Viapori-aineiston jäljillä, osa 6: Kortisto

Kansallisarkistossa oleva Suomen historian perustutkimustoimikunnan värvättyjä joukkoja koskeva kortisto on arvokas apuväline tutkittaessa Viaporin historiaa. Kortistoon on nimittäin koottu tietoja Suomessa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa palvelleiden värvättyjen jalkaväkirykmenttien upseeriston, aliupseeriston ja sotilasvirkamiesten sosiaalisesta rakenteesta. Kortitettuihin rykmentteihin kuuluvat Hamiltonin−Leskikuningattaren rykmentti, von Willebrandin−Jägerhornin rykmentti, Adlercreutzin rykmentti ja Suomen kaarti. Näistä joukko-osastoista Viaporin kannalta tärkeimmät ovat kaksi ensiksi mainittua, sillä nämä toimivat linnoituksen varuskuntajoukkoina.

Korttien tietomäärä vaihtelee suuresti riippuen siitä, ketä henkilöä kortti käsittelee. Esimerkiksi ylempien upseerien osalta korteissa on poikkeuksetta tarkat tiedot elinajasta, vanhemmista ja virkaurasta. Yleisesti ottaen voi sanoa, että kaikki upseerit ja suurin osa aliupseereista on varsin hyvin kortitettu. Sen sijaan tiedot sotilasvirkamiehistä ovat puutteellisia erityisesti silloin, kun kyseessä on vähempiarvoinen virkamies. Joidenkin henkilöiden kohdalla kortteihin on kirjattu ylimääräistä tietoa, jota on saatu muun muassa sotaoikeuden pöytäkirjoista.

Perhetietojen osalta kortit ovat pääosin informatiivisia ja tarkkoja. Joukossa on kuitenkin valitettavasti myös sellaisia kortteja, joissa on lähes hyödytöntä tietoa. Monen henkilön kohdalla on nimittäin jätetty mainitsematta lasten nimet. Ainoastaan poikien ja tyttöjen lukumäärät on tällöin mainittu. Tästä huolimatta joidenkin ”nimettömien” lasten kohdalla on kerrottu heidän urastaan ja elämänvaiheistaan. Ilman lasten nimiä nämä tiedot tuntuvat usein lähes hyödyttömiltä.

Kortistoa laadittaessa on käytetty hyväksi kiitettävän laajaa lähdeainaisestoa. Tärkeimpänä lähteenä näyttää olleen Kansallisarkiston Militaria-kokoelma. Tämän lisäksi tietoja on kerätty esimerkiksi kirkonkirjoista ja monista eri matrikkeleista.