Voiko elintarvikkeiden sisältämiä FODMAP-yhdisteitä vähentää prosessoinnin avulla?

FODMAP-yhdisteet ovat joukko lyhytketjuisia hiilihydraatteja, joita esiintyy erityisesti kasvikunnan tuotteissa. FODMAP-nimitys on lyhenne englanninkielisistä sanoista fermentable oligo-, di-, mono-saccharides and polyols. FODMAP-hiilihydraatteihin luetaan fruktaanit, galaktaanit, raffinoosit, fruktoosi, laktoosi ja polyolit, kuten ksylitoli, sorbitoli ja mannitoli. Näille yhdisteille yhteistä on huono imeytyvyys ohutsuolesta. Paksusuolessa ne aiheuttavat bakteerikäymisen välityksellä kaasunmuodostusta. FODMAP-yhdisteet voivat aiheuttaa herkkävatsaisille tai ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville erilaisia oireita, kuten vatsakipua ja ilmavaivoja sekä turvotusta.

Australialaisen tutkimusryhmän lanseeraama FODMAP-hiilihydraatiton ruokavalio on synnyttänyt runsaasti keskustelua viime vuosina. Ruokavalio on suunniteltu etenkin ärtyvän suolen oireyhtymän hoidon tueksi, mutta monet muutkin vatsaongelmista kärsivät ovat kertoneet saaneensa siitä apua. FODMAP-yhdisteiden välttäminen ruokavaliossa on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. FODMAP-yhdisteitä on lukuisia, ja niitä on useissa eri kasviperäisissä tuotteissa. Monet kokevat ongelmallisena sopivan ruokavalion suunnittelun, kun niin monia ruokia tulisi välttää täysin. On tärkeää perehtyä FODMAP-hiilihydraatteihin ja niiden lähteisiin tarkasti ennen ruokavalion aloittamista, jotta sen suunnittelu ja noudattaminen olisi mahdollisimman helppoa. Ravitsemukselliselta laadultaan hyvä ja monipuolinen ruokavalio on kuitenkin mahdollista rakentaa myös ilman FODMAP-yhdisteitä. Ruokavalioon sopivia ruokia ovat mm. lehtisalaatit, tomaatit, peruna, pinaatti, sitrushedelmät, banaani, vadelmat, kaura, riisi ja kvinoa. Ruokavalioon sopimattomia ruokia ovat mm. palkoviljat, omenat, sipuli, artisokka, persikka ja ruis.

Laillistettu ravitsemusterapeutti tai lääkäri voi suositella osittaista tai kaikkien FODMAP-yhdisteiden rajoitusta esimerkiksi tulehduksellisten suolistosairauksien tai maha- tai suolistokanavan syöpien yhteydessä. Ruokavalio suunnitellaan hoitojen tueksi rauhoittamaan suolistoa. Tarkoituksettomasti ruokavaliota ei kannata kaventaa. Tällä hetkellä tiedetään, että FODMAP-rajoitus vähentää bifidobakteerien määrää suolistossa. Sitä, onko muutos pysyvä vai palautuva, ei vielä pystytä sanomaan. Erityisesti ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa FODMAP-ruokavalio on kuitenkin osoittautunut hyväksi.

Onko FODMAP-yhdisteitä sisältävien ruokien välttäminen sitten ainoa ratkaisu ruokavalion muutokseen? Elintarvikkeiden prosessoinnilla voidaan vaikuttaa useisiin elintarvikkeiden ominaisuuksiin, joten myös FODMAP-yhdisteiden pitoisuuksia ja laatua voidaan muuttaa.

Vesiliukoisuutta hyödyntäen voidaan joissain tapauksissa vähentää FODMAP-yhdisteiden pitoisuuksia elintarvikkeessa. Esimerkiksi purkitetuissa linsseissä on vähemmän galakto-oligosakkarideja, kuin keitetyissä linsseissä. Purkitettujen linssien vesiliukoiset galakto-oligosakkaridit liukenevat ympäröivään nesteeseen, jota ei käytetä ruoanvalmistuksessa. Erilaisilla menetelmillä valmistettujen tofujen FODMAP-pitoisuudet eroavat toisistaan. Rakenteeltaan kovempi tofu sisältää vähemmän fruktaania ja galakto-oligosakkarideja kuin pehmeä tofu, koska valmistuksessa siitä poistetaan paineen avulla nestettä, johon on liuenneena kyseisiä FODMAP-yhdisteitä.

Laktoositon maito on yksi esimerkki prosessoinnin avulla tuotetusta FODMAP-yhdisteettömästä tuotteesta. Laktoosi voidaan erottaa maidosta kromatografisella erotusmenetelmällä. Myös gluteenittomien tuotteiden on todettu sisältävän vähemmän FODMAP-yhdisteitä, kuin vastaavat gluteenipitoiset valmisteet. Tämä johtuu siitä, että useat gluteenipitoiset viljat sisältävät paljon FODMAP-yhdisteitä.

Fazer on kehittänyt hiljattain ruisleivän (Fazer Vatsaystävällinen Ruis), jonka FODMAP-hiilihydraattipitoisuutta on vähennetty. Leivonnassa käytetään ruistaikinajuurta, jonka sisältämä luontainen maitohappobakteeri pilkkoo taikinajuuressa esiintyvät FODMAP-yhdisteet. Tällä tavoin valmistetussa ruisleivässä FODMAP-yhdisteitä on 0,5g/100g, kun taas tavallisessa ruisleivässä on niitä noin 1-2g/100g.

Toisaalta prosessoinnilla voidaan myös lisätä FODMAP-yhdisteiden määrää elintarvikkeissa. Esimerkiksi monet makeutusaineet, kuten sorbitoli, mannitoli ja ksylitoli ovat polyoleja. Niiden lisääminen elintarviketta makeuttamaan tuottaa ongelmia FODMAP-yhdisteetöntä ruokavaliota noudattavalle. Inuliinia ja frukto-oligosakkarideja, jotka myöskin ovat FODMAP-yhdisteitä, lisätään nykyään useisiin tuotteisiin parantamaan niiden kuitupitoisuutta.

FODMAP-ruokavalio on toistaiseksi vielä melko uusi juttu. Erilaiset vatsa- ja suolistovaivat sekä ärtyneen suolen oireyhtymä ovat yleistyviä ongelmia, jotka herättävät paljon keskustelua. Tulevaisuudessa kehittelyn alla on luultavasti useita erilaisia elintarvikesovelluksia FODMAP-ruokavalion helpottamiseksi. Fazer on näyttänyt hyvää mallia tuodessaan markkinoille uudenlaisen ruisleivän. Nyt voimme vain odottaa, mitä on tiedossa seuraavaksi?

 

Sofia Siljama ja Elisa Särkilahti

 

Lähteet:

Varney J, Barrett J, Scarlata K, Catsos P, Gibson PR, Muir JG. 2017. FODMAPs: food composition, defining cutoff values and international application. Journal of Gastroenterology and Hepatology 32(2017):53-61

Hillilä M ja Reijo M. 2015. Auttaako FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ärtyvän suolen oireyhtymään? Duodecim 131(2015):1119-1121                               (Online: http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/12/duo12307)

https://www.monashfodmap.com/blog/

http://www.pronutritionist.net/2014/05/kertaus-fodmap-hiilihydraateista-gluteenista-ja-vatsavaivoista/

https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/leipa/parempi-leipa/fazer-vatsaystavallinen/

http://leenaputkonen.fi/fodmap-ruokavalion-tiivis-oppikurssi/