ONKO KOOKOSRASVA HYVÄ KORVAAJA VOILLE?

Monet ravitsemusasiantuntijoiksi itseään tituleeraavat sosiaalisen median vaikuttajat ovat sitä mieltä, että kookosöljy on paras mahdollinen rasvanlähde. Helsingin sanomien artikkelissa (15.11.2018) laillistettu ravitsemusterapeutti toteaa, että ruualta odotetaan samanlaista ihmettä, kuin uskonnoilta; hyvänä pidetyn ruoka-aineen nauttiminen takaisi ikuisen terveyden. Internet on myös pullollaan itseään asiantuntijoiksi tituleeraavia ihmisiä ja oman kokemuksensa kautta ravintoneuvoja jakavia henkilöitä. Myös median uutisointi kantaa kortensa kekoon keskustelussa.

Hyvänä pidettyjä faktoja ovat, että kookosrasva on 100 prosenttista kasviöljyä. Sen on todettu olevan suhteellisen neutraali huonon kolesterolitason nousun suhteen. Kookosrasvan sisältämään lauriinihappoon perustuen kookosrasvan on esitetty ehkäisevän tulehduksia. Kookosrasva vaikuttaisikin näiden osalta hyvältä korvaajalta huonona rasvana pidetylle eläinrasvalle.

Kookosöljy laihduttamisessa

Kuva 1: https://www.laihdutus.info/kookosoljy-laihdutus/

 

Kookosrasva on kuitenkin muista kasviöljyistä poikkeava, sillä se ei ole huoneenlämmössä juoksevaa. Eroava rakenne johtuu suurestä tyydyttyneiden rasvahappojen määrästä, joka tekee öljylle sen kovan rakenteen. On osittain virheellinen oletus, että kasvirasvat olisivat automaattisesti parempia vaihtoehtoja, kuin eläinrasvat. Kookosrasvan rasvahappokoostumuksessa ei nimittäin ole kovinkaan suurta eroa eläinrasvoihin.

Kun kasviöljyjen terveellisyyttä vertaa eläinrasvoihin, kaikki muut kasviöljyt paitsi kookos- ja palmuöljyt sisältävät runsaasti tyydyttymättömiä, elimistölle välttämättömiä rasvahappoja. Nämä rasvahapot pienentävät veren LDL-kolesterolipitoisuutta ja parantavat HDL-kolesterolin suhdetta tähän huonoon kolesteroliin. Pehmeä rasva imeyttää myös rasvaliukoisia vitamiineja elimistöön. Puhekielisellä ilmauksella ”kova rasva” ei sisällä ei sisällä näitä rasvahappoja, kuin hyvin niukasti, jos lainkaan. Kovan rasvan on todettu heikentävän prosessia, jossa kolesteroli poistuu verenkierrosta maksaan, josta se prosessoidaan elimistöstä pois.

Kookosöljyn vaikutuksia kolesterolitason nousuun on tutkittu jonkin verran ja tutkimukset ovat osoittaneet kookosöljyn melko neutraaliksi kolesterolipitoisuuksien nousuun nähden. Kookosöljyn on havaittu nostavan LDL-kolesterolitason ohella myös niin sanottua hyvän kolesterolin eli HDL:n tasoa.

Voidaan kuitenkin pitää johtopäätöksenä, ettei kookosrasva tai edes monissa keskusteluissa terveelliseksi tituleerattu kylmäpuristettu kookosöljy ole kasviöljyistä paras korvaamaan eläinrasvoja. Monissa mediakeskusteluissa kookosrasvalla on väitetty kuitenkin olevan lukuisia erilaisia terveyshyötyjä, minkä vuoksi kookosöljy ja varsinkin kylmäpuristettu kookosöljy on joissain piireissä erittäin suosittua.

 

 

 

 

 

 

Kuva 2: https://media.hintaseuranta.fi/prod/i5459936w300h270.jpg

Kuva 3: https://foodieimages.s3.amazonaws.com/images/entries/180×220/7310390065750_0.png

Myös kookosrasvojen välillä on eroja, onko kyseessä kylmäpuristettu neitsytkookosöljy vai prosessoitu, raffinoitu eli jalostettu ja puhdistettu kookosöljy, jota on voitu myös valkaista. Tämä kauppojen margariini- ja voirivistöistä löytyvä, munkkirasvanakin tunnettu, kemiallisesti kokonaan kovetettu kookosrasvapaketti on lähes sataprosenttisesti tyydyttynyttä rasvaa, eikä sitä tule sekoittaa kylmäpuristettuun kookosöljyyn. Jalostetussa kookosrasvassa kookoksen vähätkin tyydyttymättömät rasvahapot on kovetettu hydraamalle eli muutettu tyydyttyneiksi. Hydraamisella on pyritty parantamaan kookosrasvan paistonkestävyyttä, jolloin se kestää paremmin kuumentamista. Elintarviketeollisuus käyttää kokonaan kovetettua kookosrasvaa edelleen myös esimerkiksi erilaisissa täytemassoissa, vohveleissa tai kekseissä.

Kookosrasvan ohella julkista keskustelua käydään paljon myös voin terveellisyydestä. Eläinperäistä voita pidetään monissa keskusteluissa ”puhtaana ja luonnollisena” rasvanlähteenä. Rasvavalmistetta voidaan kutsua voiksi, mikäli valmisteen maitorasvapitoisuus on vähintään 80 prosenttia. Mikäli valmisteen rasvapitoisuus on vähäisempi, tulee tuotetta nimittää maitorasvalevitteeksi. Voin valmistukseen käytetään 35-40 prosenttia rasvaa sisältävää kermaa. Kerma pastöroidaan, jäähdytetään ja hapatetaan. Hapatuksen jälkeen kerma kirnutaan voiksi. Voi ei suinkaan tule ”suoraan lehmästä” kuten monissa keskusteluissa usein näkee väitettävän, vaan myös voin valmistukseen käytetään prosessointia.

Voin terveellisyyttä perustellaan useimmiten juurikin voin luonnollisuudella ja näkemyksellä, että voin sisältämät tyydyttyneet rasvahapot eivät olisi niin haitallisia, kuin ravitsemussuosituksissa väitetään. Voin sisältämä rasva on noin 70 prosenttisesti ”kovaa” eli tyydyttynyttä rasvaa ja se sisältä vain vähän välttämättömiä, terveydelle edullisia rasvahappoja. Voihin verrattuna kookosöljyn on väitetty toimivan esimerkiksi luonnollisena antibioottina sekä antioksidanttina ja siten sillä on väitetty olevan tulehduksia ehkäiseviä ominaisuuksia. Nämä väitteet perustuvat kookosrasvan sisältämään lauriinihappoon, jota voissa ei ole. Kookosöljyn on myös esitetty auttavan painonhallinnassa. Vaikka kookosrasva sisältääkin pääosin tyydyttyneitä rasvahappoja, muun muassa monet sosiaalisen median vaikuttajat ovat sitä mieltä, että kookosöljy on paras mahdollinen rasvanlähde. Tosiasiassa rasvahappokoostumuksen suhteen voita ja kookosrasvaa on hankala laittaa selkeään paremmuusjärjestykseen.

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kookosöljy ei ole erityisen hyvä korvaaja voille. Muista kasviöljyistä löytyy rasvahappokoostumukseltaan parempia vaihtoehtoja voin korvaajaksi.

Ravintosisältö (100 g:ssa)

Voi Kookosöljy Kookosrasva
energia kj 3042 3700 3696
energia kcal 727 884 883
rasva, josta 76.7 g 100 g 99,9 g
tyydyttynyt 52,8 g 86,5 g 91,3 g
kertatyydyttymätön 19,4 g 5,8 g 4,5 g
monityydyttymätön 2,6 g 1,8 g 2,1 g
Trans rasvahapot 2,0 g 0 0,6 g
Rasvahapot n-3 monityydyttymättömät 0,4 g 0 0,2 g
Rasvahapot n-6 monityydyttymättömät 1,3 g 1,8 g 1,9 g
Rasvahappo 18:2 cis, cis n-6 (linolihappo 1040 mg 1800 mg 1905 mg
Rasvahappo 18:3 n-3 (alfalinoleenihappo) 360 mg 0 215 mg
Kolesteroli 178,0 mg 0 0,8 mg
sterolit 0 86,0 mg 98,8 mg
hiilihydraatit 0,8 g 0 0
josta sokerit 0,8 g 0 0
proteiini 1,2 g 0 0
suola 1,5 g 0 0
laktoosia 0,8 g

 

 

Hanna ja Emma

 

Lähteet:

Fineli. Viitattu 16.11.2018 https://fineli.fi/fineli/fi/index

Heikkilä, A. 23.12.2016. Antti Heikkilän terveysklubi, Kookosrasvan terveellisyydestä. Viitattu 14.11.2018

https://www.anttiheikkila.com/blogi/kookosrasvan-tervellisyydesta/

Maito & terveys. Ei päiväystä. Tietoa maitovalmisteista: levitettävät ravintorasvat: Voi. (WWW-dokumentti). Viitattu 16.11.2018 https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/tietoa-maitovalmisteista/levitettavat-ravintorasvat/voi.html

Nevin KG., Rajamohan T. 2004, Beneficial effects of virgin coconut oil on lipid parameters and in vitro LDL oxidation, Clin Biochem 31 (9)

Rasvaseminaari 2015, Timo Erjomaa, Rasvojen valmistus