Maisterintutkielman osaamistavoitteet, arvioinnin osa-alueet, arvosteluasteikko ja kuvaus arvosanoille tunnusomaisista piirteistä
Maisterintutkielma 30 op
Opintojakson kuvaus:
Maisterintutkielma on maisterintutkintoon kuuluva tieteellinen opinnäytetyö, jonka tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tekoon. Maisterintutkielman laajuus on noin 50–70 sivua.
Osaamistavoitteet:
Tutkielman suoritettuaan opiskelija osaa:
-valita perustellusti yhteiskuntatieteellisen tutkimusaiheen, muotoilla tutkimuskysymyksen, muodostaa tutkimusasetelman ja toteuttaa tutkimusprosessin kaikki vaiheet
-käyttää tieteenalansa tutkimusta, käsitteitä, teorioita, menetelmiä ja aineistoja perustellusti, eettisesti ja hyvää tieteellistä tapaa noudattaen
-saavuttaa tuloksia sekä suhteuttaa niitä aiempaan tutkimukseen
-arvioida toteuttamaansa tutkimusta kriittisesti
-jäsennellä tutkielman johdonmukaisesti ja havainnollisesti sekä kirjoittaa oikeakielistä, hyvää tieteellistä tekstiä
Maisterintutkielman arvioinnin osa-alueet Helsingin yliopistossa
sisältäen valtiotieteellisen tiedekunnan tarkennukset
1. Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus
-tutkielman aiheen tieteellinen ja yhteiskunnallinen merkittävyys ja sen perustelu
-tutkimuksellisesti ja tutkielman laajuuden näkökulmasta mielekäs rajaus
-tutkimusongelman selkeä määrittely
2. Tutkimusalan tuntemus ja teoreettinen perehtyneisyys sekä kirjallisuuden käyttö
-tutkimuskirjallisuuden kriittinen ja analyyttinen käyttö tutkimusongelman perustelemisessa ja ratkaisemisessa
-valitun teorian, käsitteiden ja kirjallisuuden osuvuus tutkimusongelman ratkaisemisessa
-aiheen kannalta olennaisen tutkimuksen tuntemus
-kokonaisuuksien ja yhteyksien hahmottaminen tutkimusalalla ja -kirjallisuudessa
3. Aineisto, aineistonhankinta ja analyysit
-valmiin tai itse kerätyn aineiston laatu ja sopivuus tutkimusongelmaan sekä aineistonkeruun menetelmien kriittinen arviointi
-analyysissä käytettävän menetelmän kattava kuvaaminen ja perustelu
-tutkimusongelman, aineiston ja analyysimenetelmän keskinäinen yhteensopivuus
-menetelmien kriittinen ja arvioiva käyttö
-analyysin johdonmukaisuus, tarkkuus ja syvällisyys
-tutkimuseettisten näkökohtien huomioiminen
-teoreettisessa tutkielmassa kysymyksenasettelun ja käytettävän kirjallisuuden selkeä määrittely: aineistona käytetyn kirjallisuuden ja tutkimuskirjallisuuden erottelu
4. Tutkimustulokset ja niiden esittäminen
-tutkielmassa saadaan tuloksia, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen
-tulosten raportoinnin johdonmukaisuus ja selkeys
-tulosten esittämisen havainnollisuus: kuvien, piirrosten ja taulukoiden suhde tekstiin
-tutkimustulosten suhteuttaminen aiempaan tutkimukseen
5. Tulosten tarkastelu (pohdinta) ja johtopäätökset
-johtopäätösten perustuminen saatuihin tuloksiin
-johtopäätösten perusteellisuus, uskottavuus ja oivaltavuus
-tutkimusprosessin, -tulosten ja johtopäätösten kriittinen ja perusteellinen arviointi
-uusien tutkimusongelmien esittäminen ja sovellusmahdollisuuksien pohdinta
6. Tutkielman rakenne, selkeys ja viimeistely
-selkeä jäsentely
-tieteellisen kirjoittamisen hallinta ja oikeakielisyys
-tutkielman tekijän oman tulkinnan ja aineistossa tai tutkimuskirjallisuudessa esitetyn tiedon erottaminen ja niveltäminen yhteen selkeästi ja sujuvasti
-viitteiden oikea ja johdonmukainen käyttö
-ulkoasun moitteettomuus ja liitteiden asianmukaisuus
Maisterintutkielman kokonaisarvosana ei määräydy täysin osa-alueiden arvosanojen keskiarvosta. Jotkut osa-alueet saattavat puuttua tai painottua tutkielmassa, jolloin myös niiden merkitys arvioinnissa muuttuu.
Ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvän maisterintutkielman arvosteluasteikko Helsingin yliopistossa sekä valtiotieteellisen tiedekunnan luonnehdinnat arvosanoille tyypillisistä piirteistä
Tutkielman arvosteluasteikko
Tutkielman osaamistavoitteet kuvataan koulutusohjelman opetussuunnitelmassa, jotka tiedekuntaneuvosto hyväksyy. Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty.
5 (erinomainen): Tutkielma on poikkeuksellisen hyvä ja osoittaa tekijän tieteellistä kypsyyttä, kriittistä ajattelua ja syvällistä perehtyneisyyttä aiheeseen. Tutkielman rajaus ja näkökulman perustelut ovat onnistuneita ja pohjaavat monipuolisesti olennaiseen tutkimukseen. Tutkimusongelma on johdettu taidokkaasti aiemmasta tutkimuksesta ja teoriasta. Mahdollinen aineisto ja menetelmät on kuvattu ansiokkaasti ja niitä on käytetty kriittisesti perustellen, moitteettomasti ja oivaltavasti suhteessa kysymyksenasetteluun sekä valintojen seuraukset tiedostaen. Tulokset ja johtopäätökset on eritelty selkeästi ja tutkielma sisältää argumentoivat johtopäätökset, jotka liittävät tuloksista johdetut pohdinnat aiemman tutkimuksen yhteyteen. Tutkielma muodostaa koherentin ja yhtenäisen kokonaisuuden, jossa näkyy tekijän itsenäinen ja kehittelevä ote. Mahdolliset eettiset kysymykset on tunnistettu täsmällisesti ja niitä pohditaan oivaltavasti.
4 (kiitettävä): Tutkielma on erittäin hyvä ja osoittaa tekijän monipuolista perehtyneisyyttä aiheeseen. Tutkielman näkökulma on kriittinen ja itsenäinen. Tutkimusongelma on tarkoituksenmukaisesti rajattu ja perustuu hyvin valittuun teoreettiseen taustaan ja keskeiseen tutkimukseen. Mahdollinen aineisto ja menetelmät on kuvattu hyvin ja niitä käytetään kriittisesti perustellen ja oikein. Tutkielma sisältää oleelliset asiat johdonmukaisessa järjestyksessä ja muodostaa selkeän ja eheän kokonaisuuden.
3 (hyvä): Tutkielma on mielekäs ja toimiva kokonaisuus, joka sisältää rajauksen kannalta monipuolisesti olennaista tutkimusta. Tutkimusongelmaa on suhteutettu teoreettiseen taustaan. Mahdollinen aineisto ja menetelmät on kuvattu riittävästi ja ne soveltuvat tutkimusongelman ratkaisemiseen. Tutkielman osa-alueet on toteutettu ja raportoitu tavalla, joka osoittaa opiskelijan hallitsevan tutkimusprosessin vaiheet, vaikka joidenkin osa-alueiden toteutuksessa voi olla horjuvuutta. Tutkielmassa ei ole merkittäviä sisällöllisiä, toteutukseen tai muotoseikkoihin liittyviä virheitä.
2 (tyydyttävä): Tutkielmassa on onnistuneen tutkimusprosessin ainekset, joita on työstetty johdonmukaisesti. Tutkielma muodostaa ymmärrettävän kokonaisuuden. Valittu näkökulma on mielekäs, mutta sen toteutus on joiltakin tutkimusongelman ratkaisemisen kannalta keskeisiltä osilta puutteellista. Kaikki tutkimusongelman mukaiset työvaiheet on kuitenkin toteutettu. Kysymyksenasettelu, käsitteistö, valittu tutkimuskirjallisuus ja mahdollinen aineisto ja menetelmät on kuvattu, mutta perustelu niiden soveltuvuudesta tutkimusongelman ratkaisemiseen jää joiltakin keskeisiltä osilta väljäksi. Tutkielmassa on sisällöllisiä, toteutukseen tai muotoseikkoihin liittyviä virheitä tai puutteita.
1 (välttävä): Tutkielma sisältää oleellisia asioita jokseenkin johdonmukaisessa järjestyksessä. Työssä on havaittavissa pyrkimys tieteellisen tutkielman toteuttamiseen, mutta toteutus ei ole kuitenkaan toimiva. Tutkimusongelman mukaiset työn osa-alueet jäävät toisiinsa nähden erillisiksi tai osittain puutteellisiksi ja argumentointi epäselväksi. Kysymyksenasettelun yhteys esitettyyn tutkimuskirjallisuuteen on puutteellista ja valitun käsitteistön soveltuvuus tutkimusongelmaan heikkoa. Mahdollinen aineisto ja menetelmät on kuvattu, mutta kuvaus on niukkaa. Tutkimusongelman ratkaisemisessa on selkeitä ongelmia.
0 (hylätty): Tutkielma on hajanainen ja epäjohdonmukainen eikä muodosta kokonaisuutta. Tutkimusongelma, käsitteistö ja tutkimusongelman ratkaisemiseksi tehdyt valinnat jäävät hyvin epäselviksi. Työssä ei esitellä aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta tai esillä on sattumanvaraisesti valittua epäolennaista kirjallisuutta. Tutkimusraportin rakenteessa ja viitteiden merkinnässä on selviä puutteita. Tutkielmassa on kaiken kaikkiaan vakavia sisällöllisiä, toteutukseen tai muotoseikkoihin liittyviä virheitä tai puutteita, joiden myötä työ edustaa tieteellisen tutkielman sijasta jotakin muuta tekstilajityyppiä.