Laarinpohja, luukku 19: Lisää viimeisiä viikon vainajia

Yritetäänpä tyhjentää nyt kerrassaan Viikon vainajien kuvapankki. Näistäkään henkilöistä en ole aikaisemmin ehtinyt kirjoittaa:

Anders Johan Weurlander

Handlanden And. Joh. Weurlander var född den 29. nov. 1763, blef död den 13 Marti 1819. Saknad af Maka och Barn. Det ädla Du tänkt, det goda Du öfvat Dig följer allena, för mödan Du haft, för skiften Du pröfvat.

[Kauppias And. Joh. Weurlander syntyi 19. marraskuuta 1763 ja kuoli 13. maaliskuuta 1819. Kaipaamaan jäivät puoliso ja lapset. Jalot ajatuksesi ja hyvät tekosi seuraavat sinua aina, näkemistäsi vaivoista, vaihtelevista kohtaloistasi.]

Anders Johan Weurlander oli syntyjään lauttasaarelaisen maanviljelijän poika. Hänen veljensä Mårten Weurlander jatkoi talonpitoa, ja Anders Johan lähti Helsinkiin elannon perässä. Hän oli ensin räätälinkisällinä, sai sitten pienporvarin porvarisoikeuden 1791, ja lopulta ruokakauppiaan porvarisoikeuden 1806. Hänen vaimonsa oli Johanna Laxström, ja pariskunnalla oli kunnioitettavat kaksitoista lasta, joiden vaiheita olen selostanut tarkemmin hänen tyttärensä Fredrica Lovisa Weurlanderin hautakiven yhteydessä.

Anna Gustava Mattheizen

Under denna sten hvilar Cammereraren vid Arméens Flåtta Joh. Aug. Bruhns i lifstiden kära maka Anna Gustava Mattheiszen, född d. 29. Maij 1772, död d. 10. Januarij 1798, och deras Son Johan Fredric, född d. 7. Januarij och död d. 21. Maji 1796. Här träffas de Ömmaste Vänner men utan rörelse utan tårar tu de hade upåhört at vara dödeliga.

[Tämän kiven alla lepäävät Armeijan Laivaston kamreerin Joh. Aug. Bruhnin eläessään rakastettu puoliso Anna Gustava Mattheiszen, syntynyt 29. toukokuuta 1772, kuollut 10. tammikuuta 1798, sekä heidän poikansa Johan Fredric, syntynyt 7. tammikuuta ja kuollut 21. toukokuuta 1796. Täällä tapaavat toisensa rakkaimmat ystävät, mutta ilman liikutusta ja ilman kyyneliä, sillä he ovat lakanneet olemasta kuolevia.]

Mattheizenit – nimi voidaan kirjoittaa kymmenellä eli tavalla – olivat huomattava helsinkiläinen merikapteeni- ja kauppiassuku joka omisti Munkkiniemen kartanon. Anna Gustava oli yksi kauppalaivankapteeni Mathias Matheizenin (1735-1791) kahdeksasta lapsesta. Hänen aviomiehensä J. A. Bruhn taas kuului useimpien korkeiden viaporilaisten tapaan S:t Augustinin vapaamuurarilooshiin, joten hänen elämäkerralliset tietonsa on helppo napata tähän:

Bruhn, Johan August, syntynyt fregatti Trollella Itämerellä 26.7.1770, vanhemmat luutnantti Johan Bruhn ja Anna Brigitta Söderling. Armeijan Laivaston Viaporin eskaaderin reviisori; kamreerin arvonimi 1795. Kuollut Turussa 10.8.1800. Puoliso 1) Anna Gustava Mattheiszen, syntynyt Helsingissä 29.5.1772, kuollut Viaporissa 10.1.1798, vanhemmat kauppias ja kauppalaivankapteeni Mattias Mattheiszen ja Hilierta Elisabet Schatelowitz.

Carl Magnus Lindholm

Här förvaras det förgängeliga af Commerce Rådet, Ledamoten af Kejserl. Nybyggnade Comiten i Helsingfors Carl Magnus Lindholm, född. d. 27. Maij 1773. Nyttig Verksamhet, Medborgerlig Tänkesätt och ett upplyst Nit för Statens väl utmärkte hans lefnad. Han dog d. 17. Junii 1816. Ett värdig Efterdöme för Anhörige, Vänner och Medbröder.

[Tässä säilytetään kauppaneuvos Carl Magnus Lindholmin, Helsingin keisarillisen uudelleenrakennuskomitean jäsenen, maallisia jäännöksiä. Hän syntyi 27. toukokuuta 1773. Hyödyllinen toiminta, yhteiskunnallinen ajattelutapa ja valistunut into valtion parhaaksi leimasivat hänen elämäänsä. Hän kuoli 27. kesäkuuta 1816. Arvokas esikuva omaisille, ystäville ja kansalaisille.]

Carl Magnus Lindholm on sen verran myöhäistä porvaristoa, että tietoni hänestä ovat niukanpuoleiset. Hän sai kauppiaanoikeuden joskus vuoden 1804 paikkeilla, mutta vaikutti enimmäkseen Suomen sodan jälkeisenä aikana. Helsingin kaupungin historia tietää kertoa hänestä seuraavaa (osa III:2, siv. 338):

Uudelleenrakennuskomiteassa toimi sen ensi aikoina v:sta 1811 kauppias, sittemmin kauppaneuvos Karl Magnus Lindholm. Hän oli ollut jo valmistavassa komiteassa 1810, ja v. 1812 ehdotettiin, että hän lähtisi Pietariin muassaan anomus Helsingin korottamisesta pääkaupungiksi. Matkasta ei liene tullut mitään, vaan tyydyttiin siihen, että maaherra Stjernvall lähetti Pietariin asukkaiden anomuksen yhdessä oman lausuntonsa kanssa.

One Comment

  1. Riikka Kalmi
    Posted 2.1.2014 at 14.20 | Permalink

    Mieheni sukuun avioitui eräs Gustava Weurlander s. 15.12.1800 Helsingistä, hänen isänsä oli Anders Weurlander, joka ilmeisesti ei kuitenkaan ollut kyseinen Anders Johan Weurlander, koska oli syntynyt vuonna 1773.

Post a Comment

Your email is never shared. Required fields are marked *

*
*

*