Miten prosessointi vaikuttaa kahvin antioksidanttikapasiteettiin?

Suomi on kahvikansaa ja kulutuksen perusteella sillä voidaan sanoa olevan meille kansanterveydellistäkin merkitystä. Siksi halusimme perehtyä juuri kahvin positiivisiin ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin sekä siihen, miten prosessointi muuttaa näitä ominaisuuksia. Perinteisesti kahvin tärkeimpänä hyötynä on pidetty kofeiinia sen piristävän vaikutuksen takia, mutta tämän lisäksi kahvilla on muitakin tunnettuja toiminnallisia ominaisuuksia. Tämä kirjoitus keskittyy kahvin antioksidantteihin.

Raakakahvin antioksidantit

Antioksidantit ovat yhdisteitä, jotka estävät toisia yhdisteitä hapettumasta ja suojaavat radikaalien aiheuttamilta vaurioilta. Näitä bioaktiivisia yhdisteitä on kahvipavuissa runsaasti, mm. kofeiinia, trigonelliinia, kafestolia ja kahveolia. Näistä kahdella viimeisellä, kafestolilla ja kahveolilla, on myös huonot puolensa, sillä ne tunnetusti nostavat LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä. Jotkin polyfenoliset yhdisteet voivat myös toimia antioksidantteina, kahvissa merkityksellisimpiä ovat klorogeenihapot (CGA). Edellämainittujen yhdisteiden lisäksi löytyy pieniä määriä alfa-, beta- ja gammatokoferoleja. Lopullisen kahvikupin antioksidanttikapasiteettiin vaikuttavat lukuisat tekijät. Lajike, alkuperämaa, säilytysolosuhteet, paahtoaste ja paahtotyyppi (natural/torrefaco) ovat vain muutamia näistä tekijöistä.

Onko kahvilaadulla väliä?

Kuten mainittua, myös kahvin alkuperällä ja laadulla on merkitystä kahvin antioksidanttipitoisuuteen ja eri antioksidanttien jakautumiseen. Coffea canephorassa (myöhemmin robusta) on aina enemmän enemmän kofeiinia kuin Coffea arabicassa (myöhemmin arabica). Robustassa on kofeiinia korkeintaan 2,38% ja arabicassa 1,45%. Antioksidanttikapasiteetti korreloi kloorigeenisten happojen suhteen. Kenialaisessa arabicassa on suurempi kloorigeenisten happojen ja kafeiinin suhde kuin muissa kahvilaaduissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että kyseisellä lajikkeella on parhaimmat toiminnalliset ominaisuudet, koska sillä on korkea antioksidanttikapasiteetti ja alhainen kofeiinipitoisuus.

Mitä paahtamisen aikana tapahtuu?

Paahtamisen aikana kahvipavuissa syntyy Maillard-reaktion lopputuotteena melanoideja, jotka toimivat vahvoina antioksidantteina. Melanoidit ovat rakeenteeltaan suurilta osin tuntemattomia, mutta molekyylimassaltaan suuria, ja muodostavat jopa 23% paahdetun kahvipavun massasta. Niiden lisäksi syntyy satoja erilaisia pieniä heterosyklisiä yhdisteitä, joiden antioksidanttikapasiteettia on alettu tutkia vasta viime vuosina. Toisin kuin yleensä oletetaan, prosessointi ei aina huononna elintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua, vaan tässä tapauksessa voi siis jopa parantaa sitä. Sen lisäksi, että melanoidit toimivat antioksidantteina, ne muodostavat kahvipavulle sen ominaisen värin ja aromin. Lisäksi niillä saattaa olla myös prebioottisia ja antimikrobisia ominaisuuksia. Paahtamisen aikana kuitenkin menetetään jonkin verran alkuperäisiä antioksidantteja polyfenolisten yhdisteiden degradaation takia. Siksi antioksidanttikapasiteetti onkin suurimmillaan keskipaahtoisessa kahvissa, koska antioksidanttihävikki ei ehdi kasvaa liian suureksi, mutta uusia antioksidantteja ehtii kuitenkin syntyä.

