Author: Deleted User

Special user account.
Posted on

Viikon vainaja: Kapteeni Fr. Bergenklot

Sarjassa esitellään Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautakiviä ja niiden alla lepäävien Ruotsin ajan helsinkiläisten elämänkohtaloita.

Sylvi Möllerin Vanhankirkon puisto –kirjasessa olevassa kuvassa tämä marmorinen hautakivi on vielä ehjä. Nyt, puoli vuosisataa myöhemmin, siitä puuttuu iso pala. Rapautumista vai ilkivaltaa? Kiven toiselle puolelle jatkuva teksti on onneksi säilynyt jotakuinkin vahingoittumattomana:

Capitain och Riddaren af kongl. Svärds Orden wälborne herr Fr. Bergenkloot, född d. 30. Julii 1721, adlad 13. September 1772, död d. 20. Febr. 1800. Gudsfruktan, trohet mot Konung och Fädernesland, redighet mot Medborgare, rätta stämpeln på en Ärans Vän. Den hvilar här. Continue reading “Viikon vainaja: Kapteeni Fr. Bergenklot”

Posted on

Viaporin eläimet

Parhaillaan vietettävän Helsinki-viikon osana järjestetään Suomenlinnassa Les Lumières–Valistusajan kulttuurifestivaali, jonka tämänvuotisena teemana on Eläin ja ihminen. Tässä yhteydessä Viaporin Ruotsin vallan ajan eläinkunta ansaitsee pienen esittelyn. Vuoden 1805 väkilukutaulukoista ilmenee monien Viaporissa olleiden eläimien määrä. Tuolloin linnoituksessa oli hevosia 24, lehmiä 46 ja lampaita 30. Hevosista suurin osa kuului korkea-arvoisille upseereille. Tämä käy ilmi esimerkiksi tarkastelemalla linnoituksen henkikirjoissa olevia tietoja kärryjen ja rekien määrästä. Continue reading “Viaporin eläimet”

Posted on

Jälkikirjoitus Albergan puistosuunnitelmista

Viime viikon Alberga-bloggauksessa mainittiin Espoon kaupungin suunnitelmista muuttaa vanhan kartanon alue puistoksi. Netistä löytyi sitä varten tehty mukavan tarkka suunnitelma, jonka linkitämme nyt teidän iloksenne (puistosuunnitelma löytyy pdf-tiedostona sivun alalaidasta).

Suunnitelmassa näkyvät erittäin hyvin Tersmedenin-aikaiset terassirakennelmat ja niiden välissä kulkevat poluntapaiset. Jopa hedelmäpuita näytetään suunnitellun muotopuutarhan alueelle, ja lammikoistakin ainakin yhden pitäisi kuulua kunnostuksen ja polkusuunnitelman piiriin. Vanhan päärakennuksen paikka näyttäisi saavan ympärilleen hirsikehikon – se siis todellakin juuri ja juuri vältti joutumisen ammattikoulurakennuksen alle. Ja vaikka eväspöytäryhmien pidempiaikainen säilyvyys aiheuttaa hieman epäilyksiä, sopivat ne kyllä erinomaisesti tähän ympäristöön, jonka rakennuttajan väitetään tuoneen ruotsinkieleen sanan piknik.

Innostuneella mielenkiinnolla jäämme toivomaan ja odottamaan näiden suunnitelmien toteutumista!

Posted on

Viaporin antautuminen 3.5.1808

Viaporin luovuttamisesta venäläisille tulee kuluneeksi tänään 204 vuotta. Ruotsin vahvin linnoitus antautui 3.5.1808 suhteellisen lyhyen piirityksen jälkeen pienehkölle piiritysarmeijalle. Syytä tähän ei tiedetä vieläkään tarkasti. Antautumispäätöksen on katsottu johtuneen muun muassa ruudin vähyydestä, poliittisesta juonittelusta, lahjonnasta, venäläisten taitavasta psykologisesta sodankäynnistä ja puolustustahdon murtumisesta. On hyvin mahdollista, että mitään yksittäistä syytä ei ole edes olemassa, vaan antautuminen johtui monien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Continue reading “Viaporin antautuminen 3.5.1808”

