Margariinien terveellisyys on ollut yleinen puheenaihe ravitsemuspiireissä. Myöskin kuluttajat ovat alkaneet kyseenalaistaa margariinien terveellisyyttä, ja monet välttelevät margariinien käyttöä koska ne ovat ultraprosessoituja tuotteita. Ultraprosessoitu tuote käy läpi monta teollista käsittelyvaihetta, ja niihin lisätään yleensä paljon eri ainesosia. Prosessointi ei kuitenkaan itsessään tee tuotteesta epäterveellistä, sillä erilaiset prosessointimenetelmät voivat myös mahdollistaa terveellisempien elintarvikkeiden valmistamisen. Prosessointiastetta tärkeämpää on kiinnittää huomiota tuotteiden ravintosisältöön. Margariinit sisältävät esimerkiksi enemmän terveydelle edullista tyydyttymätöntä rasvaa ja vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin voi. Lisäksi margariinien kokonaisrasvapitoisuus on yleensä alhaisempi. Niitä myös vitaminoidaan ja niihin voidaan lisätä terveysvaikutteisia aineita, kuten kasvisteroleja ja -stanoleja.
Margariinien valmistusprosessi
Margariinien valmistusprosessi on kehittynyt huomattavasti viimeisestä vuosisadasta. 1900-luvulla margariineja alettiin valmistaa kasvirasvoista hydrogenointi-menetelmällä. Hydrogenoitu margariini sisälsi paljon sydämen terveydelle haitallista trans-rasvaa. Nykyään margariinin kovetus tapahtuu lisäämällä luontaisesti kovaa kasvirasvaa, kuten palmu- tai kookosrasvaa, jolloin vältytään trans-rasvojen muodostumiselta. Palmurasvan terveyttä tutkivat tutkimukset ovat löytäneet ristiriitaista tietoa esimerkiksi palmurasvan vaikutuksesta sydänterveyteen. Kookosrasvan taas on huomattu nostavan kokonaiskolesterolia, mutta verrattavasti vähemmän kuin voin. Nykypäivänä margariini Suomessa sisältää enintään 0,5 grammaa trans-rasvoja 100 grammaa kohden, 60–80-luvuilla trans-rasvan osuus oli jopa 25 %. 1960-luvulla margariinin käyttö laski noin puolella “margariiniskandaalin” seurauksena. Suomessa toimivien rasvasulattamoiden huomattiin käyttävän rasvaa eläinten raadoista margariinien valmistuksessa. Skandaalin seurauksena rasvojen valmistuksen valvonta edistyi huomattavasti.
Prosessoidut margariinit ovat sydänystävällisempiä kuin voi
Margariineissa saa lainsäädännön mukaan olla vain alle 3 % maitorasvaa, joten suurin osa margariinien rasvoista tulee sydänystävällisistä kasvilähteistä kuten rapsi- ja rypsiöljystä. Ne sisältävät paljon tyydyttymätöntä eli niin sanottua pehmeää rasvaa. Niissä on esimerkiksi linoli- ja alfalinoleenihappoa, jotka ovat ihmisille välttämättömiä rasvahappoja. Ne täytyy saada ravinnosta, sillä ihmisen elimistö ei kykene valmistamaan niitä itse. Kokonaisrasvapitoisuus Suomessa myytävissä margariineissa on tyypillisesti 75–28 %. Ne sisältävät pehmeää rasvaa yleensä 54–17 %. Margariinia vähemmän prosessoidussa voissa jopa 60 % voi olla tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa. Margariineissa tämä prosenttiosuus vaihtelee riippuen tuotteen merkistä ja käyttötarkoituksesta. Leivälle tarkoitetuissa margariineissa kovaa rasvaa on tyypillisesti 11–29 %. Leivontaan tarkoitetut kovat margariinit voivat sisältää painostaan noin 40 % kovaa rasvaa. Tutkimuksissa on myös huomattu, että voin korvaaminen pehmeillä margariineilla voi alentaa sydäninfarktien riskiä. Taulukossa on vertailtu eri valmistajien voin, terveysvaikutteisten margariinien ja margariinien rasvakoostumuksia.
Mitä kasvisterolit ja -stanolit tekevät?
Kasvisterolit ja -stanolit ovat kasvien soluista saatavia yhdisteitä. Ne ovat kemialliselta rakenteeltaan samankaltaisia kuin kolesteroli. Niitä on tutkittu paljon, ja niillä on todettu olevan hyödyllinen vaikutus terveyteemme. Kasvisterolit ja -stanolit vaikuttavat kolesteroliarvoihin alentamalla erityisesti LDL-kolesterolia, eli “pahaa kolesterolia” jopa 12 %. Tämä vaikutus on huomattu tutkimuksissa, jossa osallistujat ovat syöneet 1,5–3 grammaa kasvisteroleita tai -stanoleita päivässä. Kolesterolia alentava vaikutus perustuu niiden kykyyn vähentää ravinnosta imeytyvän kolesterolin määrää.
Kasvisteroleita ja -stanoleita voidaan lisätä esimerkiksi margariineihin, joita kutsutaan tällöin terveysvaikutteisiksi margariineiksi. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen eli EFSA on hyväksynyt kasvisteroleille ja -stanoleille terveysväittämän, jonka mukaan ne alentavat veren LDL-kolesterolia. Tämä vaikutus saavutetaan, kun niitä nautitaan päivittäin 1,5–2,4 g. Tällöin ne alentavat LDL-kolesterolia 7–10,5 %. Korkea kolesteroli on esimerkiksi sepelvaltimotaudin riskitekijä. Väite kasvisteroleiden ja -stanoleiden terveysvaikutuksesta ei siis ole huuhaata, vaan sillä on takanaan vahva tieteellinen tutkimusnäyttö.
