Aihearkisto: Innovaatiot

The Swedish Land Survey (ca 1628 to 1809)

Andreas Bureus (d. 1646) had founded the Swedish Land Survey (Landtmäteristyrelsen) as early as 1628, but it wasn’t until the 1680s that the Swedish Land Survey became institutionalized and identified as a specific branch of the administration. During its rule (approx. 1620-1721) Sweden was geographically extensive but poor and sparsely populated, lacking in resources to create an efficient land survey office. It was not until the middle of the 18th century that the land survey office gained significant prestige and access to resources. Lue loppuun

Maanmittausta Suomessa 200 tai 400 vuotta – laskutavasta riippuen

Maanmittauslaitos täyttää tänä vuonna 200 vuotta. Tämän vuotinen juhlavuosi, jossa painottuu hallintohistoria, lasketaan  vuodesta 1812, autonomian ajan alussa perustetusta päämaanmittauskonttorista. Maata mitattiin kuitenkin jo Ruotsin kaudellakin, ja jos tarkasteluun otetaan maailmanhistoria, jo muinaisessa Babyloniassa.

Ennen päämaanmittauskonttorin perustamista  Ruotsin valtakunnan maanmittaustoimella oli jo monisatavuotinen historia takanaan. Onkin hiukan hankala sanoa, mistä alkaa Ruotsi-Suomen – käytän nyt tarkoituksella tätä ei-toivottua nimitystä – maanmittauksen historia. Yleensä lähtökohdaksi otetaan, vaikka muitakin vaihtoehtoja on, vuosi 1628. Silloin nimittäin alkoi järjestelmällinen maanmittaus Ruotsin valtakunnassa ja Suomenkin maaperällä tehtiin ensimmäiset maanmittaustoimitukset. Lue loppuun

Kiitämme ja moitimme Suomenlinna-lautapeliä

Sairaspäivänä on keksittävä tekemistä kotona. Innostuimme kokeilemaan Suomen Historiapelien julkaisemaa Suomenlinna-lautapeliä, joka on maannut komerossa jo pitkään, se saatiin lahjaksi joitakin jouluja sitten. Seuraavassa lyhyt arvostelu kyseisestä pelistä (varoitus: sisältää kahden historioitsijan ja Viapori-ekspertin faktanillitystä). Lue lisää

The Mediterranean Origins of Early Modern Swedish Naval Innovations (1500-1800)

The Mediterranean has been the cradle of the naval innovations adopted to the Baltic since the times of the famous Swedish Gothic cartographer and historian Olaus Magnus (Carta Marina, The History of the Northern Peoples). According to Olaus Magnus the king of Sweden, Gustavus Vaasa, recruited Venetian galley masters from the Arsenal to Sweden in order to teach galley building. True or tale, as a fact remains, that Sweden created one of the biggest galley fleets in the 16th century. Lue loppuun

Poistuin kammiostani Suomenlinnaan

Tutkijan on hyvä poistua välillä kammiostaan “kentälle” . Kammiohommissa tutkimus jää “vanhojen kellastuneiden papereiden ja tunkkaisten historiankirjojen varaan”. Näinhän tämä kliseinen käsitys kuuluu, vaikka oikeasti, uskokaa tai alkää,  tutkijat ovat verkottuneempia ja sosiaalisempia kuin monen muun ammattikunnan edustajat. Osa on jopa Facebookissa, minä kuitenkaan en. Ei ole tullut kutsua. Lue loppuun

Amsterdamin kamelit ja Thunbergin sulkuproomu

Viaporin nerokas insinööri Daniel Thunberg suunniteli linnoituksen telakkaan erikoisen sulkulaitteen, ns. sulkuproomun, jonka toiminta perustui siihen, että proomu täytettiin ja tyhjennetiin vedellä, jolloin se liikkui ylös ja alas riippuen siitä tyhjennettiinkö vai täytettiinkö telakka-allasta. Tekniikka, jota käytettiin myöhemmin mm. sukellusveneissä, on käytössä Suomenlinnan telakalla vieläkin. Lue loppuun

af Chapmanin jääpursi

Viaporin  laivasuunnittelijan, F.H. af Chapmanin (k. 1808) vallankumouksellinen laivasuunnittelun käsikirja Architectura navalis mercatoria (1768) sisältää kymmeniä piirustuksia sekä profiili- ja perspektiivikuvia pienaluksista suuriin fregatteihin. Kirjan julkaisun myötä laivanrakennuksessa ja veneenveistossa siirryttiin käsityöperinteestä matemaattiseen ja uutta luovaan laivasuunnitteluun. Teos oli samalla af Chapmanin myyntikatalogi ja portfolio. Lue loppuun

Kaleeri ja eläintarha

Kaleerin ja avomerilaivan poikkileikkaus. Kaleerissa oli huomattavasti pienempi syväys ja ruuma. Se tarvitsi 200-300 soutajaa ja sotilasta ja oli siksi kallis kuljetusmuoto, jota kannatti käyttää ainoastaan arvolastien kuljettamiseen. Diderot, Ensyklopedia 1750-luku. HYK.

 

On se vaan kumman kuminen aihe tämä kaleerit. Venyy joka suuntaan ja selittää monia yllättäviä asioita. Äsken tajusin (ja rupesin välittömästi naputtelemaan tätä blogia), että sen avulla voidaan selittää myös Euroopan eläintarhojen synty. Homma meni näin. Lue loppuun

Fagerösuunnitelma

Usko ihmisen kykyyn muokata ympäristöään oli 1700-luvulla vahva. Kaupungien maastosta piittaamatomat ruutukaavat, jotka olivat  kaupunkiisuunitelun ihanteena jo suurvaltakaudella (1620-1720),  ovat tästä yksi esimerkki. Ääriesimerkiksi ihmisen halusta muokata luontoa voidaan ottaa  Sipoon edustan Kaunissaari (Fagerö), jonne sipoolaisen, tuolloin parikymmppiset nordenbergin (myöh. Nordenskiöld) veljekset suunnittelivat 1720-luvulla utopistista teollisuuskeskusta. Lue loppuun