Kiitämme ja moitimme Suomenlinna-lautapeliä

Sairaspäivänä on keksittävä tekemistä kotona. Innostuimme kokeilemaan Suomen Historiapelien julkaisemaa Suomenlinna-lautapeliä, joka on maannut komerossa jo pitkään, se saatiin lahjaksi joitakin jouluja sitten. Seuraavassa lyhyt arvostelu kyseisestä pelistä (varoitus: sisältää kahden historioitsijan ja Viapori-ekspertin faktanillitystä).

Yleiskuva

Kuten muutkin Suomen Historiapelien julkaisut (Kuninkaantie, Hämeen härkätie jne.), tämäkin on hyvin simppeli nopanheittopeli, jossa edetään lähdöstä maaliin. Matkalla on tapahtumaruutuja, joissa pelaaja kohtaa historiallisia henkilöitä ja joutuu historiallisten tapahtumien todistajaksi. Peli on iloisen anakronistinen, eri aikakausien henkilöt ja tapahtumat ovat esillä sikin sokin. Sopii huvitukseksi “lapsille ja lapsenmielisille”, kuten tavataan sanoa. Tehtäväruutujen tehtävät tosin ovat tasoltaan vaihtelevia, useimmat ovat helppoja (tai ne puuttuvat kokonaan, pelaajaa käsketään vain eteen- tai taaksepäin) mutta joukossa on myös joitakin Trivial Pursuit -tason knoppeja.

Kiitämme

Pelin tapahtumaruuduissa on paljon hyviä historiallisia oivalluksia ja mukavia yksityiskohtia. Nykyisin Merisotakoulusta tunnetun Pikku Mustasaaren kohdalla esitellään sen pitkää historiaa sairaalasaarena. Varvilahdella ja Inventaariokamarissa pelaajaa tentataan nokkelaasti merisanastosta.

Lisäplussa tehtäväruudusta, jossa pelaajan on laitettava Rantakasarmin tornikello oikeaan aikaan. Tehtävä edustaa viiltävää realismia, sillä Rantakasarmin tornikello ei oikeastikaan ole koskaan oikeassa ajassa (terv. kaksi Suomenlinnan entistä kesätyöntekijää, jotka ovat saaneet kellon ansiosta lukemattomia sätkyjä luullessaan myöhästyvänsä lautasta).

Myös laudan kuvituksessa on muutamia hauskoja historiallisia yksityiskohtia, esim. venäläiset sotilaat jotka lapioivat umpeen Susisaaren ja Kustaanmiekan välistä salmea, sekä Tullimuseon takapihalla lymyilevät pirtun salakuljettajat.

Ohjekirjassa on hyvin laadittua taustatietoa, mm. esittelytekstit tapahtumaruuduissa mainittujen paikkojen  historiasta sekä lyhyt linnoitussanasto (tarpeellinen lisä, kun tapahtumaruuduissa puhutaan jatkuvasti kurtiineista ja kaponieereista).

Moitimme

Pelilauta on piirretty rennon luonnosmaisella ja aikakausia keskenään sekoittavalla tyylillä, kuten muissakin saman sarjan historiallisissa lautapeleissä. Useimpiin pelilautoihin se sopii, koska ne koostuvat eri paikkakuntia ja kaupunkeja esittelevistä pikkukuvista, jotka voivat olla eri mittakaavassa keskenään tai edustaa eri aikakausia sen suuremmin häiritsemättä. Mutta Suomenlinna-pelilaudassa nämä piirteet tökkivät, koska se on yhtenäinen kartta varsin pienestä alueesta. Lauta ei edusta mitään historiallista hetkeä, vaan sillä on satunnaisia rakennuksia eri aikakausilta: modernissa telakka-altaassa rakennetaan 1700-luvun sotalaivaa. Sitä paitsi linnoituslaitteet on piirretty niin vinksin vonksin, että linnoituksen kokonaisuudesta ei saa mitään käsitystä. Bastionien Hårleman ja Kunnia välissä näyttää olevan puoli kilometriä tyhjää, vaikka todellisuudessa siinä on vain portin levyinen aukko. (Ehkä tämä tosin häiritsee vain Viapori-tutkijaa…)

