Viaporin antautuminen 3.5.1808

Viaporin luovuttamisesta venäläisille tulee kuluneeksi tänään 204 vuotta. Ruotsin vahvin linnoitus antautui 3.5.1808 suhteellisen lyhyen piirityksen jälkeen pienehkölle piiritysarmeijalle. Syytä tähän ei tiedetä vieläkään tarkasti. Antautumispäätöksen on katsottu johtuneen muun muassa ruudin vähyydestä, poliittisesta juonittelusta, lahjonnasta, venäläisten taitavasta psykologisesta sodankäynnistä ja puolustustahdon murtumisesta. On hyvin mahdollista, että mitään yksittäistä syytä ei ole edes olemassa, vaan antautuminen johtui monien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Antautumista edelsi lähes kuukauden kestänyt aselepoaika. Toukokuun alussa käydyissä neuvotteluissa sovittiin, että linnoitus antautuisi aselevon jälkeen toukokuun 3. päivänä, jollei siihen mennessä Ruotsista saapuisi vähintään viisi linjalaivaa linnoituksen avuksi. Kaksi upseeria lähetettiin viemään tieto aselepopäätöksestä Tukholmaan. Venäläiset kuitenkin viivyttivät näiden lähettien matkaa niin, että ensimmäinen heistä saapui Tukholmaan vasta määräajan umpeutuessa 3.5. Vaikka he olisivat ehtineet aikaisemmin pääkaupunkiin, apu ei olisi voinut saapua perille, sillä meri linnoituksen ympärillä oli vielä toukokuun alussa jäässä.

Pääsyyllisenä linnoituksen antautumiseen on pidetty komendantti C. O. Cronstedtia, joka viime kädessä teki päätöksen aselevosta ja linnoituksen luovuttamisesta venäläisille. Komendantin motiiveista ei ole varmaa tietoa, mutta taustalla saattaa olla näkemys puolustuksen toivottomuudesta ylivoimaista vihollista vastaan. Kun viimeiset linnoituksesta lähteneet joukot kokoontuivat 6.5. paraatiin Susisaareen linnanpihalle, Cronstedt kohtasi yleistä halveksuntaa ja vihamielisyyttä. Antautumisen jälkeen viha Cronstedtia kohtaan oli niin suuri, että venäläiset joutuivat järjestämään hänen turvaksensa aseellisen vartioinnin.

1 thought on “Viaporin antautuminen 3.5.1808

  1. Kari Hintsala

    Jotenkin olen aina ajatellut, että C.O.C. oli kerta kaikkiaan liian hyvin selvillä kansainvälisestä tilanteesta. Ruotsia vastassa olivat niin Venäjä kuin Napoleonin Ranska. Aika toivottomalta on tainnut näyttää valistusajan upseerista, jolle viimeiseen mieheen taistelu oli täysin outo ajatus.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *