Aihearkisto: Linnoitus

Virtuaalipromenaadi Sveaborgsvägenillä

Google Maps on hieno palvelu, jota voi käyttää muuhunkin kuin osoitteiden etsimiseen tai vieraiden ohjaamiseen kesämökille. Esimerkiksi nimistön leviämisen tutkimiseen. Montako Viaporin mukaan nimettyä katua tai muuta paikkaa maailmassa on? Katsotaanpa.

Aloitetaan hakusanalla Viapori. Aivan Hartolan ja Joutsan kuntien rajalla on Viaporinkangas-niminen metsäinen alue, jossa risteilee sen nimisiä teitä kuin Viaporintie, Viaporinkankaantie ja Viaporinniementie. Yksi pitäjä etelämpänä, Asikkalassa, on niin ikään Viapori-niminen paikka keskellä metsää. Ja siitä yksi pitäjä itään, Heinolassa, on Lue loppuun

Visiitti Viaborgstorgetille

Eilinen ostosmatka Espooseen kulki myös kauppakeskus Sellon ohitse Leppävaarassa. Siitä muistui mieleeni eräs vanha juttu, jota olen ihmetellyt jo monena vuonna aina Sellossa asioidessani, ja kaivoin viime vuonna otetun valokuvan arkistosta.

Kuten olen ennenkin maininnut, Leppävaaran nimistössä on hyödynnetty kiitettävästi alueen 1700-luvun historiaa. On Tersmedeninpolku ja Zanseninpolku Albergan kartanon omistajien mukaan Lue loppuun

Suomenlinna dokumentin ytimessä

Piipahdin eilen Elokuva-arkiston kello viiden näytöksessä (anakronismi, tiedän, mutta kieleni ei ole vielä taipunut puhumaan Kansallisesta Audiovisuaalisesta Arkistosta). Dokumentin ytimessä -esityssarjassa näytettiin puolentoista tunnin mittainen valikoima Suomenlinnaa käsitteleviä uutis- ja dokumenttifilmejä, joukossa myös muutama näytelmäelokuvista napsittu pala. Lue loppuun

Kuun vaiheet, laivanrakennus ja F. H. af Chapman

Suomessa metästyöt on perinteisesti tehty talvella, jolloin muut maataloustyöt ovat tauonneet ja jolloin tukkien kuljettaminen jäätä tai talviteitä pitkin on ollut helpompaa. Kaatoajankohtaan ovat ainakin muualla Euroopassa vaikuttaneet myös ikivanhat astrologiset käsitykset. Esimerkiksi otan laivanrakennuksen uuden ajan alun eurooppalaisessa merimahdissa, Espanjassa. Lue loppuun

Viaporin antautuminen 3.5.1808

Viaporin luovuttamisesta venäläisille tulee kuluneeksi tänään 204 vuotta. Ruotsin vahvin linnoitus antautui 3.5.1808 suhteellisen lyhyen piirityksen jälkeen pienehkölle piiritysarmeijalle. Syytä tähän ei tiedetä vieläkään tarkasti. Antautumispäätöksen on katsottu johtuneen muun muassa ruudin vähyydestä, poliittisesta juonittelusta, lahjonnasta, venäläisten taitavasta psykologisesta sodankäynnistä ja puolustustahdon murtumisesta. On hyvin mahdollista, että mitään yksittäistä syytä ei ole edes olemassa, vaan antautuminen johtui monien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Lue loppuun

Suomenlinna soi

Olimme viikonloppuna maalla, hillosimme omenoita ja kuuntelimme toisella korvalla lauantai-illan toivekonserttia radiosta. Kuuntelija Kotkasta toivoi Uuno Klamin Suomenlinna-alkusoittoa. Höristin korviani, sillä en ole tiennyt että on olemassa Suomenlinna-aiheisia klassisia sävellyksiä, vaikka Suomenlinna-aiheisia lauluja tunnen monia ja olen niitä tässäkin blogissa esitellyt. Lue loppuun

Draget – muinainen telatie

Pohdittaessa merilinnoituksen ja saaristolaivaston tukikohdan  paikkaa 1700-luvun alun puolustussuunnitelmissa yhtenä vaihtoehtona esitettiin myös Tvärminne läntisellä Uudellamaalla Hankoniemen tuntumassa. Ehdotus saattaa tuntua erikoiselta ja  syrjäiseltä, mutta laivastoaseman paikkana Tvärminne oli itse asiassa hyvinkin perusteltu. Lue loppuun

Viapori laulaa

Pääsiäisestä toipuessa ja vappuun valmistautuessa ei mieli ole altis kovin vakaville tieteellisille ponnisteluille. Kevät houkuttelee laulamaan, joten innostuin kaivamaan esiin Viapori-aiheisia lauluja. Niitä on vähän, mutta sentään joitakin.

On synkkä mulle aina tuo muisto Viaporin,
kun surman suuhun syöksi mun rakkaan kultani.
Kuink’ raaka oli luontosi, kuink’ kylmä sun syömmesi,
kun hennoit neidolta riistää kalleimman kaikista. Lue loppuun

Dagens födelsebarn: Anders de Bruce (1723-1787)

När befästningsarbetet på Broberget i Helsingfors inleddes vid första tillfälle våren 1748, innehades överinseendet av en ung adjutant med skotska rötter, Anders de Bruce (f. 19.4.1723). Följande år skulle han befordras till löjtnant och fyra år senare naturaliseras som svensk adelsman. Därefter vandrade han sakta men säkert uppåt på en karriärstege som under många år var knuten till fästningsbygget i Helsingfors och på Sveaborg. I motsats till många andra officerare deltog han inte Pommerska kriget p.g.a. sin tjänstgöring vid de finska fästningarna och när han 1777 övertog posten som landshövding i Nylands och Tavastehus län hade han avancerat till överstelöjtnant i armén. Lue loppuun