Viikon vainaja: Iitti-special, osa 1

Suomalaisten kirkkojen hautuumailta ei löydy kovin monia 1700-luvun hautoja. Pääsyy siihen lienee se, että tuohon aikaan ei Suomessa vielä harrastettu aikaa uhmaavia hautamuistomerkkejä. Siksi vanhimmat säilyneet haudat ovat lähes poikkeuksetta aatelisten ja varakkaiden henkilöiden, joilla on ollut mahdollisuus hakata elinvuotensa ja -tietonsa kestävään kiveen. Näistä kivistäkin on tosin välillä vaikea saada selvää, sillä aika, sammal ja sateet ovat tehneet tuhojaan. (Sormet ovat usein hyvänä apuna tutkimuksessa, sillä ne tuntevat sellaista mitä silmät eivät näe.)

Melko hyvin säilynyt 1700-luvun lopun hautakivi löytyy Iitin kirkon hautausmaalta kirkon itäpuolelta, parkkipaikan muurin vierestä suuren kuusen alta. Samalla kohdalla on muutama muukin vanhempi kivi 1800-luvulta, joten mahdollisesti vanhat kivet on siirretty tälle kohdalle hautausmaan muutostöiden (ehkä sankarihautausmaan perustamisen) yhteydessä.

Tässä haudassa lepää kiven mukaan kaikkiaan neljä vainajaa:

Här hvilar
friherrin A. C. Brunow
född Degeer D. 6 Jan 1748
död D. 23 Nov. 1796

(Tässä lepää
vapaaherratar A. C. Brunow
synt. Degeer 6. tammikuuta 1748
kuoll. 23. marraskuuta 1796)

Dess man öfv. löjt. och ridd.
G. Brunow
född D. 12 Aug 1735
död D. 22 Jun 1809

(Hänen miehensä everstiluutnantti ja ritari
G. Brunow
synt. 12. elokuuta 1735
kuoll. 22. kesäkuuta 1809)

Deras måg öfv. och ridd.
G. A. Arenkihl
född D. 8 Feb. 1773
död D. 19 Nov. 1810

(Heidän vävynsä eversti ja ritari
G. A. Arenkihl
synt. 8. helmikuuta 1773
kuoll. 19. marraskuuta 1810)

Och Sonen major
R. M. Brunow
född D. 16 Maij 1777
död D. 5 Jul. 1830

(Ja poikansa majuri
R. M. Brunow
synt. 16. toukokuuta 1777
kuoll. 5. heinäkuuta 1830)

Ensimmäisenä kivessä on mainittu vapaaherratar Anna Charlotta Brunow, syntyjään De Geer, jonka isä oli paroni,valtaneuvos ja Kymenkartanon ja Savon läänin maaherra Otto Wilhelm De Geer ja äiti Anna Dorothea Muhl (tai Mühl). De Geerin suku on alkujaan Hollannista, ja sen ruotsalainen kantaisä tuli 1600-luvun alussa Ruotsiin harjoittamaan kauppaa ja ruukkitoimintaan – ilmeisen menestyksekkäästi, koska hänet aateloitiin nopeasti.

Anna Charlotta De Geer meni vuonna 1766 naimisiin hautakivessä toisena mainitun Georg Brunowin kanssa, joka oli hänen pikkuserkkunsa äiti-Muhlin puolelta. (Samana vuonna isä De Geer sai myssyiltä kiitokseksi puolueen hyväksi toimimisestaan vapaaherrallisen arvon ”De Geer af Tervik”.)

Brunowit taas ovat kuurinmaalainen suku, jonka kantaisä Jürgen Brynlolfsson tuli 1600-luvun alussa Ruotsin armeijan palvelukseen ja yleni lopulta amiraaliksi asti. (Svenska adelns ättar-taflor varoittaa sekoittamasta tätä sukua Pommerin Brunow-sukuun, joka on siis täysin eri porukkaa.) Jürgen Brunowin poika aateloitiin Ruotsissa 1664 ja käytännössä koko suku palveli upseereina Ruotsin armeijassa. (Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että Georg Brunowin isoäiti Sophia Catharina Muhlin mainitaan kuolleen 100 vuoden ja 2 kuukauden ikäisenä vuonna 1774!)

Kiven Georg Brunow on kantaisä Jürgenin pojanpojanpojanpoika ja hän oli myös Ruotsin armeijan palveluksessa. Brunow mainitaan Linnoituslaitoksen upseerina Loviisassa ensimmäisen kerran vuonna 1764 luutnanttina, vuonna 1773 hän on ylennyt kapteeniksi, ja muutamaa vuotta myöhemmin hän on jo ensimmäisenä järjestyksessä linnoituksen henkikirjassa, mikä viittaa korkeimpaan asemaan Loviisan linnoitusupseerien joukossa (ainakin henkikirjoitushetkellä). Vuonna 1777 hän on majuri ja pari vuotta myöhemmin everstiluutnantti. Myös Georg Brunowin palvelusväki linnoituksessa kasvaa arvonnousun myötä: aluksi hänellä ei ole lainkaan palvelijoita, sitten pidemmän aikaa renki tai kaksi, mutta everstiluutnantiksi päästyään hänellä on nähtävästi ollut tarvetta (ja varaa?) palkata jopa taloudenhoitajatar ja miespalvelija.

Anna Charlotta ja Georg Brunow saivat yhtensä 13 lasta, kahdeksan poikaa ja viisi tytärtä. Näistä kuusi kuoli lapsena. Vanhin poika, kornetti Otto Wilhelm kuoli hänkin nuorena, vain viidentoista vuoden ikäisenä. Kaksi tytärtä ja neljä poikaa jäi kuitenkin viemään eteenpäin suvun nimeä. Heihin palaamme tarkemmin Iitti-specialin tulevissa osissa, jossa käsitellään kahta jälkimmäistä hautakiven nimeä.

Ensi sunnuntaina palataan herrasväki Brunowin vaiheisiin ja kerrotaan, miten he löysivät tiensä kartanonomistajiksi Iitin Perheniemeen.

3 thoughts on “Viikon vainaja: Iitti-special, osa 1

  1. Rahikainen Päivi

    Hei ! Etsin sukuun kuuluvia ? Minulla on 11 osan salin kalusto, jossa lukee Kotka D.C.Brunow. Joudun muuttamaan pienempään asuntoon ja haluaisin tarjota kalustoa ostettavaksi mahdollisille perillisille. Pysytytkö antamaan yhtään vinkkiä. Ensin ajattelin, että ovat tulleet evakkoina kun kalusteissa on ym. kirjoitus mutta onhan mahdollista, että ovat vaan muuttaneet paikkakuntaa. Kiittäen etukäteen mahdollisista tiedoista !

  2. Annaliina Granqvist Artikkelin kirjoittaja

    Hei!
    En ole seurannut tämän suvun myöhempiä vaiheita 1700-luvun jälkeen eli en tiedä missä he nykyään vaikuttavat. Jossakin yhteyksissä olen muistaakseni nykypäivänäkin törmännyt saman sukunimen omaaviin henkilöihin, mutta en lainkaan tiedä, onko kyse tähän sukuun/sukuhaaraan kuuluvista henkilöistä. En siis valitettavasti kykene auttamaan tässä etsinnässä.

  3. ICE

    D.C Brunow oli ammatiltaan myyntijohtaja ja myös varakonsuli. Syntynyt 7.5.1906. Sotilasarvoltaan eversti. Ja asusteli Kotkassa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *