Laarinpohja, luukku 2: Fredrica Lovisa Weurlander

Viikon vainaja -sarjastamme jäi vielä uupumaan monia Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautoja. Osa siksi, että en löytänyt heistä synnyin- ja kuolinvuosia kummoisempia elämäkerrallisia tietoja. Osa puhtaasti kiireen vuoksi. Osa siksi, ettei hautakivien teksteistä saanut selvää valokuvissa…

Tässä esimerkiksi yksi väliin jäänyt vainaja, kauppias Adolf Liljeforsin vaimo Fredrica Sofia Weurlander.

http://i1237.photobucket.com/albums/ff468/backman1710/AdolfLilljefors_zps0c3eafc9.jpg

Under denna grafvård hvilar Handlanden A. Liljeforss i Lifstiden ömt älskande och efter Döden Begråtna Maka Fredrica Lovisa Weurlander, Död i Blomman af sin Lefnad den 1. Dec. 1817. Sörg och Saknad af Förädrar, Anhöriga och Vänner. Dödlige! Du glädjes och räknar än på många år, likväl Din kraft på halfva vägen tvingas, dit lif hör upp, din tid är all.

[Tämän hautamuistomerkin alla lepää kauppias A. Liljeforsin eläessään rakastettu ja kuolemansa jälkeen surulla muistettu puoliso Fredrica Lovisa Weurlander, kuollut elämänsä kukoistuksessa 1. joulukuuta 1817. Häntä surevat ja kaipaavat vanhemmat, omaiset ja ystävät. Kuolevainen! Sinä iloitset ja lasket vielä monia elinvuosia, mutta kuitenkin voimasi loppuvat puolitiessä, elämäsi päättyy, aikasi on lopussa]

Tämä kivi taisi jäädä väliin siksi, että kauppias Adolf Liljeforsin nimi ei esiinny muistiinpanoissani. Tunnen kyllä vainajan isän, ruokakauppias Anders Johan Weurlanderin (1763-1819). Hän oli maanviljelijän poika Lauttasaaresta, vannoi porvarisvalan 1806, ja sai kunnioitettavat kaksitoista lasta. Osa kuoli toki pieninä, mutta suuri osa selvisi aikuisikään ja loi itselleen urat. Alexander August Weurlanderista tuli isänsä jalanjäljissä kauppias Helsinkiin, Adolf Fredrik Weurlanderista Vaasan lääninsihteeri, Carl Gustaf Weurlanderista tullivirkamies. Fredrica Lovisan lisäksi myös toinen tytär näyttää menneen naimisiin kauppiaan kanssa: Sophia Juliana Weurlander avioitui kauppaneuvos Fredrik Adrian Gaddin kanssa. (Kiitos, Helsingin historiatoimikunnan henkilökortisto!)

Adolf Lilljefors ja Fredrika Lovisa W. näkyvät avioituneen vasta vuonna 1815. Lilljefors lienee siis Suomen sodan jälkeistä porvaristoa, joka ei enää sisälly aineistooni.