Cheers! Team members relaxing after the museum tour. Photo: Suzie Thomas

Safe-distance socialising in the National Museum’s pavilion. Photo: Suzie Thomas

Last Tuesday, at safe distance, SuALT (FindSampo) team members past and present from the University of Helsinki, Aalto University and the Finnish Heritage Agency were able to get together for an in-person celebration of the project, hosted in the pavilion on the grounds of the National Museum of Finland.

Past and present team members enjoy a guided tour of Toista maata exhibition. Photo: Suzie Thomas

We were treated also to an excellent guided tour of the new Toista maata (Otherland) exhibition in the National Museum.

Guided tour of National Museum of Finland’s Toista maata exhibition. Photo: Mikko Koho.

The funding from the Academy of Finland concludes at the end of August, and although the project is wrapping up there are still some articles in preparation to come, as well as some updates to the FindSampo portal due soon. The project has spawned yet more projects, not least the DeepFIN Marie Sklodowska-Curie Actions Individual Fellowships programme project led by Dr Eljas Oksanen.

Ingredients for a Sampo: feather of a swan, piece of a spindle, milk of a barren cow, grain of barley, and tuft of lambswool. Photo: Eero Hyvönen

Several more project ideas are in application phase, also at the international level, so expect more to come in the future!

Final remains of the after-party in Manala. Photo: Eero Hyvönen

The recordings of the presentations from the two-day public online seminar that took place on 17 and 18 May 2021 are now available to view via the links below.

Monday 17.5.2021 presentations part 1 (English and Finnish, 2 hours 23 minutes)

• Presentations from Suzie Thomas, Anna Wessman, Eero Hyvönen, Heikki Rantala, Esko Ikkala and Ville Rohiola, chaired by Ulla Salmela.

Monday 17.5.2021 presentations part 2 (Finnish only, 57 minutes)

• Presentations from Eljas Oksanen and Jaakko Aarineveräjä, chaired by Ulla Salmela

Tuesday 18.5.2021 presentations part 1 (English only, 1 hour 30 minutes)

• Presentations from Suzie Thomas, Anna Wessman, Eero Hyvönen, Esko Ikkala, Heikki Rantala, and Ville Rohiola chaired by Suzie Thomas

Tuesday 18.5.2021 presentations part 2 (English only, 1 hour 34 minutes)

• Presentations from Suzie Thomas, Andres Dobat, Pieterjan Deckers, Stijn Heeren, Michael Lewis and Bonnie Pitblado, chaired by Suzie Thomas.

Varaa päivät kalenteriisi! Virtuaalinen Löytösampo/SuALT-konferenssi

SuALT-projekti järjestää virtuaalisen konferenssin 17.–18.5.2021, jossa esitellään Löytösampoa ja sen ominaisuuksia.

Ensimmäinen konferenssi päivä, maanantai 17.5.2021 klo 14:00–18:00 on suomenkielinen ja toinen, tiistai 18.5.2021 klo 14:00–18:00 englanninkielinen.

Konferenssi on pääsymaksuton, mutta tapahtumaan tulee ilmoittautua. Lisätietoa ilmoittautumisesta ja konferenssin ohjelmasta julkaistaan lähiviikkojen aikana.

Save the dates! FindSampo/SuALT virtual conference
 
On May 17 and 18 2021 the SuALT project will hold an online conference, also presenting FindSampo.
 
Monday May 17, 14:00–18:00 EEST will be a Finnish-language event, with Tuesday May 18, 14:00-18:00 EEST in English.
 
Registration will be free of charge, and details of both how to register for either or both days, plus the conference programme, will be released in the coming weeks.
 

Metallinetsinlöydöt rikastuttavat kuvaa Suomen alueen historiasta. Osa löydöistä on merkittäviä myös siinä mielessä, että ne auttavat meitä ymmärtämään alueellista historiakuvaa uudella tavalla. Yksi esimerkki tällaisesta löydöstä on Lapinlahdelta löytynyt roomalaisaikainen emalikoristeinen hevosenkenkäsolki (KM41196:1). Ainutlaatuisen löydöstä tekee se, että Pohjois-Savon alueelta ei ole ennen löytynyt varhaisrautakaudelle ajoittuvaa esineistöä.

Enameled penannular brooch

Kesällä 2016 siilinjärveläinen metallinetsinharrastaja teki yllätyksekseen löydön Lapinlahden Kärjenniemestä. Rantaviivan läheisyydestä löytyi emalikoristeinen hevosenkenkäsoljen puolikas. Suomessa solkityyppiä käytettiin 300-400-luvuilla, nuoremman roomalaisajan ja kansainvaellusajan vaihteessa. Emalikoristeisia hevosenkenkäsolkia on usein kuvailtu aikakautensa näyttävimpinä esineinä. Mielenkiintoisen näköisen koruesineestä tekevät sen värikkäät emalikoristeet. Suomesta emalikoristeisia hevosenkenkäsolkia on nyt löytynyt yhteensä kahdeksan kappaletta. Löytöpaikat sijaitsevat yleisesti sisämaassa, erityisesti Hämeen alueella. Solkien valmistuspaikkana pidetään Virumaata, jolla tarkoitetaan virolaista muinaismaakuntaa. On myös esitetty, että emalikoristeisia hevosenkenkiä olisi mahdollisesti valmistettu myös Suomen alueella.

Emalikoristeinen soljen puolikas herättää monia kysymyksiä, joille ei vielä ole vastauksia. Mitä alueella on tapahtunut kyseisenä ajanjaksona? Mitä soljen löytöpaikalla on tapahtunut? Minkälainen tarina kätkeytyy puolikkaan soljen taakse ja missä sen toinen puolikas on?

Lisää tietoa emalikoristeisesta hevosenkenkäsoljesta löytyy Ville Rohiolan kirjoittamasta artikkelista, joka on nyt julkaistu sivustoilla Academia.edu ja Researchgate. Artikkeli on julkaistu alkujaan kirjassa ”Monttu Auki – Arkeologisia kenttätutkimuksia 2”.

A penannular brooch with enamel decorations: a Roman-era find from Northern Savonia 

In summer 2016, a metal detectorist found half of a penannular brooch with enamel decorations (KM41196:1) in Lapinlahti Kärjenniemi, Northern Savonia. This brooch type is shaped like a horseshoe, and it was once an impressive object with its colourful enamel decorations. The group of brooches is assumed to have been made in the ancient county of Vironia in Estonia.

Enameled penannular brooch

In Finland, this type of brooch was used at the turn of the early Ro­man period and Migration Period, in the 4th and 5th centuries AD. The brooch found in Lapinlahti was decorated with smelted dark red, blue and black enamel. What makes this find significant is that no other objects dating back to the early Iron Age have previously been found in the area of Northern Savonia.

The closest findspots representing the same period are in Viitasaari and Konnevesi, Central Finland. The findspot has been inspected, but without excavation it is not possible to say whether this is an individual artefact or an indication that the custom of burying bodies with objects had spread to the wilderness of Northern Savonia.

An article about the penannular brooch with enameled decoration by Ville Rohiola is published digitally in Academia.edu and Researchgate. The article was originally published in the book ”Monttu Auki – Arkeologisia kenttätutkimuksia 2”.

Due to the pandemic, the European Association of Archaeologists’ annual meeting is virtual this year. Among the many online presentations in the scientific programme, Ville Rohiola of the Finnish Heritage Agency is presenting about FindSampo in the session “Challenge, Change and Common Ground: The Role of Socially Engaged Practice in Community Archaeology in Modern Europe”, scheduled to run on Friday 28 August.

Ville’s presentation is titled “FindSampo: A Cooperative Citizen Science Platform to Manage and Curate Archaeological Find Data in Finland”, with the following abstract:

FindSampo (Fi. Löytösampo) is a web portal under development in Finland for archaeological finds made by public, particularly by avocational metal detectorists. The database is developed by the Finnish Archaeological Finds Recording Open Linked Database (SuALT) project. The four-year consortium project funded by the Academy of Finland involves the Finnish Heritage Agency (FHA), the University of Helsinki and Aalto University.

The goal of the project is to develop innovative solutions for reporting, researching and managing archaeological find data. As a result, FindSampo will provide public, archaeologists, and other researchers a web service to study find data and its spatial information online globally. For FHA, the platform will work as a tool to manage and curate disseminated find data and archaeological information. It will also streamline the processes of heritage management dealing with metal detecting. The database applies citizen science and activates participatory collaboration between the public, researchers and heritage managers.

Ontologies and metadata models are needed to represent archaeological information as a digital resource for research and for wider public. For Archaeological Collections it is essential that the self-recorded find data (by public) is compatible with the FHA’s collection management. The ontology infrastructure is needed to make linked data interoperable with national and international databases. For example, the concept-based ontology of archaeological object names, that the FHA has developed, is essential to record accurate and compatible find data. With formal data structures, it is possible to disseminate archaeological information for different user needs. This paper discusses the importance of open access data and public domain use of archaeological information, especially of archaeological object finds.

The session begins at 14:00 CEST (15:00 in Finland), with Ville’s presentation scheduled to take place at 16:15 CEST (17:15 in Finland). Registration for the conference is open to all EAA members, with details about joining and registration via the conference website.

Pejam Hassanzadeh did his master’s thesis on designing and developing a prototype of a citizen science platform for the SuALT project in Semantic Computing Research Group at Aalto University. The prototype aims to facilitate the reporting process of archaeological finds and also visualise available archaeological data which is collected by citizens.

The prototype (FindSampo) is designed adopting a mobile-first and user-centred design in order to enable potential users to report their finds effortlessly and also study diversely archaeological data. FindSampo is developed using Semantic Web and emerging Web development technologies.

In his thesis, Hassanzadeh points out that the developed prototype takes the current state of archaeological resources a step further by means of citizen science, Semantic Web and emerging Web development technologies. The evaluation of the prototype and user experience surveys also reveal that the platform improves significantly archaeological data collection, analysis and interpretation processes. Furthermore, it provides further research opportunities by visualising archaeological data as well as improving its availability and accessibility.

The prototype finds reporting system is an important output of the SuALT project, as it points to future ways of incorporating citizen science more fully into existing practices.

FindSampo is a member of the new European Public Finds Recording Network, a group that promotes publicly accessible recording schemes such as FindSampo for reporting and researching archaeological finds discovered by the public.

EPFRN recently launched their website, and can also be followed on Facebook and Twitter.

Follow them for updates on joint publications, news, and events. In addition, the site features information about procedures for responsible metal detecting in not only Finland but also Denmark, England and Wales, Flanders (Belgium) and the Netherlands.

How popular is metal detecting in Finland? How can the hobby help archaeology? What is the law concerning metal detecting and other non-professionals wishing to engage with archaeological material? And what’s the latest with FindSampo?

On 26 October at 14:00, at the Helsinki Book Fair taking place in Messukeskus, Ville Rohiola and Suzie Thomas will discuss with Sami Raninen from the Finnish Heritage Agency about metal detecting in Finland and the development of FindSampo. We will discuss mostly in English but also in Finnish.

You can find us at osasto 7m130, at the Finnish Heritage Agency’s stand. If you are at the Book Fair already on Thursday, you can meet with Ville Rohiola at the stand at 15:00-17:00.

Welcome to join our conversation!

Miten suosittua metallinetsintä on Suomessa? Miten harrastus voi auttaa arkeologista tutkimusta? Mitkä lait koskevat metallinetsintää sekä muuta arkeologiseen aineistoon liittyvää harrastustoimintaa? Mitä kehitteillä olevalle Löytösampo-portaalille kuuluu juuri nyt?

Lauantaina 26.10. Klo 14:00 Helsingin Kirjamessuilla Ville Rohiola ja Suzie Thomas keskustelevat yhdessä Sami Ranisen (Museovirasto) kanssa arkeologiasta ja metallinetsinnästä sekä Löytösampo-portaalista. Keskustelu käydään pääosin englanniksi, mutta osin myös suomeksi.

Keskustelu käydään Museoviraston ständillä, osastolla 7m130. Jos olet messuilla jo torstaina, käy moikkaamassa Ville Rohiola ständillä klo 15:00-17:00.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

By Sisko Pajari

As a research assistant to SuALT-project I’m currently working with ontologies. Ontologies are a way to categorize things in the world. It all goes way back to philosophy in Antiquity. In the museum field the general aim is to categorize things in order to keep collections manageable and to be able to search information from databases. SuALT’s aim with its database tool and internet portal “Löytösampo” is both to share and collect knowledge from the users. There is obviously hope that people can both see its information and use it worldwide for research and other interests.

But how to link concepts from different cultural or linguistic areas, which today is demanded from data? Do people actually conceptualize things in the world the same way? This is where mapping terms to each other, comes in hand. In Finland at museum field we have conceptual structures called MAO/TAO (Ontology for Museum Domain and Applied Arts) but also ESI (Esihistorian asiasanasto) is under development by ontology team of archaeology experts. In Britain, the museum field uses Getty (Art & Architecture Thesaurus Online) for cataloging.

So, my work is to link by mapping Getty to thesauruses used in Finland. For users of Löytösampo all the conceptual structures are not seen, but the most important ones are – those concerning object sub categories, types and object names. The SuALT-team needs to think how meticulously they wish users to inform about their finds. Does information need to get to the level of typologies (for example type A, type B etc.), or is types, sub-types, object names level of information sufficient. Of course for some users it probably is interesting to learn more about typologies – say for example of brooches that already have good typologies in Finland.

It has been very interesting for me to work with this project. Everyone I have met has shared from their knowledge and expertise, especially Ville Rohiola and Mikko Koho. Looking forward to see how things proceed and how metal detector hobbyists, researchers, students, and museum professionals come to turn Löytösampo into account.

Sisko Pajari and some of the books she is using for the ontology research

Tutkimusavustajana SuALT- projektissa teen työtä ontologioiden parissa. Ontologiat ovat tapa luokitella ja järjestää tietoa maailmasta. Tämä kaikki palautuu antiikin ajan filosofiaan asti. Museoissa luokittelua tehdään sen vuoksi, että näin pystytään pitämään paitsi kokoelmat järjestettyinä ja myös siksi, että tietokantoihin voidaan synnyttää järjestelmällistä tietoa. Suomen arkeologisten löytöjen linkitetty tietokanta ja sen kehittämä ”Löytösampo” portaali toimii netissä, missä myös käyttäjät voivat jakaa tietoa. Ilmeinen tarkoitus on, että käyttäjät ympäri maailman voivat hyödyntää Löytösammon tietoja tutkimukseen ja muutoinkin.

 Mutta kuinka linkittää yhteen käsitteitä erilaisilta kieli- ja kulttuurialueilta, mikä on vaatimuksena nykypäivän tiedolle? Entä käsitteellistävätkö ihmiset asioita samalla tavalla? Tähän ongelmaan ratkaisuksi on haettu niin sanottua “mäppäystä”, joka tarkoittaa termien keskenään linkittämistä. Suomessa museokentällä asioiden luokitteluun käytetään Museoalan asiasanastoa (MAO), Taiteen asiasanastoa (TAO) sekä myös juuri kehitteillä olevaa Esihistorian asiasanastoa (ESI). Puolestaan Iso-Britanniassa museoiden käyttämä asiasanasto on Getty (Art & Architecture Thesaurus Online).

Joten, tehtäväkseni on tullut linkittää Gettyn asiasanastoa Suomessa käytettyihin. Löytösammon tuleville käyttäjille kaikki luokittelukategoriat eivät näy, vain ne tärkeimmät, eli ne, joiden avulla voidaan luokitella esineitä lajeihin, alalajeihin sekä nimeltä. SuALT-työryhmän tehtäväksi tulee miettiä, kuin tarkkaan he haluavat Löytösammon käyttäjien luokitella ilmoittamiaan löytöjä. Tarvitseeko ilmoittajan valita tietokannasta tietoa typologioiden tasolle asti (esineryhmän sisäistä luokittelua, esimerkiksi tyyppi A, tyyppi B jne.) vai onko laji, alalaji, esineen nimi riittävä tiedon taso. Toki joillain käyttäjillä on kiinnostusta esineiden typologisointiin esimerkiksi sellaisten löytöryhmien kohdalla, jotka ovat jo hyvin tyypitelty Suomessa, tästä hyvänä esimerkkinä soljet.

Työskentely tässä projektissa on ollut todella kiinnostavaa. Kaikki ovat jakaneet omasta osaamisestaan ja tiedostaan avuliaasti, varsinkin Ville Rohiola ja Mikko Koho. Odotan innolla nähdäkseni, millainen tulevaisuus Löytösammolla tulee olemaan metallinilmaisin harrastajien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja museoammattilaisten käsissä ja käytössä.