Laarinpohja, luukku 12: Lisa Lindberg

Varsinkin blogin alkuaikoina yksi usein toistuvista teemoista oli ”päivänsankari” eli Viaporiin liittyviä henkilöitä esiteltynä heidän merkkipäivänään. Muutamia olennaisia henkilöitä jäi kuitenkin tästä sarjasta puuttumaan, muun muassa Fredrik Henrik (af) Chapman, Ruotsin saaristolaivaston suunnittelija ja Viaporin asukas 1760-luvulla. Tärkeä mies siis kaikin puolin, mutta tämänkertainen laarinpohja ei silti vieläkään esittele häntä, vaan hänen elämäntoverinsa Lisa Lindbergin. Miksi? Koska minä kirjoitan tätä merkintää ja kiinnostukseni suuntautuu laivastoarkkitehtuuria enemmän taloudenhoitajattariin. 

Taloudenhoitajatar (hushållerska) oli 1700-luvun puolessavälissä tarpeellinen henkilö suuremmissa, varakkaammissa talouksissa, joissa rouva itse ei suoraan hoitanut kyökinpuolen asioita. Toki naispuolisen palveluskunnan päänä saattoi olla myös emäntäpiika tai vastaava, mutta toimenkuva lienee suunnilleen samankaltainen nimityksen erosta huolimatta. Näiden palkallisten taloudenhoitajattarien lisäksi hushållerska-nimitys oli käytössä myös hieman toisessa merkityksessä – tai sen alle kätkettiin muunkinlaisia taloudensisäisiä suhteita.

Näistä olkoon esimerkkinä Chapmanin Lisa (Maria Elisabet) Lindberg. Hän syntyi vuoden 1740 tienoilla tarkastaja Carl Lindbergin tyttärenä, ja elätti itsensä vanhempiensa kuoleman jälkeen kotiopettajattarena tai talousmamsellina. Lisa tutustui Djurgårdenin telakan päällikköön Fredrik Chapmaniin noin kolmikymmenvuotiaana ja muutti asumaan tämän luo, merkittiin henkikirjoihin jungfruna (neiti) ja tuli Chapmanin tuttavapiirissä tunnetuksi tämän taloudenhoitajattarena.

Vuonna 1771 pariskunta sai ensimmäisen lapsensa, ja muutoinkin Chapman ja Lisa näyttävät eläneen täysin kunniallista perhe-elämää, vaikkakin ilman papin aamenta. Heidän lähimmät seurapiirinsä eivät ilmeisesti kohdelleet tätä taloudenhoitajatarta mitenkään rouvasta eroavasti, ja Chapmanin taloudessa Lisalla joka tapauksessa oli ylin päätäntävalta, oli hänen arvonsa sitten rouva tai taloudenhoitajatar.

Kustaa III:n vallankumouksen jälkeen aatelisarvon saanut af Chapman ei ollut enää siinä asemassa, että hän olisi voinut tuosta vain mennä naimisiin alempaa säätyä olevan Lisan kanssa. Kun vuonna 1772 Lisa alkoi jälleen odottaa lasta, tahtoi Chapman silti antaa lapsilleen nimen ja isän. Meille nykyihmisille mieleen ehkä ensimmäisenä mieleen se, että Chapman itse tunnustaisi lapsensa. Mutta ei, hän päätti kääntyä nuoren laivanrakennusmestarin Joachim Neuendorffin puoleen, jolle hän naitti Lisansa hieman ennen tytär Barbara Fredrikan syntymää. Pari vuotta myöhemmin koko onnellinen uusioperhe, Chapman, Lisa, Neuendorff ja lapset, asui henkikirjan mukaan samassa taloudessa.

Chapman huolehti tarkkaan erityisesti poikansa kasvatuksesta, ja kun hän 1780 muutti töihin Karlskronaan, otti hän perheensä mukaan. Joachim Neuendorff oli kotoisin Karlskronasta, joten hänelle muutto sinne oli oikeastaan paluu kotiin ja suvun pariin. Chapmanille valmistui Karlskronaan kaksikerroksinen kartano, jonne koko perhe mahtui mukavasti asumaan, Lisa kartanon taloudenhoitajattarena ja emäntänä.

Chapman ei koskaan virallisesti tunnustanut lapsiaan, mutta kun poika Gustaf 12-vuotiaana kirjoitettiin Amiraliteetin rulliin, oli hänen sukunimenään jo af Chapman. Hänen syntyperänsä ei siis ollut varsinaisesti mikään salaisuus. Ja myöhemmin Chapman ”jolla ei ole vaimoa eikä lapsia”, kuten hän itse pöytäkirjassa vakuuttaa, adoptoi poikansa Gustafin ja antoi tälle nimensä ja aatelisarvonsa. Viralliset sukujuuret saanut poika kohosi nopeasti Ruotsin armeijassa aina everstiksi asti.

Tytär Barbara Fredrikan kasvatukseen tai tulevaisuuden turvaamiseen Chapman ei näytä enemmin puuttuneen. Tyttöhän oli toki syntynyt Lisan ollessa jo naimisissa Neuendorffin kanssa, joten ehkä Chapman katsoi näin huolehtineensa jo tarpeeksi tämän tulevaisuudesta. Samassa taloudessa, perheenä nämä kaikki toki olivat asuneet parikymmentä vuotta. Fredrika meni sittemmin naimisiin Suomessa Kustaan sodan aikaan puuhailleen kapteeni Erik Ungen kanssa.

Chapman kuoli elokuussa 1808, Lisa Lindberg vajaata vuotta myöhemmin. Heidän yhteiselonsa kesti siis lähemmäs neljäkymmentä vuotta. Jos unohdamme Joachim Neuendorffin, kyseessä oli siis varsin moderni avoliitto 1700-luvulla. Neuendorffin kanssa perhemuodosta saadaan vieläkin modernimpi.