University of Helsinki
Palataan vielä kerran jouluaaton kunniaksi kapteeni Carl Tersmedeniin. Jos ihmettelette, miksi emme kirjoita tänne hänen kuvailujaan joulusta, on siihen kaksi syytä: Ensinnäkään joulu 1700-luvulla ei ollut aivan nykyisenlainen vuoden ykkösjuhla, vaan sitä vietettiin syömällä tavallista paremmin ystävien ja sukulaisten kanssa, tanssien, leikkien ja käymällä kirkossa. Tersmeden kyllä kuvailee usein syömisiään, mutta hänen joulupöytänsä ei eroa mitenkään muista juhlista. Mikä tahansa Tersmedenin juhlakuvaus voisi siis oikeastaan olla kuvaus 1750-luvun yläluokan joulusta. Continue reading “Laarinpohja, luukku 24: Tersmedenin viimehetken lahjavinkit”
Laarinpohja, luukku 22: Vihreäpukuinen mies
Käydessäni läpi vuoden 1750 maistraatin pöytäkirjoja kiinnitin huomion erääseen poikkeuksellisella tavalla alkaneeseen tapaukseen. Maistraatin kokoontuessa toukokuun 23. päivänä 1750 raatimies Govinius totesi, ettei hän voi jättää mainitsematta, että eräänä päivänä hänen luokseen oli tullut vihreisiin verkavaatteisiin pukeutunut mies. Olemukseltaan mies muistutti säätyhenkilöä, mutta nimeään hän ei halunnut paljastaa, vaikka Govinius tiedusteli tältä kuka hän oli.
Vihreäpukuinen mies oli tullut Goviniuksen puheille, koska hän tarvitsi Continue reading “Laarinpohja, luukku 22: Vihreäpukuinen mies”
Laarinpohja, luukku 17: 1700-luvun Porvoo joulun alla
Meille on jo muotoutunut pieneksi perinteeksi käydä joulun alla Porvoossa katsastamassa, mitä jouluista ja/tai 1700-lukuista sieltä löytyy. Ja löytyyhän sieltä, vaikka blogiin asti mitään ei olekaan päätynyt. Vanhassa Porvoossa on edelleen säilyneenä 1700-luvun rakennuksia ja siellä saa mainion kuvan siitä, miten matala ja sokkeloinen parin sadan vuoden takainen kaupunki todella oli – eikä rakennuksissa ole unohdettu myöskään säätyjakoa vaan sekä herrojen että vähävaraisten asumuksia on säilynyt. Ja punaiseksi Kustaa III:n vierailun kunniaksi maalatut ranta-aitat ovat muuten vain ihastuttavia. Continue reading “Laarinpohja, luukku 17: 1700-luvun Porvoo joulun alla”
Laarinpohja, luukku 14: Rotat
Tyhjennettäessä vanhaa Katajanokalla sijainnutta kruununmakasiinia kesäkuussa 1749 ilmeni, että rotat olivat kuljettaneet lattian alle suuren määrän viljaa. Maaherran pyynnöstä Helsingin maistraatti asetti kaksi hyvää miestä selvittämään, kuinka paljon viljaa rotat olivat vieneet.
Laskettaessa viljan määrää ilmeni, että makasiinista puuttui peräti 19 tynnyriä viljaa (1 tynnyri = noin 150 litraa). Mullan seasta onnistuttiin pelastamaan vain 7 ½ litraa, jotka myytiin huutokaupassa eniten tarjoavalle.
Laarinpohja, luukku 12: Lisa Lindberg
Varsinkin blogin alkuaikoina yksi usein toistuvista teemoista oli ”päivänsankari” eli Viaporiin liittyviä henkilöitä esiteltynä heidän merkkipäivänään. Muutamia olennaisia henkilöitä jäi kuitenkin tästä sarjasta puuttumaan, muun muassa Fredrik Henrik (af) Chapman, Ruotsin saaristolaivaston suunnittelija ja Viaporin asukas 1760-luvulla. Tärkeä mies siis kaikin puolin, mutta tämänkertainen laarinpohja ei silti vieläkään esittele häntä, vaan hänen elämäntoverinsa Lisa Lindbergin. Miksi? Koska minä kirjoitan tätä merkintää ja kiinnostukseni suuntautuu laivastoarkkitehtuuria enemmän taloudenhoitajattariin. Continue reading “Laarinpohja, luukku 12: Lisa Lindberg”
Laarinpohja, luukku 10: Tersmedenin juhlavinkit
Albergan kartanon herra kapteeni Tersmeden on vilahdellut blogissa silloin tällöin, joten eipä unohdeta häntä nyt joulun allakaan. Seuraavat pöydänkoristelu- ja tarjoiluvinkit ovat hänen päiväkirjastaan syyskuun 9. päivänä (mahdollisesti) vuonna 1750 pidetystä juhlasta.
Juhlat järjestettiin, koska kenraalikuvernööritär, kreivitär von Rosen oli saanut kuulla, että Tersmedenillä on erinomainen taloudenhoitajatar, ja kapteeni halusi todistaa tämän väitteen todeksi. Vieraslistaa ei päiväkirjassa valitettavasti kokonaisuudessaan mainita, mutta ainakin paikalla olivat kenraalikuvernööri von Rosen vaimoineen, Augustin Ehrensvärd, kreivi Gyllenborg puolisoineen sekä Continue reading “Laarinpohja, luukku 10: Tersmedenin juhlavinkit”
Laarinpohja, luukku 1: Kuninkaan tammi
Jo viime kesänä teimme kesäretken entisen Helsingin pitäjän 1700-luvun kohteisiin, mutta niistä raportoiminen jäi kesän lomien ja syksyn kiireiden alle. Aloittakoon siis tämän jouluisen laarinpohjan kauhomisen muisto vehreimmiltä (vuoden)ajoilta: Kuninkaan tammi. Continue reading “Laarinpohja, luukku 1: Kuninkaan tammi”
Viikon vainaja: Iitti-special, osa 4
Viimeistä viedään Iitin hautuumaalla olevan vanhan hautakiven henkilöiden elämäntarinoiden metsästyksessä. (Edelliset osat: osa 1, osa 2 ja osa 3.) Neljäntenä ja viimeisenä kohtana kivessä lukee:
Och Sonen major
R. M. Brunow
född D. 16 Maij 1777
död D. 5 Jul. 1830
(Ja poika majuri
R. M. Brunow
synt. 16. toukokuuta 1777
kuoll. 5. heinäkuuta 1830)
Viikon vainaja: Iitti-special, osa 3
Aiemmissa Iitti-bloggauksissa (osa 1 ja osa 2) on esitelty Iitin kirkkomaan ilmeisesti ainoa 1700-luvun hauta. Hautakiven neljästä nimestä käsiteltiin niissä kaksi ensimmäistä, joten jatketaan seuraavan nimen parissa:
Deras måg öfv. och ridd.
G. A. Arenkihl
född D. 8 Feb. 1773
död D. 19 Nov. 1810 Continue reading “Viikon vainaja: Iitti-special, osa 3”
Kostianvirta, osa 2b: Sotahistoriallinen seminaari
Sotahistoriallisen Kostianvirta-seminaarin toisella puoliajalla oli paikallishistorian vuoro. Everstiluutnantti, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen professori Aki-Mauri Huhtinen tarkasteli Kostianvirran taistelun kulkua ja merkitystä strategisesta näkökulmasta. Sotilaallisen lyhyesti voidaan todeta ruotsalaisten asema seuraavasti.
− venäläisten viisinkertainen ylivoima (3 400 vs. 15 000)
− ruotsalaisten joukkojen huono ryhmittely
+ venäläisten joukkojen puutteellinen koulutus
+ ruotsalaisten hyvä puolustusasema Continue reading “Kostianvirta, osa 2b: Sotahistoriallinen seminaari”