Nelisenkymmentä kielikeskuslaista kokoontui HILC-seminaarin Oppimiskahvilaan 17.9. työstämään opiskelijapalautejärjestelmäämme liittyviä kysymyksiä. Viidessä eri kahvipöydässä kiertäneet ryhmät saivat kukin keskustella kolmesta eri kysymyksestä, jotka liittyivät palautteen syklisyyteen yksikkö- ja kielikeskustasolla, palautteiden työstämiseen ja niiden jakamiseen sekä palautekulttuurin kehittämiseen ja potentiaalisiin kielikeskustasolla kartoitettaviin kysymyksiin. Pöytien puheenjohtajina toimivat OK-ryhmän puheenjohtaja ja venäjän opettaja Heidi Mäkäläinen, äidinkielen opettaja Marja Suojala, englannin opettaja Roy Siddall sekä OOTU:sta Janne Niinivaara ja Sinikka Karjalainen.

Seminaari käynnistyi Johanna Vaattovaaran taustoittavalla alustuksella, jossa luotiin katsaus elokuun kehittämispäivän työstöihin ja jatkokysymyksiin. Niiden pohjalta motivoituivat tämän seminaarin Oppimiskahvilan kysymykset. Pöytäpuheenjohtajat ovat laatineet koosteet pöytien teemakeskusteluista.

“Oli antoisaa keskustella ja kuunnella. Paljon syntyi uusia ideoita, joita voi työstää eteenpäin omassa aineryhmässä“, Marja totesi kahvilavierailuryhmistään, joissa käsiteltiin muun muassa ristiriitaisen palautteen problematiikkaa.

Roy’s group shared ideas concerning the question How to deal with the collected feedback with colleagues within the unit? “My overall impression was that the sharing of feedback within the unit was seen as an important tool for teacher and course development, but that it is not as systematically implemented in all units as the actual collection of feedback“, Roy states on the basis of the three group discussion meetings.

Jannen ryhmässä puheenaiheeksi nousi vuorovaikutus yli yksikkörajojen. “Ihmisillä on selkeä tarve ja halu keskinäiseen pöhinään ja tuulettamiseen. Konkreettisia ehdotuksia tuli runsaasti esimerkiksi epämuodollisen verkkovuorovaikutuksen lisäämiseksi. Myös virallisten kokousten tietotulva halutaan siirtää luettavaan muotoon, jotta aikaa jää yhteiseen viestintään ja ajatustenvaihtoon“, Janne summasi iltapäivää.

Kielikeskuksen yhteisiä palautekysymyksiä ideoitiin Sinikan pöydässä. “Oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyvät kysymykset nousivat vahvasti esille. Opiskelijoilta voisi esimerkiksi kysyä, mitä he ovat oppineet opiskelijatovereiltaan – yksi sosiaalisen oppimisympäristön näkökulma. Myös kurssien keskeyttämisen syyt kiinnostaisivat opettajia“, Sinikka toteaa.

“Olisipa omassa luokassa aina yhtä vilkas puheensorina. Monista ajatuksista päällimmäisenä jäi mieleeni avoimuus: palautetta ja siitä heränneitä tunteita ja ideoita voi jakaa,” komppasi palauteprosessien syklisyyteen liittyvää teemaa luotsannut Heidi.

Palauteteemalla jatketaan loppusyksystä yksikkökohtaisissa kehityskeskusteluissa, ja myöhemmin tultaneen järjetämään yhteisiä palautetyöpajoja – sellaisille koetaan ilmiselvästi olevan tarvetta.

.

Elokuun 19. päivä Kielikeskuksen juhlasaliin kokoontui noin 70 osallistujaa keskustelemaan Kielikeskuksen palautekulttuurista ja -käytänteistä. Ulla-Kristiinan tervetuliaispuheen sekä Sinikan ja Johannan Taustoittavan alustuksen jälkeen ilmiselvästi kesän aikana akkujaan ladannut iloinen joukko ahkeroi tiiviin aamupäivän pohtimalla seuraavia kysymyksiä:

Mitä me selvitämme palautteilla – miksi me keräämme opiskelijapalautetta?

Kun kurssipalaute on kerätty, mitä sille konkreettisesti tapahtuu?

Millainen olisi ihanteellinen palautekulttuuri?

Päivän hedelmät koottiin pienissä ryhmissä Flingaan, jonka sato on lisättynä alustusmateriaaleihin.

Kielikeskuksen palautejärjestelmä ja -prosessit on yksi tämän strategiakauden kehittämiskohteistamme. Syksyn aikana työstämme palauteasioita lisää ainakin tulevassa HILCissä 17.9.2015 (salissa 205) sekä yksiköiden kehityskeskusteluissa – suunnaten eteenpäin siitä, mihin Kehittämispäivässä jäätiin.

Entä se virkistys?

