Miten maitotuotteiden ja maitotuotteita korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden täydentäminen eroaa toisistaan?

Kuva: GettyImages-Elena Medoks (muokattu: lisätty molekyylit(Wikipedia))

Markkinoilla olevia maitotuotteita, kuten maitojuomia, jugurtteja ja viilejä täydennetään usein D-vitamiinilla. Samaa täydennystä tehdään vastaaville kasvipohjaisille tuotteille. Niihin lisätään usein myös muita maidon sisältämiä mikroravintoaineita, kuten B2- ja B12-vitamiinia, kalsiumia ja jodia. Maito itse sisältää näitä ravintoaineita luontaisesti niin paljon, että ne saa mainita maidon koostumustiedoissa. D-vitamiinia lisätään tuotteisiin lähinnä siksi, että sen saanti ja synteesi kehossa on kansallisella tasolla liian vähäistä tarpeeseen nähden. Suomessa vähintään 10µg/vrk D-vitamiinilisää suositellaan nautittavaksi ympäri vuoden.

Euroopan Unioni on tehnyt viimeksi vuonna 2006 asetuksen, joka säätelee elintarvikkeiden täydentämistä. Asetusta alettiin soveltaa käytäntöön vuonna 2007. Täydentämisasetuksen mukaan kuluttajaa ei saa johtaa harhaan. Tuotteesta ei saa esimerkiksi sanoa, että nauttimatta jättäminen tuottaisi kuluttajalle haittaa tai että monipuolisesta ruuasta ei olisi mahdollista saada riittävästi kyseisiä ravintoaineita. Täydentäminen on vapaaehtoista, mutta saattaa auttaa esimerkiksi tuotteen ravintosisällön optimoinnissa ja markkinoinnissa.

Mitä maitotuotteita korvaaviin kasvipohjaisiin tuotteisiin saa lisätä ja kuinka paljon?

Nestemäisten maitotuotteiden, eli maitojuoman, piimän, viilin, rahkan ja jugurtin kasvipohjaisiin versioihin saa EU:n asetuksen (EY N:o 1925/2006) mukaan lisätä kalsiumia ja eri vitamiineja. Näitä ravintoaineita voidaan lisätä esimerkiksi kun kasvipohjaisen version halutaan olevan ravitsemuksellisesti lähempänä jäljiteltävää tuotetta. Lisättävillä ravintoaineilla on monia lain asettamia säädöksiä. Vitamiinien ja kivennäisaineiden tulee olla puhtaita, eli ne eivät saa sisältää muita aineita. Lisäksi ne tulee lisätä tuotteeseen bioaktiivisessa muodossa. Bioaktiivisuudella tarkoitetaan sitä, että aineen on mahdollista imeytyä ihmisen ruuansulatuksessa.

Entä luomutuotteet?

Vaikka maitotuotteisiin ja niitä korvaaviin kasvipohjaisiin elintarvikkeisiin saakin lisätä ravintoaineita, luomulainsäädäntö kieltää niiden lisäämisen luomutuotteisiin (EY N:o 2018/848). D-vitamiinin osalta lainsäädäntöä on sovellettu Maa- ja metsätalousministeriön toimesta. MMM on säätänyt asetuksen, joka sallii D-vitamiinitäydennyksen rasvattomaan luomumaitoon. Rasvaton maito on siis ainoa luomutuote, jota saa ja jopa velvoitetaan täydennettäväksi D-vitamiinilla. Ainakaan vielä ei muihin maitotuotteisiin tai maitotuotteita korvaaviin tuotteisiin saa lisätä D-vitamiinia tai muita vitamiineja.

Tuotevertailu

Tuotevertailusta voi nähdä, että D-vitamiinia lisätään maitotuotteisiin ja vastaaviin kasvipohjaisiin tuotteisiin lähes poikkeuksetta. Taulukossa vain Valion PROfeel proteiinirahkaan ei ole lisätty D-vitamiinia. Muuten kasvipohjaisiin tuotteisiin täydennettävät aineet jäljittelevät pitkälti maitotuotteiden ravintoainekoostumusta. Lisäksi Pohjolan Meijerin Kaurajuomaan ja Plantin Soygurttiin on lisätty foolihappoa, jota maitotuotteet eivät luontaisesti sisällä.

Sallitut ravitsemusväitteet

Kun elintarvikkeen yhteydessä – esimerkiksi etiketissä – esitetään ravitsemusväite, on väitteeseen liittyvän ravintoaineen määrä ilmoitettava pakkauksen ravintosisällössä. Erilaisten väitteiden käyttöön liittyy tiettyjä vähimmäismääriä, esimerkiksi jos väitetään että tuote “sisältää x”, on vitamiinia tai mineraalia x oltava tuotteessa vähintään 15% päivittäisestä saannin vertailuarvosta. Päivittäisen saannin vertailuarvo pohjaa suosituksiin. Väite “sisältää runsaasti” vaatii tuekseen vitamiinin tai kivennäisaineen 30% määrän päivittäisen saannin vertailuarvosta. Vastaava luku juomien kohdalla on 15%.

Samoin jos tuotteen voidaan sanoa sisältävän vitamiinia tai kivennäisainetta, sen voidaan sanoa olevan myös kyseisen aineen lähde. Luontaisen ja täydennetyn elintarvikkeen ero tulee esiin pakkauksen tiedoista “sisältää luontaisesti” tai “täydennetty” -väitteistä. Jotta näitä väitteitä voidaan käyttää, tuotteen tulee taas sisältää vähintään 15% lisättyä hivenainetta, juomien tapauksessa 7,5%. 

Lyhyesti

Nestemäisiä maitotuotteita usein täydennetään D-vitamiinilla. Myös maituotuotteiden kasvipohjaisia versioita täydennetään yleensä D-vitamiinilla. Kasvipohjaisia maitotuotteiden korvikkeita täydennetään usein kalsiumilla, B12-vitamiinilla ja riboflaviinilla, koska kyseisiä kivennäisaineita ja vitamiineja on luontaisesti maitotuotteissa. Maitotuotteessa voi olla jodia, jos sitä on lisätty lehmän rehuun. Osaan kasvipohjaisista korvikkeista on lisätty foolihappoa, jota ei ole tapana lisätä maitotuotteisiin. Luomutuotteista vain rasvattomaan maitoon saa ja pitää lisätä D-vitamiinia.

 

Kirjoittanut: Milla ja Kerttu

Lisätietoa aiheesta

EY N:o 1924/2006. Ravitsemus- ja terveysväiteasetys. Saatavilla: https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2006R1924:20121129:FI:HTML

EY N:o 1925/2006. Täydentämisasetus. Saatavilla: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32006R1925&from=EN

Fogelholm M, Hakala P, Kara R, Kiuru S, Kurppa S, Kuusipalo H, Laitinen J, Marniemi A, Misikangas M, Roos E, Sarlio-Lähteenkorva S, Schwab U, Virtanen S. Suomalaiset Ravitsemussuositukset 2014. Painos 5/2018. Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN); 2018.