Päivänsankari: tohtori C. F. Hornstedt (1758─1809)

Clas Fredrik Hornstedt syntyi Linköpingissä 12.2.1758 kaupungin varapormestarin ja raatimiehen Olof Hornstedtin perheeseen. Käytyään alkeiskoulun ja kymnaasin synnyinkaupungissaan hän siirtyi vuonna 1777 Upsalaan, jossa hän alkoi opiskella luonnonhistoriaa ja mahdollisesti myös lääketiedettä. Opintojensa ohella Hornstedt suoritti ensimmäiset tutkimusmatkansa, jotka tässä vaiheessa vielä suuntautuivat Ruotsin sisälle. Suoritettuaan vuonna 1781 tutkinnon Upsalassa Hornstedt sai kaksi vuotta myöhemmin mahdollisuuden päästä todelliselle tutkimusmatkalle, sillä hyvien suositusten ja taloudellisen tuen ansiosta hän pystyi matkustamaan tuolloin Alankomaiden Itä-Intiaan eli nykyiseen Indonesiaan.

Itä-Intiassa Hornstedt matkusti monille eri saarille ja vieraili useissa paikallisissa kuningaskunnissa. Oleskellessaan Jaavan saarella Batavian kaupungissa hän sai tehtäväkseen järjestellä Het Bataafsche Genootschkap –seuran kirjaston ja luonnonhistorian kokoelman. Hänet valittiin myös seuran jäseneksi ja luonnonhistorian opettajaksi. Oltuaan kaksi vuotta kaukomailla Hornstedt palasi Eurooppaan vuonna 1785. Hän toi mukanaan runsaat luonnonhistorialliset kokoelmat, jotka hän sai luovuttaa itse Kustaa III:lle. Ennen paluutaan Ruotsiin Hornstedt kierteli vielä Euroopassa ja kävi esimerkiksi Pariisissa. Ruotsin Pommerissa ollessaan hän väitteli Greifswaldin yliopistossa lääketieteen tohtoriksi vuonna 1786. Palattuaan Ruotsiin Hornstedtista tuli Linköpingin kymnaasin luonnonhistorian lehtori ja Drottningholmin Natural-Kabinetin intendentti. Hän pääsi myös Kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi.

Hornstedtin kiinteä suhde Suomeen muodostui Kustaan sodan (1788–1790) aikana, jolloin hän palveli ensiksi laivaston lääkärinä ja tämän jälkeen kenttälääkärinä armeijan sairaalassa. Mahdollisesti Hornstedtin aikomuksena oli jäädä Suomeen jo tuolloin, sillä vuonna 1790 hän solmi avioliiton helsinkiläisen kauppiaan ja raatimiehen Petter Schwartzin tyttären Helena Vilhelminan kanssa. Samaisena vuonna hän myös siirtyi Ruotsista Viaporissa vaikuttaneen vapaamuurariloosin S:t Augustinin jäseneksi. Hornstedt ei kuitenkaan vielä tuolloin jäänyt Suomeen, vaan palasi Ruotsiin 1790-luvun alussa. Vuonna 1797 Hornstedt kuitenkin asettui Suomeen pysyvästi, kun hänet edellisenä vuonna oli nimitetty Viaporin laivastoeskaaderin ensimmäiseksi varsinaiseksi lääkäriksi.

Hornstedtin perhe oli Viaporissa ilmeisesti vauras ja hyvin toimeentuleva. Vuoden 1807 henkikirjoissa olevien ylellisyysverotietojen mukaan perheellä oli yhteensä peräti kolme kultakelloa, mikä oli harvinaista, sillä kellot olivat hyvin arvokkaita. Hornstedtin itsensä lisäksi kultakellon omistivat hänen vaimonsa ja tyttärensä. Kotitalouteen kuului edellä mainittujen henkilöiden lisäksi alle 15-vuotias poika ja yksi piika. Verotustiedot paljastavat myös muun muassa sen, että laivaston tohtori harrasti kortinpeluuta.

Laivastoeskaaderin lääkärin virkaa Hornstedt hoiti Suomen sotaan (1808–1809) ja Viaporin antautumiseen asti. Oltuaan lyhyen aikaa vankeudessa linnoituksen antauduttua Hornstedt siirtyi venäläisten palvelukseen. Uusien valtaapitävien alaisuudessa Hornstedt jatkoi toimintaansa lääkärinä Viaporissa, minkä lisäksi hän vastasi myös Töölön sotilassairaalasta. Hornstedt ei ehtinyt elää pitkään Venäjän vallan alla, sillä hän kuoli toukokuussa vuonna 1809.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *