University of Helsinki
Kansallisarkistossa oleva Suomen historian perustutkimustoimikunnan värvättyjä joukkoja koskeva kortisto on arvokas apuväline tutkittaessa Viaporin historiaa. Kortistoon on nimittäin koottu tietoja Suomessa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa palvelleiden värvättyjen jalkaväkirykmenttien upseeriston, aliupseeriston ja sotilasvirkamiesten sosiaalisesta rakenteesta. Kortitettuihin rykmentteihin kuuluvat Hamiltonin−Leskikuningattaren rykmentti, von Willebrandin−Jägerhornin rykmentti, Adlercreutzin rykmentti ja Suomen kaarti. Näistä joukko-osastoista Viaporin kannalta tärkeimmät ovat kaksi ensiksi mainittua, sillä nämä toimivat linnoituksen varuskuntajoukkoina. Continue reading “Viapori-aineiston jäljillä, osa 6: Kortisto”
Päivänsankari: Gabriel Nyberg (1738-1797)
Gabriel Nyberg oli yksi merkittävimmistä Viaporissa vaikuttaneista siviilivirkamiehistä. Hänen merkityksensä perustuu osaltaan siihen, että hän toimi yli kolmekymmentä vuotta linnoituslaitoksen rahastonhoitajana Viaporissa. Tämän toimen ohella hän hoiti kuitenkin myös vajaat kymmenen vuotta ylisotakomissaarin virkaa armeijan huollosta vastanneessa Suomen ylisotakomissariaatissa. Continue reading “Päivänsankari: Gabriel Nyberg (1738-1797)”
Viapori-aineiston jäljillä, osa 5: Läänintilit
Uudenmaan ja Hämeen lääninhallituksen läänintileistä ja näiden tositteista voidaan saada monenlaista tietoa Viaporista. Verotustarpeisiin ihmisistä laadittiin luetteloita, joista tunnetuimmat ja käytetyimmät ovat henkirahan maksuun liittyvät henkikirjat. Muita veroluetteloita ovat suostuntavero- ja ylellisyysveroluettelot. Näiden luetteloiden ohella toinen merkittävä lähderyhmä Viaporin kannalta on lääninrahaston tilit, sillä monet linnoituksen käyttöön tulevat rahavirrat kulkivat lääninhallinnon kautta. Tutkimalla näistä rahasuorituksista laadittuja tilejä ja tositteita voidaan saada tietää linnoituksen taloushallinnon toiminnan lisäksi samalla paljon myös ihmisten elämästä ja toiminnasta linnoituksen muurien sisällä. Continue reading “Viapori-aineiston jäljillä, osa 5: Läänintilit”
Päivänsankari: tohtori C. F. Hornstedt (1758─1809)
Clas Fredrik Hornstedt syntyi Linköpingissä 12.2.1758 kaupungin varapormestarin ja raatimiehen Olof Hornstedtin perheeseen. Käytyään alkeiskoulun ja kymnaasin synnyinkaupungissaan hän siirtyi vuonna 1777 Upsalaan, jossa hän alkoi opiskella luonnonhistoriaa ja mahdollisesti myös lääketiedettä. Opintojensa ohella Hornstedt suoritti ensimmäiset tutkimusmatkansa, jotka tässä vaiheessa vielä suuntautuivat Ruotsin sisälle. Suoritettuaan vuonna 1781 tutkinnon Upsalassa Hornstedt sai kaksi vuotta myöhemmin mahdollisuuden päästä todelliselle tutkimusmatkalle, sillä hyvien suositusten ja taloudellisen tuen ansiosta hän pystyi matkustamaan tuolloin Alankomaiden Itä-Intiaan eli nykyiseen Indonesiaan. Continue reading “Päivänsankari: tohtori C. F. Hornstedt (1758─1809)”
Viapori-aineiston jäljillä, osa 2: Militaria
Viaporiin liittyvien virallisten asiakirjojen osalta yksi keskeisimmistä Suomessa säilytettävistä aineistoista on Kansallisarkiston Militaria-kokoelma. Vaikka kokoelma ei sisällä mitään varsinaista Viaporin hallintoa käsittelevää kokonaisuutta, sotilasasiakirjoja tutkimalla voidaan saada paljon tietoa linnoituksen menneisyydestä. Esimerkiksi Viaporin molemmista varuskuntarykmenteistä on säilynyt monipuolista asiakirja-aineistoa. Rykmentit olivat hallinnollisessa mielessä itsenäisiä yksikköjä linnoituksen sisällä, minkä vuoksi niillä oli oma hallinto- ja oikeusjärjestelmänsä. Continue reading “Viapori-aineiston jäljillä, osa 2: Militaria”
Viapori avautuu – Sveaborg öppnar sig
Panu Pulma
Projektinjohtaja
Helsingin yliopisto
Viaporin linnoituksen rakentaminen alkoi vuonna 1748. Myös Helsingin kaupunki oli tarkoitus linnoittaa samassa yhteydessä, mutta siihen eivät rahat riittäneet. Ulrikasborg (Ullanlinna) on jäänyt nimenä muistuttamaan suunnitelmasta. Rakentaminen kivisille saarille oli jo itsessään valtava projekti, johon osallistui tuhansia miehiä ja joka vaati ennen näkemättömät määrät työkaluja, raaka-aineita, ruokaa ja vaatteita ihmisille ja rehua sadoille hevosille. Kun lisäksi hankkeeseen liitettiin saaristolaivaston rakentaminen – telakka perustettiin juuri Ullanlinnan alapuolelle, osapuilleen nykyisen Eteläsataman paikkeille – merkitsi Viapori valtavan taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen muutosprosessin alkamista vaikutusalueellaan.
Byggandet av Sveaborgs sjöfästning inleddes år 1748. Avsikten var att samtidigt befästa även Helsingfors stad, men pengarna tog slut innan man hann så långt. Namnet Ulrikasborg lever dock kvar som en påminnelse om den ursprungliga planen. Redan själva fästningsbygget på de karga öarna var ett enormt projekt, tusentals man deltog och det krävdes dittills oanade resurser i form av verktyg, material, mat och kläder till manskapet samt foder till hundratals hästar. När man dessutom ännu började bygga skärgårdsflottan – varvet grundades just nedanför Ulrikasborg, ungefär där Södra hamnen ligger idag – innebar Sveaborg startskottet för en omvälvande ekonomisk, social och kulturell förändringsprocess för hela sin omgivning. Continue reading “Viapori avautuu – Sveaborg öppnar sig”