Kehittämispäivä kääntyi virkistyspäiväksi ravintolalaiva Vispilällä, jolla seminaariseurue nautti merihenkisen, maukkaan lounaan hyvässä seurassa ja auringon helliessä pilvettömältä taivaalta. Kolmituntinen risteily sai osallistujilta kiittävää palautetta – kuten kehittämispäiväkin:

Workshop was informative and the cruise was delightful

Hyvä kokonaisuus, pehmeä lasku uuteen lukuvuoteen. Kiva nähdä Helsingin saaristoa.

Virkistystä oli kylliksi suhteessa työskentelyyn ja risteily sujui mitä iloisimissa merkeissä!

Näistä tunnelmista on hyvä ponnistaa alkaneeseen lukuvuoteen!

Miten vertaispalaute tukee kirjoittamista eri kielissä ja eri taitotasoilla? Miten opiskelijat kokevat itsearvioinnin? Miten opettajan arviointi suhteutuu itse- ja vertaisarviointiin? Mitä suullinen kielitaito opiskelijoiden mielestä on ja  miten suullista kielitaitoa pitäisi opiskelijoiden mielestä arvioida? Arvioidaanko klassista kieltä klassisin keinoin? Voiko portfolion avulla oppia?

Muun muassa näihin arviointi- ja palautekäytänteitä kieltenopetuksessa koskeviin kysymyksiin saatiin valaisua teemapäivässä Arviointi ja palautekäytänteet kielten opetuksessa perjantaina 24.4.2015 järjestetyssä seminaarissa. 

Teemapäivä suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Yliopistopedagogiikka 4 -kurssilaisten kanssa, jotka osallistuivat Humanistisen tiedekunnan ja Kielikeskuksen yhteisesti järjestämälle kurssille YP4 Kielenoppimisen arviointi ja palaute. Lokakuussa 2014 käynnistynyt kurssi huipentui tähän teemapäivään, jossa kurssin projektiryhmät esittelivät tutkimuspohjaisia hankkeitaan.

Kurssin alussa pedagogiset yliopistonlehtorit Marjo Vesalainen ja Johanna Vaattovaara kertoivat avauspuheenvuorossaan YP4-kurssin toteutuksesta sekä motiiveista järjestää yliopistopedagogiikan kursseja projektikursseina: tutkiva työtapa on keino jakaa asiantuntijuutta sekä vahvistaa opetuksen tutkimuspohjaista kehittämistä.

Varsinainen substanssi seminaariin saatiin neljästä projektista. Niistä ensimmäinen,  Satu von Boehmin, Marja Suojalan ja Kirsti Veikkolaisen eli ryhmän “Pakit” (Palautetta kirjoittamisesta) projekti käsitteli vertaispalautetyöskentelyä kielikeskuksen tieteellisen kirjoittamisen, englannin kielen sekä ranskan kielen alkeistason kurssilla.

Vertaistyöskentely, tarkemmin ottaen vertaisarviointi, oli itsearvioinnin ohella keskiössä myös “Arvien” eli Natalia Ihon, Eeva-Liisa Nyqvistin ja Marja Portinin ruotsin ja venäjän kursseja käsittelevässä hankkeessa, joka esittäytyi otsikolla Naapurikielten oppijat aktiivisina arvioitsijoina.

Kahvitauon jälkeen ääneen pääsi ryhmä “Kohteerit”, joka toi kriittisiä näkökulmia arviointikäytänteihin kahdessa erillisessä alahankkeessa. Outi Kaltio ja Anni Sairio käsittelivät esityksessään latinan opetuksen arviointikäytänteitä, eri yliopistojen latinanopettajilta keräämänsä aineiston valossa. Johanna Manner-Kivipuro ja Hanna Vänskä puolestaan keskittyivät kaksikielistä tutkintoa Helsingin yliopistossa suorittavien C1 kielitaitotason arviointikäytänteisiin, jota he käsittelivät alustuksessaan Testissä: toimiva työkieli.

Iltapäivän päätteeksi kuultiin “Sukat”-ryhmän projektin hedelmistä. Alustus Suullisen kielitaidon arvioinnin hyviä käytänteitä toi opiskelijoiden äänen kuuluviin suullisen kielitaidon arviointikäytänteisiin, jota he esittelivät Prezi-esityksensä avulla.

Noin viisikymmenpäinen seminaariyleisö sai osallistua keskusteluun esityksistä Presemon avulla. Keskustelukommenttien kokoelma osoittaa, että teemat virittävät ajatuksia ja keskustelua.

“Olipa antoisa iltapäivä!” totesi arvioinnin kärkiasiantuntijamme Anne Nevgi YTY:stä seminaarin päätteeksi.

