Lukuklaani-kyselyissä on selvinnyt, että opettajat käyttävät lukemaan sitouttamisen menetelmänä eniten lukuvinkkausta ja lukudiplomia. Lukuvinkkaus on arvioitu myös eniten lukuintoa kasvattavaksi. Lukutavoissa suositaan eniten yksilöllisiä menetelmiä, kuten itsekseen lukemista tunnilla tai kotona, ja vähemmän yhteisöllisiä menetelmiä, kuten pareittain tai ryhmissä lukemista (Juntunen 2019). Tavallisinta on niin ikään käsitellä luettua kirjaa yksilöllisillä tehtävillä. Huolestuttavaa on, että osa opettajista ei käsittele luettua kirjaa millään tavalla.
Ristiriitaisesti opettajien myönteisimmät arviot käsittelytavan vaikutuksesta lukuintoon liittyvät kuitenkin nimenomaan yhteistoiminnallisiin työtapoihin (Juntunen 2019). Esimerkiksi lukupiirejä käyttäneet pääosin arvioivat työtavan innostaneen niin paljon kuin vähän lukevia sekä erityisesti kehittäneen oppilaiden taitoa keskustella luetusta. Kuitenkaan lähes kolmannes opettajista ei ole koskaan kokeillut lukupiiriä ja verrattain harva hyödynsi Lukuklaanin lukupiiriopasta opetuksessaan. Tämä on harmillista, sillä oppaan käyttökokemukset olivat positiivisia: nähtiin, että opas on antanut uusi ideoita, auttanut lukemaan sitouttamisessa ja helpottanut opettajan työtä.
Hankkeen yhtenä päämääränä on tukea lukemisen yhteisöllisyyttä ja siten motivoida kokonaisen kirjan lukemisen prosessiin ja luetun reflektioon yhdessä. Lukuklaani-tulokset näyttävät, että lukupiireille kannattaa ainakin antaa mahdollisuus. Alkuun pääsee Käsikirja lukupiireihin -oppaan avulla. Opasta voi soveltaa rajattomasti myös muihin kuin Lukuklaani-pakettien kirjoihin. Jos et ole vielä saanut opasta käsiisi, se on ladattavissa ilmaiseksi sekä suomeksi että ruotsiksi.
Katja Juntunen (2019), Lukuintoa etsimässä: yksilötyöskentelystä yhteistoiminnallisuuteen. Kirjallisuudenopetuksen työtapoja 3.–6. luokilla ja opettajien arvioita työtavoista. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.