Aihearkisto: Aikalaiskuvauksia 1700-luvun Viaporista

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 24: kapteeni Carl Tersmeden

Aikalaiskuvausten joulukalenteri ei toki olisi täydellinen ilman vanhaa tuttuamme kapteeni Tersmedeniä, Albergan kartanon omistajaa ja Viaporin upseeria 1750-luvulta, jonka päiväkirjasta on irronnut aikaisemminkin bloggausaiheita.

Tersmedenin alkuperäinen päiväkirja käsittää kaikkiaan 14 osaa, joista neljässä hän viettää aikaa Helsingissä, Espoossa ja Viaporissa; kuusiosaisessa painetussa versiossa hänen Suomen-aikansa taas löytyy – kovin lyhennettynä – osasta IV. Vaikka Tersmeden onkin monien asioiden tarkka muistiinkirjoittaja, paikkojen tai ihmisten kuvailua hänellä ei kovin usein esiinny joitakin sivulauseita lukuun ottamatta. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 23: Henrik Gabriel Porthan

Postissa tuli juuri Henrik Gabriel Porthanin Opera omnian eli koottujen teosten XIII osa, joka sisältää hänen Suomen maantiedettä ja taloutta koskevat kirjoituksensa. Tilasin sen saadakseni lisäselvyyttä siihen, mikä oli Porthanin rooli Erik Tuneldin ja Daniel Djurbergin maantieteellisten teosten Suomen-osuuksien synnyssä. Opuksen alussa oleva, Allan Tiitan kirjoittama artikkeli Porthanista maantieteilijänä luokin mainiosti valoa pimeyteen. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 22: Jacob Bonsdorff

Tämän joulukalenterin kolmanneksi viimeisestä Viapori-kuvauksesta vastaa Jacob Bonsdorff (1763-1831), Turun akatemian teologian professori. Laajan jumaluusopillisen tuotantonsa lisäksi hän kirjoitti myös matkakirjan Sommarresan (1799),  kuvauksen Suuren Rantatien nähtävyyksistä Turusta itäiselle Uudellemaalle.

Tässä blogissa on siteerattu jo aiemmin Bonsdorffin kuvausta Fagervikin rautaruukista. Sama persoonallinen, eloisa ja kaikesta näkemästään haltioitunut tyyli jatkuu myös hänen Viaporin-vierailussaan. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 20: Nils Reinhold Broocman

Esitelläänpä Abraham Hülphersin jatkoksi toinen kotimaanmatkailija. Nils Reinhold Broocman (1731-1770) oli myös porvarin poika, hänen isänsä oli tupakkatehtailija Norrköpingistä. Lundin yliopistossa maisteriksi lukenut Broocman teki uransa Antikvitetsarkivetin virkailijana ja Kungliga biblioteketin kirjastonhoitajana. Hän osallistui tanskalaisen historioitsijan Jakob Langbekin Ruotsin-kiertomatkaan 1753-54 ja laati matkakertomuksen, jossa hän kuvaili myös käyntiään Helsingissä ja Viaporissa. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 19: Abraham Hülphers

Palataanpa brittiläisten Viaporin-kuvaajien jälkeen taas Ruotsin kamaralle. Tämän päivän päähenkilö Abraham Hülphers (1734-1798) oli saksalaisesta sukunimestään huolimatta ruotsalainen, raatimiehen poika, ja varsin mainio esimerkki porvarissukuisesta oppineesta. Hülphers työskenteli isänsä kauppahuoneessa ja oli Västeråsin kaupungin porvari, mutta hänen todellinen intohimonsa oli maantiede. Hän teki matkoja Ruotsin eri osiin ja julkaisi liudan matkakirjoja, joista yhdessä,  Dagbok och samlingar uppå en resa om somarn 1760 ifrån Westerås till Petersburg och Ryssland, hän vieraili myös Helsingissä ja Viaporissa. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 18: Edward Daniel Clarke

Yhden tunnetuimmista Viaporista laadituista kuvauksista on kirjoittanut englantilainen matkailija ja Cambridgen yliopiston opettaja Edward Daniel Clarke (1769­­–1822), joka matkusti talvella vuonna 1800 Tukholmasta Pietariin. Clarken kirjoittama matkakertomus Travels in various countries of Europe, Asia and Africa. Part the third painettiin Lontoossa vuonna 1824. Matkakertomukseen voi tutustua myös suomeksi, sillä siitä on olemassa Jorma Ojalan suomentama ja toimittama käännös ”Matka Suomen halki Pietariin 1799” (WSOY, 1990). Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 17: William Coxe

Nathaniel William Wraxallin maanmies, englantilainen pappi William Coxe (1747-1828) teki 1770-80-luvuilla useita kiertomatkoja Eurooppaan eri herrasmiesten matkaseurueissa. Matkakirjassaan Travels into Poland, Russia, Sweden and Denmark (1784) hän kuvaa varsin laveasti myös käyntiään Helsingissä ja Viaporissa:

Yksi kaikkein mielenkiintoisimpia ja tärkeimpiä linnoituksia Ruotsin valtakunnassa, ja ehkäpä koko pohjoisessa Euroopassa, on Viapori, joka sijaitsee Suomessa lähellä Helsinkiä. Aikaisemmalla matkallani me emme päässeet tutustumaan tähän linnoitukseen, koska meiltä puuttui kuninkaallinen lupakirja. Mutta toisella matkallamme halki näiden seutujen olimme onnekkaampia; itse Ruotsin kuningas oli määrännyt pääministeriään, kreivi Creutzia, antamaan meille tuon lupakirjan. Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 16: Johan Meerman

Tällä viikolla esillä olleista Djurbergin ja Tuneldin maantieteellisistä kuvauksista on käynyt ilmi, miten Viapori oli mainittu samassa yhteydessä Uudenmaan kaupunkien kanssa ja miten se oli monelta osin rinnastettavissa kaupunkiin. Linnoituksen kaupunkimaisen luonteen tekemä vaikutus käy selvästi ilmi myös hollantilaisen matkaajan Johan Meermanin matkakertomuksesta Eenige berichten omtrent het Noorden en Noord-oosten van Europa (1805). Lue loppuun

Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 15: Sir Nathaniel William Wraxall, MP

Matkakirjallisuus oli yksi 1700-luvun suosituimmista kirjallisuuden muodoista koko Euroopassa. Tiedemiehet ja herrasmiesmatkailijat, jotka kiersivät omaa maanosaansa ja vierailivat myös eksoottisimmissa maanosissa, julkaisivat selostuksia kokemuksistaan matkakertomuksina. Myös Viapori, Ruotsin ulkopuolellakin mainetta kerännyt linnoitus, oli näiden matkailijoiden kohteena. Heitä saapui niin kotimaasta kuin kauempaakin, Hollannista, Ranskasta ja Englannista asti. Lue loppuun