Miksi koronaepidemiaa kuvaavia lukuja käytetään, vaikka niihin ei voi luottaa?

Kun A-studion Katri Makkonen grillasi pääministeri Marinia koronarajoitusten lieventämispäätöksen jälkeen, hän tivasi päätöksen perustana olevia lukuja. Kun Marinin vastauksessa vilahti maininta R0-luvusta, Makkonen kysyi, mikä on se raja-arvo, mitä korkeammalle se ei saa nousta. Edellä kuvattu liittyy koronaepidemiaan, mutta se voisi olla osa mitä tahansa poliittista keskustelua. Eikä vain poliittista. Oli sitten kyseessä arkinen ostospäätös tai tieteellinen artikkeli, johtopäätösten tekemiseen tarvitaan lukuja. Ne ohjaavat maagisella tavalla ajatteluamme, vaikka tiedämme, että niihin ei voi luottaa. Ne ovat meille faktoja, vaikka ne ovat harvoin totta. Lue loppuun

Mitä yhteistä on Messillä ja korona-asiantuntijalla: molemmat voivat erehtyä

Tutkijat ovat aina valitelleet sitä, että poliitikot eivät ota huomioon tutkimustuloksia tehdessään päätöksiä. Koronakriisi paljastaa kouriintuntuvasti, mistä tässä asiassa on oikeastaan kysymys. Päätöksiä pitää tehdä, vaikka tutkimukseen perustuvaa tietoa ei ole käytössä. Sen vuoksi perinteinen vaatimus tutkimukseen perustuvasta päätöksenteosta ei toimi. Sen sijaan itse tutkijat on nostettu asiantuntijoina korkeammalle jalustelle kuin koskaan. Hekin voivat kuitenkin erehtyä.

Lue loppuun