Kahvin paahtamiselle vaihtoehtoisena käsittelynä on tutkittu myös puffaamista (eng. puffing), eli yhdistettyä kuuma-korkeapainekäsittelyä. Vertailtaessa klorogeenihappojen ja trigonelliinin pitoisuuksia eri prosesseilla, puffaamalla pitoisuudet säilyvät suurempina varsinkin käsittelyajan pidentyessä. Puffatun kahvipavun uuton saanto on myös vähän suurempi verrattuna paahdettuun papuun. Siten puffausta voisi ajatella varteenotettavana vaihtoehtona paahtamiselle, kun halutaan tuottaa mahdollisimman korkean antioksidanttikapasitettin kahvia ilman, että lopputuotteen aistinvaraiset ominaisuudet kärsivät.

Mitä eroa eri keittämismenetelmillä on?

Kahvin valmistusmenetelmä on oleellinen vaihe kahvin terveysvaikutusten kannalta, sillä paahdettuja kahvinpuruja tulee uuttaa, jotta antioksidantit saataisiin nautittavaan muotoon. Yleisimpiä kahvityyppejä maailmalla ovat espresso ja suodatinkahvi. Näistä espressossa on huomattavasti suurempi määrä antioksidantteja. Tämä johtuu siitä, että espressoa suodatetaan huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin suodatinkahvia. Suurin osa antioksidanttiaktiivisuudesta vastaavista yhdisteistä suodattuu heti suodatusprosessin alussa. Ero voi osin selittyä myös sillä, että usein espressoissa käytetyn robusta-kahvin uutteen antioksidanttipitoisuus on korkeampi, kuin yleensä vaaleissa paahdoissa käytetyn arabican. Lisäksi erot antioksidanttipitoisuuksissa espresson ja suodatinkahvin välillä voivat tasoittua sen perusteella, kuinka paljon kahvia juodaan. Espressossa on antioksidantteja enemmän per millilitra kuin suodatinkahvissa, mutta espressoa juodaan usein vain erittäin pieni kupillinen. Suodatinkahvia voidaan juoda taas useita isoja kupillisia, jolloin erot pitoisuuksissa eivät välttämättä ole merkittäviä.

 

Kirjoittanut Hanna-Mari Saalo & Jemina Haaranen.

 

Lähteet:

Komes D., Bušić A., (2014). Processing and Impact on Antioxidants in Beverages, chapter 3: Antioxidants in Coffee

Ludwig, Iziar A ; Sanchez, Lidia ; Caemmerer, Bettina ; Kroh, Lothar W ; De Peña, M. Paz ; Cid, Concepción. Extraction of Coffee Antioxidants: Impact of Brewing Time and Method, Food Research International August 2012, Vol.48(1), pp. 57-64

Patricia Esquivela P., Jiménezb V.M., Functional properties of coffee and coffee by-products, Food Research International (2012), Vol.46 (2), pp. 488-495

Babova O., Occhipinti A., Maffei M. E. Chemical Partitioning and Antioxidant Capacity of Green Coffee (Coffea arabica and Coffea canephora) of Different Geographical Origin, Phytochemistry March 2016, Vol. 123, pp. 33-3

Wooki Kim, Sang-Youn Kim, Dae-Ok Kim, Byung-Yong Kim, Moo-Yeol Baik,. Puffing, a novel coffee bean processing technique for the enhancement of extract yield and antioxidant capacity, Food Chemistry (2018), Vol. 240, pp. 594-600

Kafestolin määrä kahvissa eri valmistustavoilla

”Suomalaiset juovat maailmassa eniten kahvia.

”Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi suurimmista kuolinsyistä Suomessa.

Halusimme tutkia suomalaisten kahvin kulutusta ja selvittää onko kahvin valmistustavalla merkitystä kafestolin määrässä. Kafestolia on erityisesti suodattamattomissa kahveissa, kuten kapselikahveissa, pannukahvissa, sekä espressolaitteilla tehdyissä kahveissa. Nykyään pannukahvin käyttö on vähäistä suomalaisten keskuudessa, mutta kapselikahvien käyttö on suosiossa. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla pannukahvi oli suosiossa, mikä on voinut osaltaan vaikuttaa sen aikaisiin korkeisiin LDL-kolesteroliarvoihin. 

Yleisimmät kahvilajikkeet ovat Coffea Arabica ja Coffea Canephora, paremmin tunnettu nimellä robustaArabica pavuissa on noin 1,3% ja robustassa noin 0,2% kafestolia, mutta eri tutkimuksien välillä on eroa. Kahvi sisältää myös paljon muita bioaktiivisia yhdisteitä, joilla osalla on mahdollisesti terapeuttisia vaikutuksia.  Keskitymme tässä artikkelissa kuitenkin kafestoliin.

Mitä on LDL-kolesteroli ja miksi se ei saisi nousta? 

LDL- eli low density lipoprotein on yksi veren lipoproteiineista, mikä kuljettaa kolesterolia kudossoluihin. Jos sitä on paljon, se voi kertyä kudoksiin, kuten valtimon seinämiin. LDL-kolesteroli lisää ateroskleroosin vaaraa. 

Kafestoli ja sen merkitys

Kafestolin tiedettiin jo 90-luvulla vaikuttavan kielteisesti maksan veriarvoihin, nostaen veren kolesterolipitoisuutta, erityisesti LDL-kolesterolia, ja kohottavan hieman triglyseridien määrää. Se mikä todellinen syy näihin muutoksiin jäi silloin epäselväksi. Nykyään aiheesta tiedetään enemmän. 

Kafesteroli on diterpenoidialkoholi. Raakakahvin lipideistä 20 % on diterpenoidialkoholeja, jotka ovat pääasiassa kafestoli– ja kahveoliestereitä. 

Niillä on kahden tyyppisiä fysiologisia ominaisuuksia; ne nostavat veren seerumin LDL-pitoisuutta, mutta ne ovat myös antikarsinogeenisiä eli ne ehkäisevät syöpää ja saattavat estää syöpäkasvaimen kasvun. Erityisesti se saattaa estää munuaissyöpääSe myös voi alentaa munuaisarvoja, kuten kreatiniinia. 

Kafestolin LDL-kolesterolia nostava vaikutus perustuu siihen, että kafestoli häiritsee elimistön enterohepaatiittista kiertoa, jonka tarkoituksena on kierrättää sappihappoja takaisin maksaan. Kafestolin vaikutuksesta maksa tuottaa enemmän kolesterolia, mutta tuottaa vähemmän sappihappoja, jolloin ohutsuolen sappisuola pitoisuus laskee ja rasvamolekyylien pilkkoutuminen häiriintyy.  

Kafestoli kestää hyvin kahvin paahtamisen ja sen konsentraatio kahvissa kasvaa paahdon aikana, koska kahvin muut komponentit vähenevät. Diterpenoidialkoholien hajoaminen vähäistä paahdon aikana, vaikka ovat lipidejä. Ei eroa eri paahtotyypeillä eli vaalea-, keski- ja tummapaahdolla. Eroa löytyy siinä, ovatko kahvipavut Arabicaa vai Robustaa. 

Kafestolin määrä eri kahveissa 

Valmistustapa  Per kuppi  mg/100ml 
Pannukahvi  4-5mg/150ml  2,6-3,3 
Pressopannu  3-4mg/150ml  2-2,6 
Espresso/Mokka  1-2mg/25ml  4-8 
Kapselikahvi  1-2mg/40ml  2,5-5 
Suodatinkahvi  0,5mg/150ml  0,33 

Taulukko 1. (LähdeUrgert, R ; Vanderweg, G muutJulkaisussa Journal Of Agricultural And Food Chemistry 1995 Aug, Vol.43(8), pp.2167-2172.) 

Taulukon tulokset ovat kaasukromatografialla määritelty laboratorio olosuhteissa.  Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää määrityksessä nestekromatografiaa, molemmilla menetelmillä on saatu hyviä tuloksia. 

Suodatinkahvi

(https://search.creativecommons.org/photos/33fa8957-e270-48b3-8aac-a68f629453de)

Suomalaiset käyttävät pääsääntöisesti suodatinkahvia. Suodatinkahvissa kafestolia suodattuu suodatinpaperiin, jolloin kahvikuppiin ei päädy merkittäviä määriä kafestolia. 

Suodatinkahvissa on vähiten kafestolia muihin valmistustapoihin verrattuna. Suodatinkahveja löytyy markkinoilta monelta eri valmistajalta ja jokaisella on oma kahvisekoitus, jossa on eri kahvilajeja eri puolilta maailmaa.  Suodatinkahvia pystyy juomaan useamman kupin päivittäin ennen kuin on aihetta huolestua sen haitallisista vaikutuksista. 

Kapselikahvi

(Do you want a coffee? Berta Devant. https://search.creativecommons.org/photos/38467707-6e8d-4f07-8df7-2b933fac1278)

Kapselikahveissa on kahvilajikkeesta riippuen 1-2mg kafestolia. Laite suodattaa osan kafestolista ja kahvikuppiin päätyy keskimäärin noin 1mg. Nespresson sivuilta ei käy ilmi, minkä kokoinen kuppi on kyseessä. 

Pannukahvi

Pannukahvi on perinteinen kahvinvalmistustapa ja siihen käytetään pannukahvijauhettuja papuja, jotka ovat karkeammin jauhettuja kuin suodatinkahvijauhetut pavut. Pannukahvia valmistettaessa kafestoli ei jää suodatinpaperiinvaan se jääkahviin. Veren LDL-kolesterolipitoisuus on vaarana nousta 0,3-0,4 mmol/l, jos pannukahvia nautitaan 5-6 kuppia päivässä. 

Espresso  

(Epresso, De late ku. https://search.creativecommons.org/photos/ff944630-a105-485d-89dd-2e9f3adfcb08 )

Espresso jauhetut pavut ovat hienommin jauhettujakuin suodatin-tai pannukahvijauhetut pavutEspressot valmistetaan niinettä kuuma vesi suodattuu paineen avulla kahvijauheen läpi. 

Espressoa voidaan valmistaan espressokoneella tai mutteripannulla. 

Pressopannu

(My new toy, .snow. https://search.creativecommons.org/photos/7225eba7-796a-4b4e-9e37-4fb6f1af24d3)

Pressopannun metallifiltterin avulla jauhettu kahvi työnnetään pressonpannun pohjaanjolloin kahvipurut jäävät puristuksiin filtterin alle. Osa kahvin öljyistä ja samalla kafestoli pääsevät filtterin läpi. 

 Pikakahvi

Pikakahvit valmistetaan suodatetusta kahvista sumutus– tai pakastekuivaamalla valmis suodatinkahvitiiviste.  Pikakahvien valmistuksessa on myös yleensä käytetty robustamissä on luontaisesti vähemmän kafestolia. 

 Johtopäätökset 

Lopullinen määrä, mitä kahvinjuojan kuppiin päätyy kafestolia, riippuu ensisijaisesti kahvin valmistusmenetelmästä ja sen jälkeen kahvinkeittäjästä. Vaihteluväli saattaa olla jopa kymmenkertainen riippuen mistä kahvilajikkeesta kahvi tehdään ja kuinka paljon kahvia käytetään kupin valmistukseen. Tietyt kahvinvalmistustavat vaativat enemmän keittämistä kuin toisen, mikä saattaa osittain vaikuttaa kafestolin määrään etenkin robusta käyttäessä. Arabica papujen kafestoli määrä ei laske merkittävästi paahtamisesta tai keittämisestä. Mitä tummempi paahto kahvissa on, sitä vähemmän kafestolia siinä on. 

Kafestolilla on kuitenkin myös hyviäkin ominaisuuksia, joiden takia pannukahvia tai espressoa ei kannata karttaa, jos kolesteroliarvot ovat kunnossa. 

Ira & Pia

Lähteet:

Aro, A. 2015. Kahvi, 100 kysymystä ravinnosta. Duodecim Terveyskirjasto Saatavana: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00064 

Goodman, Coffee consumption and health, 2012, sivut 3, 108, 161, 192, 200, 226, 252, 

Ravitsemustiede, Aro; Aantaa, 2012,  Ravinnon vaikutukset lipoproteiineihin 

Sydän ja ruoka – suosituksia sydänterveyttä edistävään ruokavalioon, s.39 

Dias, R.C.E. ; Campanha, F. G. & muut, 2010. Evaluation of kahweol and cafestol in coffee tissues and roasted coffee by a new high-performance liquid chromatography methodology. Julkaisussa Journal of agricultural and food chemistry 13 January 2010, Vol.58(1), pp.88-93. Saatavana: https://pubs-acs-org.libproxy.helsinki.fi/doi/full/10.1021/jf9027427 

Duodecim, Käypä hoito, Dyslipidemiat 

Kahvi- ja paahtimoyhdistys, 2020. Pensaasta paahtimoon, pavusta pakkaukseen. https://www.kahvi.fi/pensaasta-paahtimoon/pavusta-pakkaukseen/pikakahvi.html (luettu 30.3.2020)

Nespresso, FAQ: Cholestrol in Nespresso coffee capsulesSaatavana: https://www.contact.nespresso.com/faq/no/en/detail/874 (luettu 30.3.2020) 

Urgert, R ; Vanderweg, G & muut. Julkaisussa Journal Of Agricultural And Food Chemistry 1995 Aug, Vol.43(8), pp.2167-2172Saatavana: https://www.researchgate.net/publication/40131199_Levels_of_the_cholesterol-elevating_diterpenes_cafestol_and_kawheol_in_various_coffee_brews 

Novaes, FJM. 2018. Coffee Diterpenes: before Harvesting the Bean to your CupNutri Food Sci Int J. 2018; 7(2): 555706. Saatavana: https://juniperpublishers.com/nfsij/NFSIJ.MS.ID.555706.php 

Jee, S. H, He, J., Appel, L.J & muut, 2001. Coffee Consumption and Serum Lipids: A Meta-Analysis of Randomized Controlled Clinical Trials. American Journal of Epidemiology, Volume 153, numero 4, 15 February 2001, s. 353–362. Saatavana:  https://academic.oup.com/aje/article/153/4/353/129046

Paulig, 2020. Kaikki kahvistaPavusta kuppiin. Saatavana: https://www.paulig.fi/inspiroidu-opi/kaikki-kahvista/pavusta-kuppiin (luettu 2.4.2020) 

The Global burden of disease 2004 update, WHO 2008.  http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/gbd/en/index.html  

Vaikuttaako kahvin paahtaminen sen ravintoarvoihin?

Kahvin paahtaminen on sen kriittisin valmistusvaihe. Paahtamisen aikana vihreä kahvipapu menettää osan sen kemiallisista yhdisteistä ja jäljelle jäävä osa reagoi muodostaen uusia yhdisteitä. Kuiva-ainemenetykset paahtamisen seurauksena ovat merkittäviä hiilidioksidin ja veden menetyksen ohella. Kahvipavut kuumennetaan nopeasti 200 – 240 ˚C:een, ja kun haluttu paahtoaste saavutetaan, kuumennus täytyy lopettaa nopeasti. Paahtoprosessi voi kestää muutamasta minuutista jopa 15 minuuttiin.

Paahtamisprosessin ensimmäisessä vaiheessa pavut kuivatetaan nostamalla lämpötilaa hitaasti. Kaasu aikaansaa pavun sisään paineen, jonka vaikutuksesta kahvipapu laajenee. Toisessa vaiheessa lämpötila nostetaan 160 ˚C:een. Kahvipavut kaksinkertaistavat alkuperäisen kokonsa hiilidioksidin vapautumisen aikaansaaman paineen seurauksena ja niistä tulee hentoja ja hauraita. Ensimmäiset säröt muodostuvat kahvipapuihin noin 200 ˚C:ssa, joka aiheuttaa särkymä-äänen. Kun lämpötila edelleen nousee, Maillard-reaktio etenee ja kahvipavun pinta ruskistuu nopeasti. Papuihin muodostuu öljyinen pinta ja lämpökäsittelyn jatkuessa ne alkavat hiiltyä selluloosarakenteiden murtuessa. Selluloosan murtuminen aiheuttaa toisen särkymä-äänen, joka tapahtuu vain muutamia sekunteja tai minuutteja ensimmäisen äänen jälkeen. Jos kuumennuskäsittelyä ei pysäytetä oikeaan aikaan, laatu heikkenee ja koko tuotantoerä saatetaan menettää. Kolmannessa vaiheessa pavut jäähdytetään joko kylmäilmapuhalluksen avulla tai ruiskuttamalla kylmää vettä niiden päälle.

Kuva: Kahvi- ja paahtimoyhdistys

Paahtoaste vaikuttaa papujen koostumukseen. Kahvi luokitellaan usein vaaleaan ja tummaan paahtoasteeseen. Eri paahtoasteisten papujen kuiva-aineiden menetyksen on esitetty olevan vaaleassa 1-5 %:a ja tummassa paahdossa 8-12 %:a. Erittäin tummassa paahdossa kuiva-ainemenetyksen on arvioitu olevan jopa yli 12 %:a. Vaikuttaa siltä, että vaalea paahdettu kahvi sisältää jopa puolet enemmän kuiva-aineita, joista osa on ravitsemuksellisesti merkittäviä, kuin tumma paahdettu kahvi.