Projekteista saadaan vielä myöhemmin lukea julkaisuista, joita on tekeillä projektien tiimoilta. Osa niistä ilmestynee Kielikeskuksen julkaisusarjassa. Tulevana syksynä ilmestyvä teemanumero esittelee kielenoppimisen ohjaukseen liittyvää tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistä, ja moni artikkeleista pohjaa niin ikään yliopistopedagogiikan kurssin (YP5) projekteihin, jotka syntyivät 2013-2014 järjestetyllä Kielikeskuksen kurssilla. Seuraavana on luonnollisesti suunnitteilla julkaisu kielenoppimisen arviointi- ja palautekäytänteistä.

Perästä kuuluu!

Kielikeskuksen opettajat ovat toivoneet väylää, jonka kautta kuuluttaa kolleegaa vertaishavainnoimaan opetusta. Kipinä vertaistyöskentelyyn on  syntynyt monille yliopistopedagogiikan kursseilla, joihin pääsääntöisesti kuuluu opetuksen vertaishavainnointia ja palautteen antoa osana kurssia. Kokemukset vertsiatyöskentelystä ovat olleet inspiroivia.

Nyt voit pulahtaa Kielikeskuksen juuri avattuun Porealtaaseen (The LC Jacuzzi), jossa voit etsiä vertaishavainnoijaa tai tarjoutua sellaiseksi yliopistopedan kurssien ulkopuolella. Tällä altaalla saa jakaa muutakin opetuksen kehittämiseen liittyvää asiaa aivan vapaasti!

Sukellus porealtaaseen tapahtuu Moodlessa, täällä:

https://moodle.helsinki.fi/course/view.php?id=14704

Jokaisella liittyjällä on automaattisesti täydet oikeudet muokata sivustoa ja viedä sinne materiaaleja. Huom! Ensimmäisellä kerralla kirjautuessa salasana on: Pore

Alkavana lukuvuonna Helsingin yliopistossa järjestetään Kielikeskuksen ja Humanistisen tiedekunnan yhteistyönä kieltenopettajille räätälöitävä kurssi Kielenoppimisen arviointi ja palaute (5 op). Yliopistopedagogiikan tutkintovaatimuksissa se vastaa kurssia YP4, Oppimisen arviointi ja palautteen antaminen.

Kurssin (24.10.2014 – 24.4.2015) aikataulu on seuraava:

Haku kurssille: 11.8.-1.9.2014 (Henkka-koulutuskalenterin kautta)
Tieto kurssille pääsystä: 9.9.2014 mennessä, ja ennakkotehtävä osallistujille
Ennakkotehtävän palautus: 10.10.2014 mennessä

Lähitapaamiset (6 kpl)  perjantaisin klo 12-16:
syyslukukausi: 24.10.; 14.11.; 5.12.
kevätlukukausi: 9.1.; 6.2.; 6.3.
Kurssi päättyy kielenoppimisen arvioinnin teemapäivään 24.4. (klo 12-16), johon avoin kutsu kaikille kielikeskuslaisille ja humanistisen tiedekunnan henkilöstölle. Teemapäivä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kurssilaisten kanssa.

Kurssille otetaan maksimissaan 24 osallistujaa, puolet tiedekunnasta ja puolet Kielikeskuksesta. Kurssilla mm. työskennellään pienimuotoisen projektin parissa, joka mahdollistaa omien kehittämis-/tutkimusintressien työstämistä osana kurssia. Kurssille osallistuvien tulee sitoutua lähitapaamisiin, teemapäivään ja yhteisesti sovittaviin työskentelyihin kurssin aikana.

Kurssille voivat hakea Kielikeskuksen koko henkilöstön edustajat ja humanistisen tiedekunnan sekä pää- että sivutoimiset kielenopettajat ja humanistisen tiedekunnan kieliaineiden jatko-opiskelijat, joilla on opetusta kurssin aikana.

Osallistujilla tulisi olla aiemmin suoritettuna yliopistopedagogiikan perusopinnoista mieluiten sekä YP1 että YP2 (Kielikeskuksessa tai jossakin muualla) ja/tai muita yliopistopedagogiikan kursseja.

HAKU KURSSILLE:

Kurssille haetaan HENKKA-koulutuskalenterin kautta. Oikea kurssi löytyy helpoiten hakemalla se järjestävän organisaation alta (Humanistisen tiedekunnan oppimisen ja opetuksen tutkimus ja tuki):

» Henkka-koulutuskalenteri
» Koulutusohjelma
» Koulutusohjelma (alaotsikko)
» Järjestävä organisaatio: Humanistisen tiedekunnan oppimisen ja opetuksen
tutkimus ja tuki.
» Hae kurssit

Huom! Jos sinulla ei ole voimassaolevaa palvelussuhdetta HY:ssä tai työaikasi on alle 14h/vko, joudut todennäköisesti ilmoittautumaan ulkoisen koulutuskalenterin kautta. (Ks. erillinen ohje: https://flamma.helsinki.fi/content/res/pri/HY298419)