Susisaaren tapahtumaruudut 14, 15 ja 16 ovat ilmeisesti vaihtaneet järjestystä.  Esim. ruutu 16 väittää Tenalji von Ferseniä Komendantin puutarhaksi. (En tiedä, onko tämä korjattu pelin myöhemmissä painoksissa…)

Bastioni Wreden tapahtumaruudun taustatekstissä puhutaan ummet ja lammet vapaamuurareista ja Anjalan liitosta. Paitsi että teksti ei liity mitenkään kyseiseen ruutuun, sen historialliset väitteet ovat mielenkiintoisia. “Viaporissa kokoontuivat esim. vapaamuurarit, jotka olivat alun perin rakennusalan itsenäisiä ammattilaisia. Koska Viapori oli Ruotsin suurin rakennustyömaa, oli luonnollista, että vapaamuurarit toimivat myös siellä.” Öh? 1700-luvun vapaamuurareilla ei tainnut olla enää mitään tekemistä keskiaikaisten muurarikiltojen kanssa… Ja “Suomenlinnassa ei ole hautaholveja, mutta maanalaisia käytäviä on ollut sitäkin enemmän”. Miten hautaholvit liittyvät mihinkään? Ja sitäpaitsi, eikös Ehrensvärdin hauta ole sellainen?

Ruudussa 20 pelaaja pääsee sukellusvene Vesikon kyytiin “ihailemaan merenalaista elämää”. Juu, kahtakymmentä haisevaa merisotilasta ikkunattoman peltipurkin sisällä…

Pelilaatikossa lukee, että pelaaja voi “itse toimia nappulana ja kiertää pelilaudan luonnossa”. En suosittele kokeilemaan ainakaan Suomenlinnan kohdalla. Pelireitti tekee kaikenlaista maantieteellisesti mahdotonta tai kiellettyä, mm. oikaisee vettä pitkin saaresta toiseen, ylittää telakka-altaan padonharjaa pitkin ja menee läpi umpimuurien.

Loppukaneetti

Hieno ja kannatettava idea, on hyvä että historiallisista aiheista tehdään lautapelejä. Mutta paremmalla toteutuksella pelistä jäisi enemmän mieleen, ja sitä tulisi ehkä pelattua toistekin.

3 thoughts on “Kiitämme ja moitimme Suomenlinna-lautapeliä

  1. Karoliina Käpylehto

    Mahtavaa luettavaa sairaslomapäivälle! Hihitin kerrassaan lohduttomasti esitellessänne elävien nappuloiden seikkailuja.

    Pääsin myös mukavasti oman väikkärini makuun kommentista: “Miten hautaholvit liittyvät mihinkään?”. Löysin lukuisia vastauksia tähän kysymykseen, mutta tarkemmin ajatellen, ehkä ne eivät sittenkään liity Suomenlinnaan. Mieluusti kyllä kävisin kävelemässä Suomenlinnan pitkissä katakombityylisissä käytävissä. Tulisin mielelläni menneiden sukupolvien kummittelemaksi. Indiana Jones ja muut kumppanit saattaisivat tulla vastaan retkellä ikää tihkuvissa käytävissä… Mutta inhottavaa palata takaisin realiteetteihin, ei sitten…

    Tässä on kirjan aineista: historioitsijat ruotimassa pelejä. Sellaista ei liene tehty aikaisemmin suomeksi? Go For it! Minä lukisin mieluusti lisää. 🙂

  2. Sofia Gustafsson

    Hei Karoliina!

    Kiva kun säkin löysit blogimme. Kuten huomaat, teemme laaja poikkitieteellistä tutkimusta… 🙂 Meidän pitäisi vain löytää enemmän historianaiheisia pelejä. Pikaista paranemista!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *