tiedeblogi kulttuurista, kulttuureista ja perinteestä innostujille
Vuoden viimeiseen kahteen viikkoon liittyy paljon merkityksellisiä päiviä, perinteitä ja arvojen korostamista. Ajankohdan erityisyys näkyy siinä, kuinka paljon näihin päiviin tiivistyy niin uskonnollista kuin maallista rituaalisuutta.
Jatka lukemista ”Joulun ja uudenvuoden aika rituaalinäkökulmasta”
Tarvitseeko tehdä rosollia? Imelletty vai imeltämätön perunalaatikko? Onko joulukinkulla sellaisia arvoja, joita seitan ei voi korvata? Entä pahoittaako mummo mielensä, jos joku lapsenlapsista ei pkakaudukaan täyteen junaan ja meneekin jouluksi muualle? Pitäisikö joulukuusi jättää hankkimatta ilmastotekona? Jatka lukemista ”Räätälöity vaihtoehtojoulu ja muita ratkaisuja jouluahdistukseen”
Joulu on juhla, jonka suhteen jokainen on kokemusasiantuntija: mitä ruokia kuuluu syödä, millä tavalla lahjat jaetaan – vai annetaanko niitä ollenkaan – ja mitä joulunpyhinä kuuluu tehdä. Folkloristin silmin tarkasteltuna jouluun liittyy paljon puhetta perinteiden aitouden tunnusta eli autenttisuudesta, jota perustellaan usein toimintatavan iällä: näin meillä on aina tehty! On selvää, että tästä huolimatta ei ole olemassa yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa viettää perinteistä joulua. Kyse on ennen kaikkea subjektiivisesta kokemuksesta, joka on monen tekijän summa. Jatka lukemista ””Vaikka onkin kaukainen, satain vuotten takainen””