Kekri, halloween, pyhäinpäivä – mikä kumma?

Hyvää kekriä, halloweeniä ja pyhäinpäivää! Suomessa omanlaiseksi perinteekseen on muodostunut näiden loka- ja marraskuun vaihteeseen sijoittuvien juhlien välisen suhteen ihmettely: miten ja milloin kutakin juhlaa vietetään? Päivystävä folkloristi ei tartu sen syvemmin tähän problematiikkaan, sillä tietoa aiheesta on olemassa oivallinen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivusto.

Sen sijaan folkloristisessa tarkastelussa on muutamat usein toistuvat väitteet, joita näihin juhliin liittyen tavataan toistella. Otsikkojen lainaukset ovat peräisin Vauva.fi-sivun keskustelufoorumilla käytävästä keskustelusta.

“Halloween ei kuulu Suomen alakouluihin”

Usein kuulee, että halloween ei kuulu Suomeen. Vastaavia kiistoja käydään toki milloin minkäkin perinteen kohdalla. Usein tähän kuulumiseen yhdistetään tulkintoja siitä, mikä on suomalaista kulttuuria, ja samalla puhutaan väistämättä siitä, ketkä ovat tai eivät ole suomalaisia.

Etenkin koulussa kulttuuriperinnöstä tulee herkästi poliittinen kysymys – yhtenä esimerkkinä perinteeksi muodostunut (sic) keskustelu Suvivirrestä. Tämä osoittaa, miten näennäisesti menneisyyteen liittyvä puhe onkin oikeasti tulevaisuuden tekemistä. Mikä on eteenpäin siirtämisen arvoista, mitä meidän tulisi unohtaa? Nämä ovat isoja kysymyksiä, joten ei ihmekään että ne herättävät keskustelua. Argumentointi ei saisi kuitenkaan jäädä sen varaan, että jonkin ilmoitetaan ykskantaan kuuluvan tai olevan vierasta “suomalaisuudelle”.

“Mun mielestä tänne ei tarvita enää yhtään kaupallista juhlaa lisää”

Kaupallisuus asetetaan usein vastakohdaksi aitoudelle. Sharon Macdonald on kirjoittanut teokessaan Memorylands (2013), että kaupallisuuden asettaminen vastakohdaksi aidolle kulttuuriperinnölle on ominaista nimenomaan länsimaiselle käsitykselle kulttuuriperinnöstä. Ajattelemme hanakasti, että aitoja asioita ei voi ostaa rahalla. Samoin koetaan herkästi, että kaupalliset vuotuisjuhlat ovat väljähtäneitä ja menettäneet aidon olemuksensa, perimmäisen viestinsä. Folkloristille tämä on itsessään tärkeä huomio. Kiinnostavaa on myös se, miten kaupallisuus lopulta muuttaa juhlaperinteitä.

“Kekriä pitäisi juhlia. Tietävätkö nykylapset edes mikä on kekri?”

Halloweenin kohdalla siirrytään usein myös keskustelemaan kekristä. Perinteestä, jolla oli suuri merkitys agraariajan Suomessa – alkoihan kekristä lomaviikko ja se sijoittui symbolisesti sadonkorjuun jälkeiseen aikaan, jolloin suuri työurakka oli saatu päätökseen. Huolehtiminen kekrin asemasta tuontijuhlien rinnalla heijastaa yhtä perinteelle ominaista ulottuvuutta. Perinne on aina vaarassa kadota, loppua ja unohtua, mikäli sitä ei vaalita.

Kekri on toisaalta näyttänyt viime vuosina myös henkiin heräämisen merkkejä, joskaan kekrin merkitys ei ehkä aukea helposti nykyaikana. Vuoden työurakan saaminen päätökseen oli itsessään toki iloinen asia, mutta samalla sadon onnistuminen oli elinehto. Kekriin liittyvä vapaa-aika ja siihen liittyvät karnevaalihenkiset kekripukit voidaan ajatella myös varaventtiilinä, jonka kautta etenkin palvelusväki ja nuoret pystyivät paitsi huvittelemaan, myös kääntämään arjen hierarkkista työjärjestystä uuteen uskoon.

Kekritapahtumia järjestetään nykyään mitä erilaisimmilla ohjelmanumeroilla varustettuna. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kekrisivustolla kuvaillaan osuvasti näin: “Nykyaikainen kekrin vietto ei kuitenkaan ole voinut välttää ottamasta vaikutteita pyhäinpäivästä ja halloweenista, ja joissakin tapauksissa ovat kaikki kolme sekoittuneet yhdeksi juhlaksi, jossa nousevat esiin sulassa sovussa sadonkorjuu, naamioituminen ja vainajien muistaminen.”

Nykyisen muotoinen pyhäinpäivän, kekrin ja halloweenin sekoituksen voi oikeastaan nähdä käsittelevän kaikkia elämän osa-alueita. Silloin voi muistaa edesmenneitä, irtautua arjen normeista naamiaisissa ja pysähtyä miettimään elämän ja kuoleman jatkuvaa vuoropuhelua luonnossa. Päivystävä folkloristi neuvookin seuraajiaan nauttimaan loppusyksyn juhlarikkaasta sesongista juuri itselle sopivimmalla tavalla!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *