pois pyyhkiminen ei kuitenkaan käy tuosta vain. Voisiko muuhunkin arvottamiseen ja arvoihin ylipäätään päteä sama homma? Ehkä jo reflektoinnilla ja arvojensa tunnistamisella voi vaikuttaa käytäntöön niin, että kykenee ottamaan mahdolliset ristiriidat huomioon ja voi orientoitua töissä juuri varhaiskasvatuksen ajankohtaisiin tavoitteisiin, mukailivat sitten henkilökohtaiset katsomukset niitä täysin tai eivät.
Lisää arvoasiaa on uudessa postauksessamme, jossa käsittelemme nimikkotutkijamme tapaamista!
Emmi/ Arvotyhjiöt
Teillä on todella mielenkiintoinen aihe. En malta odottaa, että kuulen, minkälaisen tutkimusaiheen tästä rakennatte. Itselleni herää heti kysymyksiä aikuisten tiedostamattomien arvojen näkymisestä päiväkodin arjessa. Toisaalta pohdin, voiko kukaan työskennellä ainakaan kovin pitkään ammatissa, jossa ammatin arvot ovat vahvasti ristiriidassa omien arvojen kanssa. Liisa/ Hilipitapit
Heippa Liisa!!
Aiheemme on kyllä just niin monisäikeinen, että pääsemme loikkaamaan vähän filosofiankin alueelle näitä asiota pohtiessamme ja määritellessämme! Mietit, miten joku ylipäätään pystyisi työskentelemään ammatissa, jonka arvot olisivat omien arvojen kanssa vahvassa ristiriidassa. Niinpä, voisiko omat arvot laittaa neuvotteluun vaikkapa palkan tähden? (Vastaus: eiköhän.) Varhaiskasvatus ei kuitenkaan liene niiden alojen joukossa, joille sännätään dollarinkuvat silmissä. Siitä puhutaan kutsumusammattina, työnä, jota tehdään, koska on palo. Alalle hakeutuvien arvopohjista voi varmaankin löytää yhdistäviä tekijöitä.
Ajat kuitenkin muuttuvat ja niin muuttuvat vasutkin: voiko arvoristiriitoja syntyä esimerkiksi silloin, kun eri teemoja tehdään varhaiskasvatuksessa näkyvämmiksi tai vähemmän näkyviksi? Voiko alan konkarille olla vaikeaa hyväksyä vaikkapa uskonnon ja elämänkatsomusten muuttunutta roolia päiväkodin arjessa? Pitäisikö näitä mahdollisia ristiriitoja ja omia arvoja puida ja pohtia, jotta voisi parhaiten toteuttaa yhteisten sääntöjen mukaista varhaiskasvatusta? Esimerkiksi Norjassa varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattu, että päiväkodin henkilökunnalta odotetaan aktiivista omien arvojen ja arvoristiriitojen reflektointia. Tutkimuspapereihin tutustuminen ja tämänviikkoinen tutkijatapaaminen nimikkotutkijamme Saila Poulterin kanssa on tuonut tämän ja muitakin vastauksia pohtimiimme kysymyksiin!
Samalla on herännyt hurjasti lisää kysymyksiä – kannattaa siis ehdottomasti seurata Arvotyhjiöiden etenemistä aiheen saralla!
Emmi/ Arvotyhjiöt
Heippa Arvotyhjiöt!
Olemme tärkeän asian äärellä. Tekstissänne on paljon hyvää. Käsitteiden määrittely ja tekstin ulkoasun selkeys helpottivat tekstin lukemista. Pidän itsekin tärkeänä omien katsomusten ja arvojen lähteiden tunnistamista. Ainoastaan yksi näkökulma jää mielestäni uupumaan tekstissänne, eli lapsen omien arvojen vaikutus päiväkodin toiminnassa. Näin ollen ristiriitoja voi tulla myös lasten ja aikuisten arvojen ja katsomusten välille.
Heini-Katariina / Digittäjät
Moikka Heini-Katariina!
Meillä tuo käsitteiden määrittely tuntuikin erityisen tärkeältä, sillä aihe tosiaan on hyvinkin laaja ja ilman tarkkaa määrittelyä ei oltaisi päästy puusta ptkälle. Tapasimme tällä viikolla 40 nimikkotutkijaamme Saila Poulteria ja koko ryhmämme sai vielä entistä selkeämmän kuvan katsomuksen käsitteestä. Jos kiinnostaa vilkaista niin uudessa blogipostauksessamme ”Ajatuksia ja tunnelmia tapaamisesta nimikkotutkijan kanssa” on tästä vielä lisää puhetta.
Olisi kyllä kiinnostavaa perehtyä tuohon näkökulmaan lapsen omienkin arvojen vaikutuksesta. Vaikuttaa laajalta aiheelta itsessään jo sekin, minkä verran päiväkoti-ikäsille lapsille on ylipäätään kehittynyt kokemusta omista arvoistaan (tai varsinkaan arvokriittisyyttä) vai onko kyse kuitenkin enemmän lähinnä ympäriltä tulevien arvojen peilaamisesta? Katsotaan kuinka syvälle kerkeämme ja pääsemme vielä tämän kurssin puitteissa sukeltamaan.
Aino O / Arvotyhjiöt