Posted on

Tersmedenin Biffstickit – Tersmedens Biffsticker

Jo aiemmin esitellyn hylkeen lisäksi Albergan isäntä Carl Tersmeden kertoo päiväkirjassaan muistakin syömisistään, joskus jopa ruoan valmistusohjeen kera. Vuonna 1764 Tersmeden sai siirron Viaporista Karlskronaan, ja ennen koko taloutensa sinne muuttoa hän asui yhden talven vuokrahuoneissa leipuri Flyborgin luona. Siellä hän opetti vuokraemännälleen leipurinnalle muun muassa sen, miten valmistetaan ”Biff Stickejä”, koska Tersmeden halusi tarjota vieraalleen kreivi Erik Sparrelle aidon englantilaisen aterian. Lue lisää / Nedanför också på svenska

Posted on

Hylje, upseeri ja herrasmies

Kevätjäillä saattaa taas parin kuukauden kuluttua nähdä hylkeenpoikasia, ja Korkeasaarikin saa lähes joka vuosi emostaan eksyneitä kuutteja hoidettavakseen. Muistanette ehkä viime maaliskuun lopussa Lauttasaaren jäillä ihmisiä ihastuttaneen yksilön, jonka kuvat täyttivät hetkeksi median. Ihmisten kiinnostus näitä luontokappaleita kohtaan ei ole mitään uutta, kuuttibongauksesta kirjoitti päiväkirjassaan jo 257 vuotta sitten Viaporin upseeri Carl Tersmeden, joka tämän blogin vakilukijoille lienee ennestään tuttu. Tässä vapaasti suomennettuna otteita siitä, mitä upseeri ja herrasmies tekee hylkeelle sellaisen nähdessään. Lauantai, 3. toukokuuta 1755

Posted on

Dagens födelsebarn: Anders de Bruce (1723-1787)

När befästningsarbetet på Broberget i Helsingfors inleddes vid första tillfälle våren 1748, innehades överinseendet av en ung adjutant med skotska rötter, Anders de Bruce (f. 19.4.1723). Följande år skulle han befordras till löjtnant och fyra år senare naturaliseras som svensk adelsman. Därefter vandrade han sakta men säkert uppåt på en karriärstege som under många år var knuten till fästningsbygget i Helsingfors och på Sveaborg. I motsats till många andra officerare deltog han inte Pommerska kriget p.g.a. sin tjänstgöring vid de finska fästningarna och när han 1777 övertog posten som landshövding i Nylands och Tavastehus län hade han avancerat till överstelöjtnant i armén. Continue reading “Dagens födelsebarn: Anders de Bruce (1723-1787)”

Posted on

Luento 15.4.2011: Viapori varuskuntayhteisönä 1800-luvun alussa

Ruotsin vallan ajan loppuun mennessä Viaporiin oli muodostunut suuri väestökeskittymä. Linnoituksessa asui 4606 ihmistä vuonna 1805. Väkiluku oli suurempi kuin viereisessä Helsingin kaupungissa, jossa asui 4337 ihmistä. Hallinnollisesti väestö oli jaettu erilaisiin ryhmiin, joilla oli kullakin omat tehtävänsä linnoituksessa. Continue reading “Luento 15.4.2011: Viapori varuskuntayhteisönä 1800-luvun alussa”

Posted on

Ett namn betyder så mycket

Sveaborg består inte bara av ett flertal befästa öar, utan av ett stort antal mindre och större fästningsverk: bastioner, raveliner, tenaljer osv. Liksom på andra fästningar är de här enskilda verken namngivna, men karakteristiskt för Sveaborg är det stora antalet verk och att de flesta av namnen då det begav sig  syftade till levande personer. Det handlade alltså inte om att ära sedan länge hedangångna stormän i stil med de gatunamn som beskrevs i blogginlägget 6.4. Continue reading “Ett namn betyder så mycket”