Kahvipavuista noin 4 %:a on kivennäisaineita. Suurin osa kahvin kivennäisaineista on kaliumia, jonka osuus on noin 40 % kivennäisainepitoisuudesta. Lisäksi kahvissa on pieniä pitoisuuksina kalsiumia, magnesiumia, fosforia ja rikkiä. Kivennäisainepitoisuus ei merkittävästi muutu paahtamisen yhteydessä, eli aineet säilyvät hyvin kuumennuksesta. Kivennäisaineet eivät haihdu herkästi, mikä voi selittää niiden säilymistä, kun vesi haihtuu kuumennuksen seurauksena pavuista.

Vihreät kahvipavut sisältävät runsaasti polysakkarideja, joiden osuus on noin 40–50 %:a kuiva-ainemassasta. Polysakkaridit ovat suurimmaksi osaksi selluloosaa, jota on paahtamattomassa vihreässä kahvipavussa noin 32 %:a. Selluloosan menetys on sitä suurempi, mitä kauemmin pavun paahtoa jatketaan. Vaalea paahto sisältää noin 25 %:a ja tumma paahto enää noin 17 %:a selluloosaa. Vihreissä pavuissa sakkaroosin osuus on ennen paahtamista 7-9 %:a, mutta paahtamisen seurauksena sakkaroosi menetetään lähes kokonaan paahtoasteesta riippumatta.

Typpiyhdisteiden määrä ei juuri vähene paahtamisen seurauksena, mutta niiden luonne muuttuu merkittävästi. Kaikkia typpiyhdisteitä ei voida laskea proteiineiksi tai aminohapoiksi, sillä kahvi sisältää runsaasti myös muita typpipitoisia yhdisteitä. Rasvojen muutoksista on saatavilla vähän tietoa, mutta todennäköistä on, että rasvahappojen laatu kärsii paahtamisen seurauksena. Kahvipavun kuorikerroksessa rasva on vahamaista ja sen alla on osittain öljymäistä rasvaa. Epäillään, että öljyn cis-muotoisten rasvahappojen kaksoissidokset katkeavat paahtamisen yhteydessä. Vaalea paahdettu kahvi saattaa olla tästäkin syystä ravitsemukselliselta laadultaan parempaa kuin tumma paahdettu kahvi.

Kuva: Kahvi- ja paahtimoyhdistys

Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan suomalaiset suosivat huomattavasti enemmän vaaleaa kuin tummaa paahtoastetta kahvissaan, vaikka tumman kahvin osuus on kasvanut 20 %:iin kahvin kokonaiskulutuksesta. Vaikuttaa siis siltä, että suomalaiset juovat ravitsemukselliselta laadultaan hyvää kahvia, jossa hiilihydraatti-, proteiini-, rasva- ja mineraalihävikki ovat melko pientä tai sitä ei tapahdu ollenkaan paahtamisen seurauksena. Taulukossa 1 esitetään edellä mainittujen komponenttien keskimääräinen osuus paahtamattomassa vihreässä kahvipavussa ja paahdetussa kahvipavussa.

Taulukko 1.

Kuiva-ainepitoisuus % Vihreä kahvipapu Paahdettu kahvipapu
Mineraalit 3,0 – 4,2 3,5 – 4,5
Hiilihydraatit 50,0 – 55,0 24,0 – 39,0
Proteiinit 11,0 – 13,0 13,0 – 15,0
Rasvat 12,0 – 18,0 14,5 – 20,0

 

 

LÄHTEET

 

Casal, S. 2012. Coffee roasting: Accurate control for increased bioactivity. Teoksessa Goodman, B. A. (toim.). Coffee consumption and Health. Nova Science Publisher, New York. s. 99-119. Saatavilla: http://web.b.ebscohost.com/ehost/ebookviewer/ebook/bmxlYmtfXzU0MTIyMF9fQU41?sid=86e9124e-a742-4127-b85f-19d28fea7dfc@sessionmgr103&vid=0&format=EB&rid=1. Luettu: 23.11.2017.

Clarke, R. J. & Macrae, R. 1985. Coffee Volume 1: Chemistry. Elsevier Applied Sciences Publishers LTD. New York.

Clarke, R. J. & Macrae, R. 1987. Coffee Volume 2: Technology. Elsevier Applied Sciences Publishers LTD. New York.

Kahvi- ja paahtimoyhdistys. Kulutustrendit. Saatavilla: http://www.kahvi.fi/kahvi-lukuina/kulutustrendit.html. Luettu: 30.11.2017.