Kielitaito ja kansainvälisyys. Näillä kahdella sanalla olen yleensä kuvaillut vahvuuksiani työnhaussa. Luin kolmea pitkää kieltä peruskoulussa ja lukiossa, yliopistossa siihen lisäksi vielä italian ja espanjan alkeet. Olen aiemmin asunut Saksassa kahdesti, ensimmäisen kerran isäntäperheessä kuukauden minivaihdossa lukioaikana ja 2013 vietin puoli vuotta vaihdossa Stuttgartissa. Syksyllä 2014 suoritin opintoihini kuuluvaa erikoisharjoittelua Suomen suurlähetystössä Roomassa. Vieraiden kielten käyttö arjessa ja työelämässä ei siis koskaan ole tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia ja jo opintojeni alkuvaiheessa oli selvää, että haluan runsaasti ulkomaankokemusta. Pienen ensimmäisen vuoden opiskelijan mielessä siinsivät Brysselin kiillotetut käytävät. Lue loppuun
Aihearkisto: Ruralia-instituutti
Huhupuheita ja vallankäyttöä
Susikonflikti sytyttää suomalaiset. Maaseudun perinteinen elämäntapa on törmäyskurssilla urbanisoituneen yhteiskunnan ympäristötietoisuuden ja kansainvälisten suojelusopimusten sitoumusten kanssa. Tämän ympäristökonfliktin ilmenemistä peratessani käsiini osui ranskalaisten ja norjalaisten tutkijoiden muutama vuosi takaperin tuottama yhteisjulkaisu, jossa tarkastellaan susien uudelleen levittäytymisen aiheuttamaa sosiopoliittista konfliktia ilmenneiden huhupuheiden kautta. Lue loppuun
Kapeammin, vähemmän, harvemmin: suuruuden logiikka rasittaa myös maaseutututkimusta
Kirjassaan Pieni on kaunista (1973) taloustieteilijä E.F. Schumacher pohtii ansiokkaasti koon ongelmaa. Pääviesti on, että jokaisella toiminnalla on tietty oikea kokonsa. ”Kun ryhdymme tositoimiin, tarvitsemme ilmeisesti pieniä yksiköitä, koska toiminta on henkilökohtainen asia”. Näin sanoessaan Schumacher ajattelee sellaisia toimia kuin vaikkapa perheen perustaminen tai yksittäisen tehtävän suorittaminen työpaikalla. Lue loppuun
Luomusta eteläpohjalaiseen elämänmenoon – harjoittelun monet mausteet
Alkuvuodesta päädyin hakemaan harjoittelupaikkaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista opintoihin liittyvän harjoittelun suorittamiseksi. Helsingissä maataloustieteitä opiskeleva kaupunkilainen kaipasi mielestäni näkökulmaa yhdestä maatalouden kannalta merkittävästä maakunnasta. Toukokuun alussa juna sitten toi minut, hämäläisen, tänne lakeuksien keskelle. Jo saapumisiltana havaitsin, että jotenkin erilainen kulttuuri Etelä-Pohjanmaalla oli verrattuna hitaaseen Hämeeseen. Tiet olivat aivan tyhjät ihmisistä ja autoista kahdeksan jälkeen illalla ja katuvalot sammutettiin kello kymmenen. Olin saapunut yli 60 000 asukkaan kaupunkiin, jossa epäilin olevan ulkonaliikkumiskielto iltaisin. Lue loppuun
”Social resilience has been relatively underexplored”
My name is Agatha Herman and I am a Lecturer in Human Geography & Leverhulme Trust Early Career Fellow in the Department of Geography and Environmental Science, University of Reading (UK). This is my second time as a Visiting Scholar at the Ruralia Institute and I’m glad to be back! The clean air, green landscapes and open skies around Seinäjoki have combined with the interesting work being done in the Institute to make for a stimulating yet also strangely relaxing month. Lue loppuun
Sprengtportenin jalan jäljillä – Sotakoululle uusi tulevaisuus
Tiedättekö hyvät lukijat milloin ja missä alkoi suomalaisten upseerien koulutus? Armeijan käyneenä, Savon Prikaatissa varusmiespalvelukseni suorittaneena, olisi kyseinen asia ehkä pitänyt olla tiedossa, mutta eipä vaan ollut tai en ainakaan muistanut sitä. Tämän talven ja kevään aikana asiaan on tullut valaistusta. Olen nimittäin perehtynyt Mikkelin Ristiinassa sijaitsevan sotakoulun eli Brahelinnan virkatalon pitkään ja monivaiheiseen historiaan ja tämänhetkiseen tilaan sekä suunnitelmiin siitä, millaisessa käytössä talo voisi olla tulevaisuudessa. Lue loppuun
Ovatko Etelä-Savon maaseudulla toimivat yritykset kasvuhakuisia?
Maaseudulla toimiville yrityksille keväällä 2015 suunnatun kyselymme mukaan reilu neljännes (27 %) on pystynyt laajentamaan toimintaansa viimeisten noin viiden vuoden aikana. Laajenemista, tai toisin sanottuna kasvua, tarkasteltiin markkina-alueen laajuuden, asiakassuhteiden ja yhteistyöverkoston muutosten kautta. Kun katsotaan kasvuhakuisuutta tulevaisuudessa, reilu kolmannes (37 %) aikoo tehdä selkeästi kasvuun tähtääviä toimia ennen vuotta 2020. Kasvuhakuisuus lisääntyy yrityskoon kasvaessa. Lue loppuun
Systeemiajattelulla yhteiskuntaa hyödyttäviin tuloksiin
Yliopistoissa tehdään tutkimusta ja annetaan tutkimukseen perustuvaa opetusta. Helsingin yliopistolla on omana strategisena tavoitteena pärjätä maailmalla yliopistojen tutkimuksen tason vertailussa ja sijoittua 50 parhaan yliopiston joukkoon. Joillakin tieteenaloilla tämä tavoite onkin jo saavutettu reippaasti ja siitä voimme olla kaikki yliopistolaiset ylpeitä. Tieteen huipun saavuttaminen edellyttää erittäin korkeatasoista tutkimusta, jota julkaistaan parhaissa sarjoissa etupäässä kansainvälisellä foorumilla. Lue loppuun