Suomessa markkinoilla olevia terveysvaikutteisia margariineja ovat Alentaja- ja Becel ProActiv -margariinit, joissa on kasvisteroleja ja Benecol-margariinit, joissa on kasvistanoleja. Kasvisterolit ja -stanolit lisätään margariineihin yleensä rasvahappojen estereinä. Tuotteesta riippuen terveysvaikutteisia margariineja tulisi nauttia päivittäin 20-32 g, jotta ne alentaisivat veren LDL-kolesterolia.
Vitamiinien lisääminen margariineihin
Vitamiinien lisääminen margariineihin on myös hyvä esimerkki prosessoinnin hyödyistä. Vuonna 2003 Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi suosituksen, jonka mukaan levitettäviin ravintorasvoihin tulisi lisätä D-vitamiinia 10 mikrogrammaa 100 grammaa tuotetta kohden. Suositus johtui siitä, että suomalaisten D-vitamiinin saanti oli matalaa koko väestön tasolla. Uusimman suosituksen mukaan vuodesta 2010 lähtien Suomessa on margariineihin lisätty D-vitamiinia 20 mikrogrammaa 100 grammaa tuotetta kohden. Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan keskimäärin noin 28 % suomalaisten D-vitamiinin saannista tuli margariineista. D-vitamiini säätelee muun muassa kalsiumin pitoisuutta elimistössä ja vaikuttaa siten esimerkiksi luuston terveyteen. Margariineihin lisätään usein myös A-vitamiinia. Voissa sitä on luontaisesti, sillä maito sisältää A-vitamiinia. Kasviöljyissä sen sijaan A-vitamiinia ei ole luontaisesti. A-vitamiinia tarvitaan elimistössä esimerkiksi normaalin näkökyvyn ylläpitämiseen, ihon kuntoon ja immuunijärjestelmän toimintaan.
Päätelmät
Margariini on hyvä esimerkki elintarvikkeesta, jossa prosessointi on mahdollistanut terveellisen tuotteen kehittämisen. Margariinit sisältävät paljon pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa, joka on hyväksi ihmisten terveydelle. Niissä on esimerkiksi linoli- ja alfalinoleenihappoja, jotka ovat välttämättömiä rasvahappoja. Sen sijaan kovaa tyydyttynyttä rasvaa on margariineissa huomattavasti vähemmän kuin voissa. Tyydyttynyt rasva altistaa paljon käytettynä esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille sekä 2. tyypin diabetekselle. Margariineihin voidaan lisätä myös terveysvaikutteisia kasvisteroleja ja –stanoleja, joiden on osoitettu alentavan veren LDL-kolesterolitasoa. Tällaisten terveysvaikutteisten margariinien käyttö on hyödyllistä silloin, kun veren LDL-kolesteroli on suosituksia korkeammalla tasolla. Margariineihin lisätään myös D- ja A-vitamiineja, joilla on elimistössä monia tärkeitä tehtäviä. Margariinit ovatkin tärkeä D-vitamiinin lähde suomalaisten ruokavaliossa.
– Sanni & Venla
Lähteet
Eviran raportti: D-vitamiinilla täydennetyt elintarvikkeet Suomessa, tuotteiden markkinoilletulo ja koostumus vuosina 2012-2016. (2017). Evira. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/d_vitaminoidut-elintarvikkeet_raportti-21062017_mmm_kirjaamo.pdf
Raulio, S., Erlund, I., Männistö, S., Sarlio-Lähteenkorva, S., Sundvall, J., Tapanainen, H., Vartiainen, E., & Virtanen, S. M. (2017). Successful nutrition policy: improvement of vitamin D intake and status in Finnish adults over the last decade. European Journal of Public Health, 27(2), 268–273. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckw154
Scientific Opinion of the Panel on Dietetic Products Nutrition and Allergies on a request from the European Commission and a similar request from France in relation to the authorisation procedure for health claims on plant sterols/stanols and lowering/reducing blood LDL-cholesterol pursuant to Article 14 of Regulation (EC) No 1924/2006. (2009) The EFSA Journal, 1175, 1–9.
Sieppi, J. (2017) Voi vai margariini? Vanhat ennakkoluulot ja tavat ohjaavat rasvankäyttöä ja näkyvät sairauksina. Yle Uutiset. https://yle.fi/a/3-9972560
Silva, T. J., Barrera-Arellano, D. & Ribeiro, A. P. B. (2021) Margarines: Historical approach, technological aspects, nutritional profile, and global trends. Food Research International, 147, 110486. https://doi.org/10.1016/j.foodres.2021.110486
Witkowska, A. M., Waśkiewicz, A., Zujko, M. E., Cicha-Mikołajczyk, A., Mirończuk-Chodakowska, I. & Drygas, W. (2022) Dietary plant sterols and phytosterol-enriched margarines and their relationship with cardiovascular disease among Polish men and women: the WOBASZ II cross-sectional study. Nutrients, 14(13), 2665. https://doi.org/10.3390/nu14132665